7. lokakuuta 2016

Schönbornský palác - Kafkan viimeisin vuokrahuoneisto ja Yhdysvaltain suurlähetystö



Olemme ihastelleet näkymää, joka avatuu silmien eteen Strahovin luostarista laskeutuessa alas Raoula Wallenberga -kävelytietä kohti Uvoz-katua. Tällöin oikealla puolella, matalassa laaksossa Petřín-kukkulan alla, näkyy useita hedelmäpuita ja keväisin vihreän nurmen seasta pilkistävät keltaiset narsissit.

Syyskuussa 2016 tullessamme jälleen kerran tuota samaista reittiä pitkin,  käännyimmekin luostarin jälkeen heti oikealle, kohti kukkulaa ja näkötornia. Hetken polkua käveltyämme löysimme rinteestä yläkuvan oikeassa laidassa näkyvät portaat, jotka johtivat alas ja olivat meille uusi tuttavuus.

Epäilen, että rappusia pitkin olisi päässyt Vlašská-kadulle? Ja kun näitä kulmia tarkastelee, ehkä mieleen painuvammaksi rakennukseksi tulee Yhdysvaltain suurlähetystö, sillä sen ohi mennessä sinut varmasti havaitaan vartijoiden toimesta, varmasti kuvataankin jostain talon nurkalla olevasta valvontakamerasta. Mutta mikä oikein on tuo tarkasti vartioitu talo, siitä seuraavassa; hieman ensin kautta rantain.


Italialaisia siirtolaisia alkoi asettumaan Prahaan 1500-luvulla. Monet heistä olivat taiteilijoita, muurareita ja käsityöläisiä, jotka oli pestattu uudelleenrakentamaan kaupunkia, sekä koristelemaan Prahan linnaa.

Nämä italialais-siirtolaiset asettuivat asumaan Malá Stranan kaupunginosaan kadulle nimeltä Vlašská ulice. Oikea suomalainen käännös sanasta Vlašská  olisi kuitenkin "Saksanpähkinä", mutta ehkäpä nuo tummahiuksiset italialaiset ovat tuohon aikaan saaneet sen kääntymään puhekielessä italiamuotoon, sillä kadusta käytettiin puhekielessä nimitystä "italialainen katu".

Jos Vltava-joen suunnalta lähdetään katua etenemään, Vlašskálle käännnytään Tržiště -kadulta. Vlašská -kadun varrelta löytyy mm. seuraavia taloja: talo numero 335/34, Nemocnice Milosrdných sester sv. Karla Boromejského v Praze (kuva yllä, iso keltainen rakennus, "Italialainen sairaala", on toiminut myös orpokotina).

Toinenkin sairaala alueelle on muinoin perustettu, Vlašského špitálu (talo nro 335/34), sekin alueella asuneiden italialaisten toimesta. Kumpikaan ei enää toimi sairaalan varsinaisessa merkityksessä.


Eräs kadun kauneimmista rakennuksista toimii nykyisin Saksan suurlähetystönä, joka sijaitsee rakennuksessa nimeltä Lobkowiczký palác (Lobkowizin palatsi). Sen harjalla seisovat figuurit näkyvät kauas (kuva yllä).

Tržiště-katua Malostranské náměstín suunnalta katsottuna , vanha postikortti, ilmeisesti 1900-luvun vaihteesta

Mikäli kulkee pitkin Tržiště-katua (suom. Markkinat), tulee kulkeneeksi myös Yhdysvaltain suurlähetystön ohitse, jonka edustalla vartioidaan aina, samoin kuin autoja saatetaan kadulla tarkistella vartijoiden toimesta.

Yhdysvaltain suurlähetystö Tržiště- ja Vlašská -katujen kulmauksessa on muhkea rakennus ja sen "oikea" nimi on Schönbornin palatsi (Schönbornský palác); viimeisten aristokraatti-omistajasuvun mukaan, mutta rakennuksen alkuperäinen nimi on Colloredovský palác. Rakennus on suojattu kulttuurimonumentiksi.

