Näytetään tekstit, joissa on tunniste Liikenne ja kulkeminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Liikenne ja kulkeminen. Näytä kaikki tekstit

maanantai 8. lokakuuta 2012

“Ladies and Gentlemen, we’ll shortly be landing at Václav Havel Airport…”



Mukavaa alkanutta viikkoa teille kaikille! Täällä Länsi-Suomessa on vihdoinkin pitkästä aikaa sateeton keli (ainakin vielä), joten toivotaan jatkuvan näin edes tämän yhden päivän.

Viikonloppu on mennyt töissä, pitkissä työpäivissä, joten tässä tulee nyt tällainen nopea postaus, ettei ihan hiljaisuus laskeudu blogin ylle. 

Kirjoitan nyt vielä tuosta Prahan lentokentän nimen vaihdoksesta ja jääköön asia sitten tähän. Kuvia siis viime perjantailta, Havelin lentokentän nimenvaihdosavajaisista. Tekstin lähteenä olen käyttänyt Prahan Radion juttua, jonne löytyy linkki aivan lopusta.


Kuva täältä


Prahaan laskeutuvat lentokoneet eivät enää saavu Ruzyně Airportiin vaan kentälle nimeltä - Václav Havel Airport Prague (Letiště Václava Havla Praha). Noin 80 000 ihmistä allekirjoitti vetoomuksen, jotta kentän nimi vaihdettaisiin viime joulukuussa 2011 kuolleen ex-presidentin mukaan. 

Lentokentän uusi nimi vihittiin käyttöön perjantaina, 5.10.2012. Juhlatilaisuus järjestettiin terminaalissa 2, josta lähtevät kansainväliset lennot. 


Musiikkia kutsuvieraille - kuva täältä


Kutsuvieraita oli paikalla 500. Mukana oli paljon arvovaltaisia henkilöitä, unohtamatta tietenkään Havelin leskeä, Dagmar Havlováa. 


Miroslav Kalousek, Dagmar Havlová ja Karel Schwarzenberg - kuva täältä


Virallinen nauhan katkaisu - kuva täältä

Dagmar Havlová - kuva täältä

Juhlallisesti silkkinauha katkaistiin ja kenttää juhlittiin päivänä, joka olisi ollut Havelin 76:s syntymäpäivä. Tämän vuoksi myös ulkoministeri Karel Schwarzenbergin koskettava juhlapuhe sivusi tätä seikkaa:

"Meitä on täällä läsnä paljon sellaisia ihmisiä, jotka kokoonnuimme Václavin luokse hänen syntymäpäivinään. Nyt ensimmäistä kertaa hän ei olekaan keskuudessamme. Olen erittäin iloinen siitä, että lentokenttä sai hänen nimensä, koska todellisuudessa hän avasi maailman meille tsekkiläisille. Nyt nuoremme voivat opiskella ja matkustaa ympäri maailmaa, ja tämä kaikki on hänen ansiotaan. Joten toivon, että jokainen tälle lentokentälle astuva ihminen muistaa tätä miestä, joka taisteli meille vapauden."


Kuva täältä


Mukava odottaa seuraavaa omaa laskeutumista tälle uuden nimen saaneelle kentälle; miltä lentokoneen ikkunasta näkyvä teksti näyttää rakennuksen katolla. 

Hetki varmasti menee, ennen kuin nimi vaihtuu entisestä myös netin matkavarausjärjestelmiin. Nopea vilkaisu Travellink-sivuille kertoi, että siellä ei vielä nimeä oltu vaihdettu,  eikä Finnairillakaan. Mutta varmasti jo muutaman viikon päästä uusi nimi komeilee näilläkin sivuilla; kaikki ottaa oman aikansa.


perjantai 14. syyskuuta 2012

"Päättyvien raitiovaunukiskojen mysteeri" on ratkaistu !



Taannoin kirjoittelin oudoista päättyvistä raitiovaunukiskoista Prahan Vinohradyn alueella ja Záhřebská -kadulla. 

Nyt elo-syyskuisella lomallamme tuo "mysteeri" saikin aivan luonnollisen selityksen. Tarinaa siitä seuraavassa:



Raitiovaunu nro 10 ja päättyvät kiskot, syyskuu 2012


Lomamme alkuosan yövyimme mukavassa hotelli Orionissa ja jälleen tutustuimme tähän hotellimme ympäristöön kävellen ja kulkien. Pakko taas kehua tätä ihanan vehreää kaupunginosaa! 

Olemme Vinohradyn alueella asustelleet lomillamme hotelleissa Sibelius ja Orion, sekä käyttäneet julkisina liikennevälineinä paitsi vihreän linjan metroa A (jonka pysäkki Náměstí Míru on siis ihan kiven heiton päässä hotelleista), mutta myös tottakai raitiovaunulinjaa numero 22, joka ajaa Francouzská-kadulla; myöskin lähellä ko. hotelleja. 

