17. joulukuuta 2010

Ráno

Joulukuinen Vltava vuonna 2010


"Höyryävänä yönä Kaarlen sillan patsaat putoavat rukoukseen. Mumina kantautuu rinnettä ylös, hyväilee nukkuvaa kaupunkia, Nerudovan fasadeja, Thunovkán kattoja, kunnes luostarin liepeillä se katoaa taivaalle ja salamat sinkoutuvat pilviä kohti. 

Mikä kirkasti kasvomme kerran, välkkyy nyt ikkunoiden pimeissä ruuduissa, mykkien lammikoiden pinnoilla. Vltava painautuu uomaansa, kymi joka kohisee jalkojemme alla, Alpeilla sulanut jää. 

Koillistuuli heräilee. Parvi lintuja lehahtaa siivilleen. Ne kiskovat peiton kaupungin yltä, höyrypeiton kirkkailla kynsillään. Ensimmäinen kiiiltelevä toukka, aamun keltainen terä, matelee raitiokiskoja pitkin. Vaunun sisällä päät nuokahtelevat, kun sähkövalo kehrää seittiä ihmisten ylle. 

Ja äkkiä kadut liekehtivät, rätisten hulmahtavat metrotunneleista ihmiset. Kaugungin sielu, miljoona kertaa kielletty."


Olli Heikonen (2003) Aamu Prahassa.

Otsikko: Ráno = aamu
SHARE:

Ei kommentteja

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
Blogger templates by pipdig