Alun perin samaisella paikalla oli viisi renesanssiajan taloa, jotka purettiin kun kreivi Rudolf Colloredo-Waldsee (1585-1657) osti tontin. Kreivi toimi sotilaskomentajana Prahassa. Itse palatsia aloitettiin rakentamaan vuonna 1643 ja se valmistui v. 1656. Kuten muitakin tuon ajan rakennuksia, tätäkin on muutettu ja lisärakennettu kaikkien sen jälkeisten vuosien ajan, kunnes se on päätynyt tähän nykyiseen muotoonsa 1900-luvun alussa.


Vuosina 1715-1718 edellisen omistajan jälkeen palatsia asutti diplomaatti Jerome Colloredo-Waldsee. Hän halusi tehdä palatsiin hieman muutoksia barokkityylin suuntaan. Toimeen pestattiin (jälleen italialaiset) arkkitehdit Giovanni Battista Alliprandi, Bartolomeo Scotti ja sitten luultavasti J. B. Santini. Herrat vastasivat pääasiassa kadun puoleisen julkisivun jälleenrakentamiseen liittyvistä toimenpiteistä. Tärkeimmät muutokset sisätiloihin ja puutarhaan teki Alliprandi.

Myöhemmin palatsia omisti useita aristokraatteja, kunnes vuonna 1794 omistus siirtyi Schönbornin perheelle. Samalla palatsin nimi muuttui nykyiseen, Schönbornský palác. Suku asutti palatsia pitkään, sillä esimerkiksi vuonna 1910 silloiset Schönbornin perheen jäsenet alkoivat vuokrata huoneita palatsista.
Franz Kafka ja palatsi kuvassa oikealla

Yksi tunnetuimmista vuokralaisista olikin Franz Kafka, joka vuonna 1917 asui vuokralla rakennuksessa kahden huoneen huoneistossa.

 Kirjeessään morsiamelleen Felice Bauerille Kafka kirjoitti:

"Menin kiinteistötoimistoon, jossa minulle kerrottiin yhden huoneiston olevan vapaana eräässä Prahan kauneimmista palatseista. Kaksi huonetta ja eteinen, sekä pieni kylpyhuone. Vuokra kuusisataa korunaa vuodessa. Se tuntui kuin unelmalta ja menin huoneistoa katsomaan. Huoneet olivat pitkiä ja kauniita, väreinä punaista ja kultaa, melkein kuin Versailles. Neljä ikkunaa unenomaisen ja hiljaisen pihan suuntaan, yksi ikkuna puutarhaan. Ja mikä puutarha! Kun tulee portin kautta palatsin pihaan, ei usko mitä näkee. Korkea kaariportti vie puutarhaan, polku viettää alaspäin hitaasti ja majesteetillisesti, takana näkyvät kauniit kiviportaat. "

"Mutta asunnossa on yksi mutta: huoneiston entinen vuokralainen, nuori mies ja hänen vaimonsa asuivat siellä palvelijansa kanssa vain muutamia kuukausia, kunnes virkamiehenä toimiva mies siirrettiin toisiin tehtäviin, pois Prahasta. Pariskunta oli ehtinyt jo kuitenkin sisustaa asuntoaan ja tuo aiempi vuokralainen toivookin nyt, että uusi asukas voisi maksaa osittain sähkön, veden ja puhelimen käytöstä, sekä eräästä isosta matosta, joka on ripustettu seinää koristamaan. Se taitaa olla liikaa minulle. Ehkäpä korkeat huoneet ovat talvisaikaan kylmät ja sisustus on liian ylellinen minulle. Eikä minulla ole mitään huonekalujakaan."

"Mutta samaisessa palatsissa on toinenkin huoneisto vuokrattavana, kolmannessa kerroksessa. Tässä asunnossa oli huoneen korkeus matalampi ja ikkunat osin kadulle. Kalustus jo valmiina, vaatimaton."