Nytpä tällä reissulla löysimme uuden raitiovaunulinjan numero 10, joka kulkee muuten todella lähellä tuota hotelli Orionia, eikä sen päätepysäkki ole merkittyinä mihinkään meillä hallussa oleviin karttoihin. Ihana löytö ja vinkkinä teille muillekin näissä tämän kulman hotelleissa yöpyjille!



Syyskuu 2012


Nuo kyseiset päättyvät raitiovaunukiskot liittyvät tähän linjaan ja ovat sen päätepysäkki. 

Linja ajaa päätepysäkilleen mm. katuja Belgická, Bruselská, Šafaříkova ja Záhřebská, ja se muutoinkin kulkee vain Vinohradyn alueella. Raitiovaunu ajaa tuonne linjan päättymisraiteille (karttalinkki päätepysäkille tässä), tyhjentää vaunun matkustajista, peruuttaa sen jälkeen U Zvonařky -kadulle ja ajaa sen jälkeen ensimmäiselle pysäkilleen, joka on Šafaříkova -kadulla, aivan U Zvonařky- risteyksen tuntumassa; siitä sitten noustaan raitiovaunuun sisään.
 

Restaurace Zvonařka, syyskuu 2012


Kävimme muuten tutustumassa myös tuossa aiemmin mainitun jutun ravintolaan eli Restaurace Zvonařkaan. 

Siisti paikka, hyvä palvelu. 

Sisään astuessasi ensin on ns. "karvalakki-osasto", sitten tulee bistro-tyyppinen ruokapaikka ja lopuksi on kunnon bilebaarimesta ravintolan takaosassa. 

Kesäaikaan kaunis ulkoterassi antaa upean kauniit näkymät alas Vinohradyn puistoon



Ravintolan sisätiloja

Ravintolan sisätiloja


Ruoka oli ok, mutta enemmänkin suosittelisin paikkaa sellaiselle "yhdelle" eli yhden drinksun tai oluen paikaksi, hetken nautiskeluun illalla, ennen hotelliin menoa.

Meille sattui mukava alkusyksyinen lämmin ilma ja sen myötä myös mukava lomatunnelma, joten suosittelumme piipahduspaikaksi.



maanantai 10. syyskuuta 2012

Vinkki julkisen liikenteen lipunostoon



Raitiovaunu syyskuussa 2011



Menneen Prahan matkaan liittyen pieni vinkki teille liittyen julkiseen liikenteeseen. 

Olimme reissussa viisi kokonaista matkapäivää Prahassa elo-syyskuun vaihteessa (2012)  ja ostimme heti ensimmäisenä tulopäivänämme kolmen vuorokauden liput julkiseen liikenteeseen (310 korunaa/hlö). Ostoksemme teimme jostain metroaseman lipunmyyntiluukusta. 

Kun nämä liput kävivät vanhoiksi, päätimme ostaa lopulle lomalle aina yhden vuorokauden lipun per päivä. Lippuluukkujen henkilökunta pyysi meitä käyttämään aulan lippuautomaatteja näihin vuorokauden (24 h)  lippuostoksiin, eivät mielellään myy luukuilta kuin kolmen päivän lippuja turisteille.

Vinkkinä teille siis: varatkaa kolikkoja näihin "vuorokauden lippuostoksiinne", joita löytyy esimerkiksi metroasemilla olevien lippuautomaattipisteiden kautta tai asemien ulkopuolelta joissain paikoissa. Vuorokauden lippu maksaa 110 korunaa/hlö (syyskuussa 2012). Kolikkojen syöttämisen jälkeen valitse automaatista se lippu, jonka haluat ostaa painamalla kohdalla olevaa nappulaa. Lippu tulostuu pienestä luukusta automaatin alla. Älä pelästy, sen ulkomuoto on hieman erilainen kuin lippuluukuilta ostettavien lippujen, mutta samaa tavaraa silti. Muista leimata lippusi vain yhden kerran, sen käyttöönottohetkellä ja pidä lippu tallessasi. Törmäsimme viime reissulakin neljästi eri tarkastajiin metroasemilla ja raitiovaunuissa.


tiistai 14. elokuuta 2012

Taideteos valtaa lentokentän - ja kentän nimi vaihtuu ....




Prahan Ruzynen lentokenttä on saamassa taideinstallaation matkustajien iloksi. Arkkitehti ja erityisesti muovitaiteeseen erikoistunut taiteilija Borek Šípek on valmistelemassa lentokentälle taideteosta, joka tulee saamaan nimensä edesmenneen presidentti Václav Havelin mukaan. Ovaalinmuotoinen taideteos tullaan sijoittamaan schengen-alueelle, lentokentän kansainväliselle puolelle, jonne EU-maiden matkustajat saapuvat odottelmaan lähteviä lentojaan.

