23. elokuuta 2016

Tšekki ja Böömin alue





Tšekki on jakautunut kahteen eri alueeseen: Böömiin ja Määriin. Tässä jutussani kerron lyhyesti Böömistä, joka sijoittuu maan länsi-, etelä- ja keskialueelle.

Pääkaupunki Praha sijaitsee Böömin sydämessä.  Alue kattaa 2/3 osaa maasta: alueen pinta-ala on 52 750 km² ja siellä asuu noin 6,25 miljoonaa Tšekin 10,3 miljoonasta asukkaasta. Böömin alue ja saman niminen kuningaskunta on ollut niin keskeinen tšekkien valtiollisen kehityksen kannalta, että tšekin kielessä ei tehdä eroa adjektiivien böömiläinen ja tšekkiläinen välillä: molemmat ovat tšekiksi český ja substantiivi Češi (yksikkö Čech) puolestaan tarkoittaa sekä Böömin maakunnan, että koko Tšekin asukkaita. (Wikipedia.)

Maan valtiollinen historia on pitkälti Böömin historiaa. Keskuspaikka Prahassa oli  tšekeillä kotimainen ruhtinassuku, joka päätyi lopulta saksalais-roomalaisten keisareiden vasalliksi; ensin herttuan arvonimeä kantaen. Eräät herttuat saivat Böömin kuninkaan arvonimen 1000-luvun lopulla ja Böömin asema kuningaskuntana vakiintui. Böömistä tuli keisarikunnan tärkeimpiä alueita ja perimysten kautta sen hallitsijoista nousi useita keisareita.

Alue joutui sotien ja riitojen keskiöön juuri eri hallitsijasukujen erimielisyyksien vuoksi. Hussilaisuuden jälkeen Böömi päätyi osaksi Habsburg-suvun hallitsemaa Itävaltaa. Uusi Tšekkoslovakian valtio muodostettiin slovakialaisista ja rutenialaisista alueista ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Kun Tšekkoslovakia hajosi 1993, Böömi on ollut keskeinen osa Tšekkiä. (Wikipedia.)


Tšekin kieltä kutsuttiin aikaisemmin Böömin kieleksi ja se oli Böömin valtiopäivien ja aateliston pääkielenä vuoteen 1627 saakka, jolloin Böömin kapina kukistettiin. Tämän jälkeen saksankieli määrättiin virallisesti saman arvoiseksi Tšekin kielen kanssa ja siitä tuli pääkieli valtiopäiville aina 1800-luvulle asti, jolloin tšekkien kansallinen liike valmistui. Saksaa käytettiin myös monien kaupunkien hallintokielenä 1200-luvulta, jolloin saksalaiset levittäytyivät maan joihinkin osiin. Kuninkaan hovi käytti eri aikoina ja eri hallitsijoiden aikakaudella tšekkiä, saksaa tai latinaa. (Wikipedia.)

Böömin alueelta löytää vanhoja linnoja ja historiallisessa asussa säilyneitä kaupunkeja. Prahasta julkiset liikenneyhteydet ovat melko hyviä lähialueille eli jollet halua vuokrata päiväksi tai kahdeksi omaa autoa alle, bussit ja junat kulkevat hyvin, sekä edullisesti ja kohteet on helppo ottaa haltuunsa myös näiden avulla.

Me olemme käyneet tutustumassa päivämatkoilla Prahasta Kutná Horaan, Karlštejniin, Tereziniin ja Karlovy Varyyn. Niistä reissuista voit lukea sivun oikeasta laidasta "Tunnisteet" alta.



Böömi on monelle tuttu sen vanhoista terveyskylpyläkaupungeistaan, kuten Karlovy Vary, Mariánské Lázně ja Františkovy Lázně. Näissä on käyty itseään parantelemassa ja parempaa terveyttä hakemassa jo satojen vuosien ajan. Alussa kylpylöistä nauttivat kuninkaat ja aristokraatit, sekä muu ylimystö, jotka kokoontuivat mineraalivesien äärille etsimään elinvoimaa. Toisenlaiset matkaajat sen sijaan suuntasivat Plzeňin suuntaan: poreileva elämänneste eli olut on tehnyt tämän kaupungin kuuluisaksi. Ketäpä Tšekin matkaaja ei olisi nauttinut Pilsner Urquellista.

Länsi-Böömin kauniit metsämaisemat ovat kiehtoneet patikoijia. Vuoristoisilla luonnonsuojelualueilla kasvaa kuusten, mäntyjen ja pyökkien ohella vaahteroita, ja metsässä saattaa kuulla satakielten laulua yllin kyllin.

Kutná Hora taitaa olla tunnetuin Böömin kaivoskaupungeista, mutta myös koneteollisuudella on Länsi-Böömissä pitkä traditio, tunnetuin tavaramerkki onkin Škoda. Emil Škoda aloitti autojen valmistamisen Plzeňissä 1800-luvulla ja merkkiä tehdään maassa edelleen. Myös Böömiläinen kristalli ja posliini on maailmankuulua.

Böömin kristalli sai alkunsa 1600-luvun alussa, kun Rudolf II kutsui hoviinsa kaikkien alojen ammattilaisia ympäri Eurooppaa. Prahaan saapui tuolloin wesfaleniainen kivenhakkaaja Casper Lehmann, joka kehitti uuden tavan kaivertaa huippuluokkaista, kuvioitua lasia. Vuosisadan loppuun mennessä Böömiläisestä kristallista oli tullut suosittu vientituote ympäri Eurooppaa.



Vltava-joen halkoma Etelä-Böömi on tunnelmaltaan ehkäpä Tšekin saksalaisinta aluetta. Alue liitettiin Tšekkoslovakiaan ensimmäisen maailmansodan jälkeen, vaikka sen puolet asujaimistosta oli saksalaisia. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin Hitlerin joukot marssivat alueelle. Toisen maailmansodan jälkeen alkuperäiset saksalaisasukkaat karkotettiin alueelta, osa melko väkivaltaisestikin. Alueen ilmapiirissä on edelleen hienovireisesti havaittavissa muistoja ja mielikuvia "vanhoista hyvistä ajoista", sillä 40 vuotisen kommunistivallan aikana tämä alue sai olla omissa oloissaan ja säilyä lähes koskemattomana.

Etelä-Böömissä tapaa maaseudun rauhassa keskiaikaisia karppilampia, vihreitä niittyjä, vehmaita peltoalueita ja metsiä. Mikäli Prahan turistilaumat alkavat kammottaa (varsinkin keskikesällä), otahan bussi tai juna alle ja lähde tutustumaan Böömiin.

Kulttuurista kiinnostuneille sopivia vierailukohteita ovat mm. Unescon maailmanperintökohde Český Krumlov, Vltavan varrella sijaitsevan České Budějovicen mielenkiintoiset holvikäytävät ja rakennukset, sekä Táborin hussilaiskaupunki. Myös jutun alussa luettelemani meidän käymämme kohteet ovat kaikki visiitin arvoisia.

Muutamia nettilinkkejä:

Lisää Böömin historiasta siitä kiinnostuneille: Wikipedian linkki, "Böömin kuningaskunta"

Adrianin nettisivuilla lisää Länsi-Böömin kylpylöistä ja muistakin kaupungeista, tästä linkistä.

Prague.fm-sivuston Böömi-vinkit matkailijoille, tästä linkistä.




Lähteet: Wikipedia ja Ahtola, Lehtipuu, Pulli ja Savitie (2006) Suomalainen matkaopas Praha-Tsekki-Slovakia.
SHARE:

Ei kommentteja

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
Blogger templates by pipdig