Franz Kafka vuokrasi tuon vaatimattomamman huoneiston ja palatsiin hän jäi asumaan joksikin aikaa. Tuolloin rakennuksen edessä Tržiště -kadulla oli pieni vihannestori.


Huoneisto oli kylmä ja vetoinen (pieni ikkunakuva yllä), joka edisti Kafkan sairastumista tuberkuloosiin. Kafka oli ehtinyt asua asunnossaan vain muutamia viikkoja kun eräänä yönä hän alkoi yskiä verta. Tämä oli tapahtunut jo kerran aikaisemminkin, mutta silloin hän kieltäytyi menemästä lääkäriin ja oletti, ettei se olisi mitään vakavampaa. Vihdoin hänen oli mentävä lääkärin tutkimuksiin ja hänellä todettiin tuberkuloosi.

Myöhemmin Kafka kirjoitti Milena Jesenkálle:

"Se alkoi verenvuodolla noin kolme vuotta sitten. Nousin yöllä yskäkohtauksen tullessa ja tunsin oloni levottomaksi. Kävelin huoneessa, nojasin ikkunanpieleen ja katselin ulos, menin pesutelineelle ja istuin sängyllä. Oletin, että verenvuoto lakkaisi ja voisin mennä takaisin nukkumaan. Aamulla huonettani tultiin siivoamaan ja siivoojatyttö näki veren ja kehoitti minua menemään lääkäriin. Menin kuitenkin ensin toimistoon, koska tunsin oloni taas melko hyväksi. Lääkärille menin vasta iltapäivällä."

Tuberkuloosi teki mahdolliseksi varhaiseläkkeen ja niinpä Kafka haki eläkkeelle 6. syyskuuta 1917; aluksi tietenkin tuloksetta. Siitä huolimatta hän sai kolmen kuukauden loman toipumiseen ja hän halusi viettää sen idyllisellä maaseudulla. Kafka joutui luopumaan huoneistostaan Schönbornin palatsissa. Kirjeessään siskolleen hän kertoo: "Hyvä Ottla, olen muuttanut pois. Suljin ikkunat palatsissa viimeisen kerran ja lukitsin oven; se tuntui kuin kuolemalta."

Lopun elämäänsä Kafka vietti eri parantoloissa, itseään hoidattaen. Muistolaatta Kafkan asumisajasta rakennuksessa löytyy sen seinästä (pieni kuva yllä, oikealla).

Kuva joulukuulta 2010; edessä italialainen sairaala, takana nykyinen Saksan suurlähetystö

Vuonna 1919 palatsin osti Carl Johanna Schönborninlta amerikkalainen miljonääri Charles Richard Crane, joka toimi Tšekkoslovakiassa vuosina 1919-1921 ensimmäisenä Yhdysvaltain suurlähettiläänä.  Crane osti palatsin 117 000 dollarilla. Tuolloin palatsin useimmat huoneet olivat vuokrattuina ja halvaksi katsottu hinta johtui juuri edustustilojen puutteesta. 

Vuonna 1924 palatsia tarjottiin Yhdysvaltain hallitukselle ostettavaksi, jotta rakennukseen voitaisiin perustaa vakituinen suurlähetystö. Toisen maailmansodan aikana palatsia hallinnoi sveitsiläinen syyttäjä ja sodan jälkeen vuodesta 1945 Yhdysvallat ovat omistaneet rakennuksen, joka olikin mennyt melkoisen huonoon kuntoon. Aluksi suurlähetystö toimi Schönbornin palatsissa vain muutamassa huoneessa, jossa työskentelivät jokunen työntekijä ja tiloja voitiin tarvittaessa käyttää suurlähetysön kutsuvierastilaisuuksiin.