Lisäksi lentokenttä saa lokakuussa nimekseen Václav Havel Airport Prague, päivänä, jolloin Havel olisi täyttänyt 76-vuotta (5.10.2012).



Asiasta infosi Prague Monitor-lehti.

torstai 7. kesäkuuta 2012

Historie pražské tramvaje




Prahan raitiovaunujen historiaa näyttäytyy tässä alla olevassa YouTube-videossa. Filmi on vuodelta 1936.


keskiviikko 11. huhtikuuta 2012

Metroa suunnitellaan taas; nyt jatkoa saisi vihreä linja





Prahassa on jo pidemmän aikaa suunniteltu uuden "sinisen" metrolinjan rakentamista ja suuntana on ollut itäinen kaupunginossa. Kaupungistahan löytyvät jo vihreä-, keltainen- ja punainen metrolinja (eli A, B ja C -linjat). Tästä sinisestä linjasta tulisi sitten joskus D-linja.

Nyt on kuitenkin suunnitelmissa jatkaa vihreää metrolinjaa (linja A) eteenpäin nykyiseltä Dejvická-asemalta (kuva alla).


Kuva täältä


Tarkoitus olisi jatkaa linjaa neljällä eri pysäkillä, jotka olisivat Cerveny Vrch, Veleslavín, Petřiny ja Motol. Näistä viimeisin eli Motol sijaitsisi lähellä yhtä suurinta kaupungin sairaaloista. Linjan alustavat kustannusarviot ovat 19 miljardia korunaa.

Asia jää nähtäväksi kuinka tässä käy. 

Uutinen: Czechposition.com

lauantai 17. maaliskuuta 2012

Infopaketti junamatkailusta Prahasta muualle !





Jossain vaiheessa kun Prahassa on tullut käytyä muutaman kerran, alkaa mieli tehdä tutustumaan hiljakseen kaupungin ulkopuolelle; sen lähikaupunkeihin ja pikkukyliin.

Tässä tulee infoa siitä, miten matkustaa junalla Prahasta lähituntumaan, tai muualle Tšekkeihin (tai jopa rajojen ulkopuolelle). 

Juna on helppo ja mukava kulkuväline siirtyä paikasta toiseen. Nämä seuraavat kokemukset ovat itseopittuja, joten jollain teistä saattaa olla parempikin tapa toimia. Jätä siis omat vinkkisi kommenttiboksiin.



Oma kartta


Prahasta muualle maahan, mutta minne?

Parhaiten retkikohteita kannattaa tarkastella tietokoneen Google-Mapin kautta. Hae ensin pelkkä Prahan kaupunki ja lähde sen jälkeen zoomailemaan ympäristöä. Kun mukava kohde löytyy, sen jälkeen on hyvä etsiä kylästä tai kaupungista tietoa myös googlettamalla.

On myös olemassa matkaopaskirjoja, joissa on lyhyesti esitelty maan kaupunkeja. Meillä kotona on kirja "Praha, Tšekki - Slovakia", jonka lyhyet kaupunkikuvaukset ovat hotelleineen ja ruokapaikkoineen (nähtävyyksiä unohtamatta) hyviä, näin aloittelevalle tsekkimatkaajalle:

Ahtola & Lehtipuu & Pulli & Savitie (toim.) 2006. Praha, Tšekki - Slovakia. Suomalainen matkaopas. Keuruu: Otavan kirjapaino.

Lisäksi me olemme joskus Helsinki-Vantaan lentokentältä, paikallisesta R-Kioskista ostaneet Prahan kartan, jonka toiselta puolelta löytyy Prahan ympäristö ja läntinen Tšekki eli Böömin alue. Kartasta on luettavissa pienemmätkin kylät heti Prahan ulkopuolelta, myös rautatieverkosto näkyy. Tämän kartan avulla on hyvä tarkastella retkikohteita Prahan ulkopuolelle.


Prahan päärautatieasema

Junista ja matkan ostamisesta yleistä asiaa

Prahasta on hyvät junayhteydet paitsi omaan maahan, myös tottakai Keski-Euroopan suurimpiin pääkaupunkeihin, ja matkustaminen on halvempaa kuin lentokoneella. 

Tšekissä junaliikennettä hoitavat valtionrautatiet (České dráhy -  ČD). Asemilla on neuvontapisteitä, ja niissä on (yleensä) kielitaitoista väkeä. Joissain luukuissa saattaa lukea "International train tickets", joten ainakin niissä puhutaan englantia.  

ČD liikennöi neljänlaisilla junilla: pikajunat ovat nimeltään rychlik ja matkustajajunat, osobní, pysähtyvät kaikilla asemilla ja ajavat usein vain n. 30 km/h. EX-junat ovat kotimaanliikenteen erikoispikajunia, expresní (vrt. Intercity meillä), ja EC-junat ovat ulkomaanliikenteen pikajunia. 


Matkalippu


Matkalippuja voi ostaa asemilta joko silloin kun on menossa tai vaikkapa etukäteen. Lippuluukuilla, varsinkin Prahan päärautatieasemalla, saattavat asiakasjonot olla joskus melkoisenkin pitkät, joten aikaa oman vuoron odotteluun kannattaa varata. Tosin, siellä on useampia lippuluukkupisteitä, sekä näppärämmille lippuautomaatteja. 

Lippua ostettaessa kannattaa kertoa tarkasti ja selvästi minne on menossa, ja haluaako pelkän meno-, vaiko meno-paluulipun. Yleensä lippu myydään 2.luokkaan, ellei mainitse, että haluaa 1.luokan matkustusvaunuun. Me emme ole ostaneet erillistä paikkalippua (vielä), vaan istumapaikan ja -vaunun olemme voineet valita itse. 

Tarkista vielä lipun saatuasi, että sen tiedot ovat oikein. Osob tarkoittaa henkilömäärää, joka lipulle on ostettu ja Třída matkustusluokkaa (katso kuva alla).


Osob = Matkustajamäärä 2, Třída = vaunuluokka 2.


Tarkista lipustasi myös, että määränpää on oikea (katso kuva alla). Määränpään lisäksi sen alta löytyvät asemat, joissa juna ei välttämättä pysähdy, mutta joiden kautta se ajaa. Junan ikkunasta katsottaessa ohikiitävillä juna-asemilla näkyvät yleensä hyvin niiden nimet, joten matkan hahmottaminen sujuu kyllä hyvin ja pysyt kartalla siitä, missä kulloinkin ollaan menossa.


Määränpäänä Kutná Hora, sen alla asemat, joiden kautta juna ajaa


Junien aikataulut näkyvät yleensä asemilla monitoreista. Odjezdy eli lähtevät junat, ja Přijíždějící eli saapuvat junat. Usein teksti löytyy myös englanniksi. 

Näistä asemien monitoreista on luettavissa myös lähtölaiturin numero ja junan numero. Jos aikataulussa junan eteen on merkitty R-kirjain, se tarkoittaa, että paikkalippua suositellaan. Lisäksi tottakai monitoreista näkyy junan lähtöaika.

Sitten etsi oikea laituri, josta juna lähtee. mene sinne hyvissä ajoin, ja jää odottamaan seikkailun alkua. Laitureilla on vielä (ainakin Prahan päärautatieasemalla) erilliset monitorit, joista voi varmistaa olevansa oikeassa paikassa ja odottavansa oikeaa junaa.

Junaan päästyäsi etsi vapaa vaunu ja paikka, mikäli sinulla ei ollut täsmällistä paikkalippua ostettuna. Tällöin lipussasi näkyy merkittynä se vaunu ja paikka, johon sinun tulee mennä istumaan. Muutoin valinta on vapaa.

Matkan alettua konduktööri käy leimaamassa ja tarkistamassa lippusi. Pidä se tallessasi koko matkan ajan.


Lähtölaituri 3, R (paikkalippua suositellaan), junan nro ja määränpää, sekä lähtöaika


Tšekin valtionrautateiden omat kotisivut löydät tästä linkistä: http://www.cd.cz/en/default.htm 

Sivut ovat englanniksi ja sieltä löydät infoa niin junien aikatauluista kuin matkalippujen hinnoistakin. Alustavasti matkansuunnittelija voi käyttää sivujen tietoutta siis hyväkseen ja tutkailla mahdollisuuksiaan retkille Prahan ulkopuolelle.



Prahan rautatieasemat


Prahasta löytyy neljä eri juna-asemaa, joista suurin ja vilkkain on sen päärautatieasema, Hlavní nádraží. Tämä sijaitsee siis miltei keskustassa. Tältä asemalta pääsee siis rajojen ulkopuolelle, mutta tämän aseman kautta mennään Tšekin suurimpiin kaupunkeihin kuten esimerkiksi Brno,  Plzeň, Olomouc tai České Budějovice. Mikäli tutustumiskohteesi on siis kaupunki jonkin näiden reittien varrella, valitse tämä juna-asema.

Alkuperäistä jugend-tyylisuuntaista rakennusta on laajennettu aikojen saatossa ja tänään se on hyvinkin moderni. Sisätiloista löytyy niin myymälöitä kuin ruokapaikkoja, metroasemaa unohtamatta. Yleisesti ottaen rautatieasema on siisti ja toimiva. Kellarikerroksesta löytyy matkatavarasäilö, joka on auki 24 h, jos haluaa sinne jättää jotain säilytykseen junamatkan ajaksi. Huomioi kuitenkin, että kolikoilla toimivat matkatavarakaapit ovat murtautujille helppo nakki.