Heinäkuussa vuonna 2001 tiloja alettiin vihdoin remontoida ja palatsin kauniit myöhäisrenesanssikatot paljastuivat rakennuskerrosten alta. Kattojen rakennustyöt lopetettiin välittömästi ja paikalle kutsuttiin taideasiantuntijoita katsomaan tilannetta. Puisiin kattorakenteisiin maalatut kuvat ovat mitä ilmeisemmin 1600-luvulta, myös kattojen muoto (kasetti) oli säilynyt suhteellisen hyvin, ja tätä pidettiin säilyttämisen arvoisina. Kaseteissa näkyy kuvissa mm. keisarillinen kotka. Lisäksi muissa koristeellisissa maalauksissa on alkuperäisten kuvien mukaan säilytetty kukkia, eläinten- ja muita figuureja. Keisarinna Maria Theresan aikana määrättiin, että kaikki puukatot peitettiin rappauksella paloturvallisuuden vuoksi. Nyt rappaus on poistettu ja kattojen entisöinti tuli valmiiksi vuonna 2006.

Jean-Baptiste Isabeyn maalaama akvarelli v. 1812, nuoli osoittaa puutarhan huvimajaa , palatsi on iso rakennus sen edessä

Palatsin takana on italialainen puutarha, Schönbornská zahrada, joka on pinta-alaltaan 2,68 hehtaaria. Tämä puutarha on varmasti tallentunut monien kamerakuviin kun kuljetaan Strahovin luostarista alas Uvoz-katua kohti pitkin. Puutarha luotiin vanhan viinitarhan paikalle vuonna 1660 ja sieltä johtavat kauniit portaat suoraan palatsin terassille. Kartanon isäntä Colloredo-Waldsee menetti Lützen- taistelussa jalkansa 16.11.1632, joten hän rakensi portaat rinteeseen, jotta pääsi helpommin nauttimaan palatsiaan ympäröivästä puutarhasta.

Puutarhassa sijaitsee vielä kaunis huvimaja, Gloriett, jonka on suunnitellut, kuinkas muutenkaan italaialainen arkkitehti Giovanni de Galliano Pieroni (1586-1654), jonka Rudolf Colloredo-Waldsee tunsi kuulemma hyvin. Huvimajassa on ikkunat neljälle sivulle ja sen sisäkatossa on maalauksia. Näiden epäillään olevan Anton Stevensin (Anthony Stevens Steinfels, 1618-1672) tekemiä, joka asui läheisessä Strahovin luostarissa 1600-luvun lopulla. Huvimajasta on näkymät joka ilmansuuntaan ja sieltä näkyvät kaikki Prahan tärkeimmät maamerkit.

Yläkuvassa nuoli osoittaa huvimajaa, joka on tallentunut akvarelliin, jonka taitelija on maalannut Prahan linnalla v. 1812. Katsokaahan kuvaa, kuinka kukkulan alue on silloin ollut melkoisen avara, verrattuna nykyiseen puustoiseen maisemaan.

Alapuoleinen kuva taas löytyi omista kuvakätköistä, huvimaja pilkottaa siinä puiden keskeltä; sen pystyy linnakukkulan puolelta juuri ja juuri huomioimaan, ainakin kesäaikaan, jolloin kuva on otettu.


Schönborn muutti puutarhaa hieman englantilaiseen maisematyyliin sopivammaksi. Puutarha on  suljettu yleisöltä, valitettavasti.

Erikoista on se, että palatsin puutarha on mainittu useissa Prahassa vierailleiden, ulkomaisten "tärkeiden henkilöiden" matkapäiväkirjoissa 1600-luvun lopulla. Mitä ilmeisemmin palatsin isäntä on kestinnyt useita vieraita ja esitellyt heille kaunista puutarhaansa, joka tuon ajan ihmisten mieliin on jäänyt kauniina, josta on muistiinpanoissakin mainittu.

Huvimaja tänään, salossa Yhdysvaltain lippu. Kuva Wikipedia


Osoite:

U.S. Embassy in The Czech Rebuplic

Schönbornský palác

Tržiště 15, Praha 1 (karttalinkki)





SHARE:

Ei kommentteja

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
Blogger templates by pipdig