Praha hlavní nádraží

Wilsonova 8,  Praha 2 (karttalinkki tässä)

Metro: Punainen metrolinja C:n pysäkki on asemalla (Hlavní nádraží)


Rautatieasemasta voit lukea lisää tästä Wikipedian suomenkielisestä linkistä.



Päärautatieaseman miljöötä


Holešovice nádraží on Prahan toiseksi suurin rautatieasema. Tänne tulevat junat pohjoisen ja lännen suunnalta kuten Berliinistä tai Hampurista. Tämä rautatieasema sijaitsee keskustan ulkopuolella ja on otettu käyttöön vuonna 1995.

Mikäli reissusi suuntaa Tšekin pieniin kaupunkeihin lännen tai pohjoisen suuntaan, kuten Louny, Neratovice, Mělník, Česká Lípa tai Terezin, tämä on sinun asemasi.


Praha-Holesovice Železniční stanice

Partyzánská, Praha 7 (karttalinkki tässä)

Metro: Punainen linja C, ja pysäkki Nádraží Holešovice, on asemalla.


Päärautatieasemaa syyskuun illassa


 
Masarykovo nádraží on Prahan toiseksi vanhin rautatieasema (ensimmäinen sijaitsi muinoin Dejvickán kaupunginosassa), joka tämäkin sijaitsee keskustassa. Kaunis rakennus on vuodelta 1842 ja ensin siinä oli kaksi erillistä rakennusta (tornia), jotka yhdistettiin valurautakaarin ja lasikatoin vuonna 1862. Asema on ollut purku- ja lakkautusuhan alla aina silloin tällöin, mutta se on saanut pitää paikkansa siksi, että päärautatieasemalla ei tällä hetkellä ole antaa tilaa lähijunaliikenteelle.

Tämä rautatieasema palvelee siis vain lähijunamatkustajia, sekä hieman alueellistakin.


Masarykovo nádraží

Havlíčkova 2, Praha 2 (karttalinkki tässä)

Raitiovaunupysäkki on aivan aseman edessä Havlíčkova-kadulla. Tässä kulkevat raitiovaunut 3, 5, 14, 24, 26 ja yövaunu 91. Jää pois pysäkillä Masarykovo nádraží.






Joukon viimeisin on Smichovin rautatieasema, Smíchovské nádraží. Täältä pääsee mm.  Karlsteijnin kaupunkiin. Rautatieasema on aloittanut toimintansa vuonna 1862.


Smíchovské nádraží  

Nádražní, Praha 5, (karttalinkki tässä)

Metro: Keltainen metrolinja B, ja pysäkki Smíchovské nádraží.

Raitiovaunut: 12, 13, 14 ja 20 ajavat kadulla Nádražní. Jää pois pysäkillä Smíchovské nádraží.


Syyskuista Prahaa, 2011


Ole rohkea ja kokeile edes kerran junamatkaa Prahan ulkopuolelle. Päivän kestävistä retkistä on hyvä aloittaa lähiympäristöön tutustuminen; aamulla matkaan ja illaksi takaisin hotellille.

Jos olet epävarma, mille rautatieasemalle sinun tulee mennä, valitse itseäsi lähin ja käy rohkeasti kysymässä joko lippuluukulta tai erillisestä palveluinfopisteestä, lähteekö junasi ko. paikkaan tältä asemalta. Henkilökunta kyllä kertoo sen jälkeen, mihin asemalle sinun tulee suunnata, mikäli asema ei ollut oikea. 

Jos päivän reissusi ei ollut ex-tempore, vaan suunnittelet sitä jo ennen Prahaan menoa, kannattaa etukäteen tarkastella tuota aiemmin tekstin lomassa ollutta linkkiä rautateiden omille kotisivuille, sillä niistä löytää tietoa paitsi rautatieasemista ja niistä lähtevien junien määränpäistä, niin tottakai myös lähtöajoista.

Kun ensimmäisen kerran käy lipunmyynnissä, ja matkan ostaa, se sujuu paremmin jo toisen kerran ja huomaa, mitä pitää tehdä ja minne mennä junaa odottamaan. Siitä se sitten lähtee ; )


Jokainen matka on seikkailu, sinä päätät suunnan.






maanantai 9. tammikuuta 2012

Vyšehradin rautatieasema ja -silta




Vyšehradin rautatieasema 1800-luvun lopulla - kuva täältä


Olen aikaisemmin kertonut Prahassa järjestettävästä, hieman erilaisesta turistikierroksesta (info siitä tässä). 

Tuo kierros käy katsomassa mm. nyt jo pois käytöstä olevaa Vyšehradin rautatieasemaa. Tämä asemarakennus osui kohdallemme viime Prahan reissulla kun kävelimme kohti Vyšehradin linnoitusta.


Vysehradin tyhjillään oleva rautatieasema, joulukuu 2011


Hylätty ja yksinäinen, mutta kaunis vanha jugend-rakennus on tyhjllään. Ennen sen ohi puksuttelivat junat ja laiturilla seisoskelivat ihmiset joko odottaen tulevaa junaa tai lähtien pois asemalle tulleesta junasta. 

Asema on rakennettu vuonna 1872 ja aluksi tätä asemaa käytettiin vain tavaraliikenteelle. Rakennuksen arkkitehdin epäillään olleen Antonin Balšánek, mutta varmaa tietoa asista ei ole.  Vuonna 1904  asema avattiin myös matkustajaliikenteelle. 

Vuonna 1948 rataosuudella tapahtui onnettomuus. Matkustajajunan lähdettyä Vyšehradin asemalta liikkeelle, se syöksyi Vinohradyn tunnelissa siellä työskenteleviin ihmisiin. Useita radalla työskennelleitä kuoli.

1900-luvun vaihteesta aina 1950-luvun loppuun asti asemalle tultiin ja asemalta lähdettiin. Sitten matkustajamäärät alkoivat hiipua; ihmiset valitsivat toiset rautatieasemat kulkemistaan varten.  Asemalla ei ollut enää tarpeeksi matkustajia ja se suljettiin liian vähäisen käytön vuoksi lopullisesti 1989.



Tänään tämä jugend-helmi seisoo hiljaa rapistuneessa loistossaan, mutta silti vankasti paikoillaan. Graffitit koristavat sen riutuneita seiniä ja asemarakennus tarvitsisi surkeasti nyt viimeistään kasvojenkohotusta ja täyttä remonttia, jotta se säilyisi tuleville sukupolville yhtenä kauniina aikansa rakennusmaamerkkinä.  



Rautatieaseman ikkunat ovat tyhjät, joulukuu 2011


Asemarakennuksen ympäröivä rakennusmiljöö on kaunis. Sitä ympäröivät kubistisia koteja kuten Kovarovicin Villa, vehreä antiikkinen Vyšehradin linnoitusalue, tarunomainen Vltava-joki ja Kaarlen yliopiston kasvitieteellinen puutarha. Toivottavasti tämä kaunis rakennus korjataan, sillä se voisi toimia vaikkapa kahvilana ja galleriatilana, tai teatterina.

Osoite on Svobodova 2, Praha 2. Rautatieaseman Prahan kartalta löydät tästä.
 

Silta ja juna, joulukuu 2011


Vyšehradiin johtava rautatiesilta vie matkustajia sisemmälle Prahan kaupunkiin ja siitä eteenpäin. 

Tällä kohdin on aikaisemmin ollut rautatiesilta, joka rakennettiin vuosien 1871 - 72 välisenä aikana ja siinä oli tuolloin vain yksi rataosuus. Tämä rata kulki Prahan päärautatieasemalle (silloin nimellä Franz Joseph) ja läntiselle rautatieasemalle (nykyinen Smichov). Melko nopeasti sillan avautumisen jälkeen huomattiin, että yksi rataosuus ei riittänyt liikenteelle ja tällöin päätettiin rakentaa uusi silta, jossa olisi vähintään kaksi rataosuutta. Nykyisin nähtävillä oleva teräskaarin koristeltu silta rakennettiin siis vuonna 1901.  

Silta on 69,9 metriä pitkä ja 8,1 metriä leveä,  ja siellä on myös kaistale reunassa, jota jalankulkijat voivat käyttää. Sillalta on kaunis näkymä Vyšehradiin ja varsinkin sen vanhalle linnoitusalueelle. 


Kuva täältä


Rautatiesillalle on tehty pari merkittävää suunnitelmaa, jotka kuitenkaan vielä eivät ole toteutuneet. Toinen suunnitelma olisi rakentaa toinen silta sen viereen, jota autoliikenne voisi käyttää. Toinen vaihtoehto pitää sisällään ylemmän kerroksen autoliikenteelle. Toivottavasti suunnitelmat jäävät kuitenkin tälle asteelle ja vanha silta saa olla sellaisena kuin se on; yksinkertaisena ja junaliikenteen käytettävissä. Eiköhän Vltava-joen ylitse ole Prahan kaupungin kohdalla jo tarpeeksi siltoja ja annettaisiin maiseman jäädä sellaiseksi kuin se tällä hetkellä on?




Infot: pragueguide.com, praguestay.com, wikipedia

keskiviikko 24. elokuuta 2011

Kaikki, mitä sinun tarvitsee tietää Prahan metrosta, löydät tästä !


Tässä tulee nyt megapostaus Prahan metrosta, vaikka aikaisemminkin olen kirjoittanut siitä lyhyesti (kts. Tunnisteet; "Liikenne ja kulkeminen").

Tällä kertaa metroasiaa hieman syvällisemmin, ja olen myös listannut tämänhetkiset metroasemat ja karttalinkit, joista asemat löytyvät.

Juttu on pitkä, mutta uskon, että jos olet menossa Prahaan ensimmäistä kertaa tai et ennen ole kulkenut metrolla, tästä on juuri sinulle hyötyä ! 

Astu rohkeasti metroon ja anna sen viedä turistikeskuksen ulkopuolelle. Saatat tehdä löytöjä mm. edullisista ja hyvistä ruokapaikoista, sekä nähdä kaupunkia hieman eri kantilta.

 


Prahan metroverkko - kuva täältä

Prahan metroverkko koostuu kolmesta linjasta, jotka muodostavat keskustan alueelle kolmion ja jatkuvat siitä eteenpäin lähiöihin. Neljättä metrolinjaa on harkittu rakennettavaksi, mutta sen aikataulu tai valmistuminen taitaa olla vielä yhäti suunnitteluasteella.

Nämä kolme nykyistä metrolinjaa ovat kuitenkin oikein hyvät ja vaihdotkin sujuvat eri linjojen välillä mutkattomasti. Prahan metrolinjoilla on kullakin oma tunnusvärinsä sekä kirjaimensa. Junat ja asemat ovat nykyaikaisia, siistejä ja hyväkuntoisia. Metroverkko toimii luotettavasti ja junilla liikkuminen on helppoa.
 
Hieman historiasta
Prahan metroverkko suunniteltiin alunperin kaupungin julkisen liikenteen kokonaisuuden selkärangaksi, bussien ja raitiovaunujen tueksi. Ensimmäinen rataosuus avattiin vuonna 1975 Florencin (silloisen Sokolovskán) ja Kačerovin välille. Kyseinen väli kuuluu myös nykyiseen punaiseen linja C:hen. Nykyisin metroon kuuluu 53 asemaa ja rataa on tehty 54 kilometriä. Rataosuuksien laajennusten myötä on kaupunki voinut karsia bussi- ja raitiovaunulinjoja keskustan kaduilta ja rauhoittaa niitä kävelykaduiksi.
 
Keskustan laidoille on luotu ns. julkisen liikenteen risteyksiä, joissa metroasemien lisäksi löytyy bussi- ja raitiovaunuasemia, joten siirtyminen sujuu mukavasti eri liikennevälineestä toiseen. Näitä "superasemia" ovat mm. Anděl, Dejvická ja Hradčany. Tottakai muiltakin asemilta löytyy lähituntumasta ratikat ja bussit, mutta nämä em. asemat vievät matkustajia enemmän kaupungin äärilaidoille.
 
Metron suunnittelun alkuvaiheissa kaavailtiin Prahaan samanlaisia keveitä vaunuja kuin mitä Milanon metrossa oli. Neuvostoliiton miehitettyä Tsekkoslovakian 1968 ajatus sai kuitenkin uuden suunnan ja tilaukseen laitettiin raskaammat junat Moskovan metroa jäljitellen. Raskaampien junien myötä jouduttiin myös rataan tekemään vahvistuksia, kuten Nuslen sillalle. Uusimmat vaunut on rakentanut Siemens. Vanhoja junia nykyaikaistetaan vähitellen; niiden sisustusta uudistetaan ja penkkijärjestyksiä monipuolistetaan. Metrojuna ajaa nopeasti, mutta myös jarrutukset ovat nopeita.
 
Metrolla liikkuminen
Metrooasemien tunnuksena on tyylitelty M-kirjain. Prahan keskustan metrot on rakennettu hyvin syvälle maan alle. Yksi syy hyvin syvälle rakentamiseen oli myös asemien käyttäminen väestösuojina mahdollisen ydinsodan varalta. Lähiöissä jotkut metroasemat ovat kuitenkin maan päällä olevia tai sen yläpuolella.
 
Metrokarttoja löytyy mm. kaupunkikartoista, mutta niitä on saatavilla myös joissain metroasemilla paperiversioina. Metroasemien seinillä on myös tauluja, joissa esim. yllä olevassa metrokarttakuvassa oleva karttapohja esiintyy.
 
Metroon tarvitset julkisen liikenteen lipun, joita voi ostaa mm. asemilla sijaitsevista lipunmyyntikioskeista tai automaateista (niihin tarvitaan kolikkoja). Lippuja on kerta-, päivä- tai useamman päivän lippuja ja ne leimataan keltaisissa leimauspisteissä metrokäytävään mennessäsi. Keltaisia leimauslaitteita löytyy yleensä rullaportaiden yläpäästä. Lipussa on kolmion kuva, työnnä se lippulaitteen reikään kolmiokuva edellä ja saat lippuusi leiman. Pidä lippu tallessa mahdollisia tarkastajia varten. Lippuun tarvitaan vain yksi leima, vaikka sinulla olisi kolmen päivän lippu käytössäsi. Leimaa se ensimmäisellä kerralla ja laita sen jälkeen varmaan talteen ja pidä mukana.
 
Asemille kuljetaan yleensä maanalaisia käytäviä ja rullaportaita pitkin. Liukuportailla on tapana seistä sen oikeassa reunassa, jotta kiireisemmät pääsevät ohittamaan jonoja vasenta puolta pitkin. Muutoin liukuportaissa nimen omaan seistään paikoillaan, eikä venkoilla edes takaisin.
 
Metrolaiturit ovat yleensä leveän keskikäytävän molemmin puolin. Kun saavut rullaportaita keskikäytävälle, näet edessäsi ylhäällä metrolinjan tiedot ja päätepysäkit. Jos tuntuu vaikealta miettiä, kummalle puolen laituria menee seisomaan, jotta saa sen oikean linjan, valitse metro seuraavasti: etsi kartalta se pysäkki, jolla sinun pitää jäädä pois. Katso sen jälkeen, mikä on pysäkin pääteasema ja mene sille puolen laituria, josta tuo pääteasemasi löytyy. Vaikka joskus tuntuu, että juna menee "väärään suuntaan", on suunta oikea. Ja jos menet harhaan, hyppää pois jollain pysäkillä ja vaihda laituripuolta toiseen suuntaan.
 
Laitureiden päässä on monesti myös sähköinen kello, josta näkyy aika, montako minuuttia edellisen junan lähdöstä on kulunut. Jos "juna meni jo" tullessasi rullaportaita alas keskikäytävälle, älä huoli. Metroja kulkee n. 5 min välein päiväsaikaan, joten seuraava on tulossa melko pian.
 
Metroasemat Prahassa ovat siistejä ja niissä on lämpimään kesäaikaankin hyvä ilmanvaihto.
 
Metrojunissa sisällä näkyy sähköisellä taululla aina sen pysäkin nimi, jolta juuri metro lähti. Seuraavana taululle tulee esiin sen pysäkin nimi, joka on tulossa seuraavaksi. Kaiuttimista myös kuulutetaan aina, mutta monelle tsekin kielen kuunteleminen saattaa tuottaa vaikeuksia. Myös metron seinillä, katonrajoissa, näkyy metrokarttoja, joista voi tarkastella omaa pysäkkiään.
 
Metrot ajavat pääsääntöisesti päivittäin klo 5 - 24 välillä. Tiheimmillään vuoroja menee ruuhka-aikoina, jolloin juna saattaa tulla asemalle jopa parin minuutin välein. Hiljaisempina aikoina junaa saattaa joutua odottamaan 10 minuuttia.
 

 
Metrolinjat ja asemat
 
Karttalinkki asemalle löytyy klikkaamalla auki vahvennetulla kirjoitettu aseman nimi.
 
Vihreä linja A (kulkee välillä Dejvická - Depo Hostivař).
Radan suunta pohjoinen-itä.
 
Dejvickán asema on nimetty Dejvicen lähiön mukaan. Se sijaitsee Evropskán keskustan puoleisessa päässä. Tämä asema on lentokentältä tuleville tärkeä pysäkki, sillä tästä pääsee busseilla 119 ja 254 lentoasemalle.
Hradčanskán aseman nimi viittaa linna-alueelle, mutta sijainti on reippaan kävelymatkan päässä siitä. Lähinnä asema toimii kyseisen asuntoalueen asemana.
Malostranská. Tämä asema on Malá Stranan kaupunginosan ja linna-alueen lähin asema. Se on tärkeä vaihtoasema varsinkin raitiovaunuille 22 ja 23, joilla pääsee linna-alueen yläosalle eli kukkulalle.
Staroměstská on hyvä pysäkki Kaarle-sillalle tai Vanhankaupungin aukiolle meneville.
Můstek on myös keltaisen linja B:n vaihtoasema Václavské námestin toisessa päässä. Tältä pysäkiltä pääsee mukavasti moniin Vanhankaupungin osiin, sillä maanalaisesta metrokäytävästä johtaa useita eri käytäviä ulos.  
Muzeum on punaisen linja C:n vaihtoasema Václavske námestin toisessa päässä. Aseman nimi viittaa sen läheisyydessä olevaan Národni Muzeumiin eli Kansallismuseoon. Asemalla on kauppakäytävä.
Náměstí Míru (Rauhanaukio) palvelee niitä ihmisiä, jotka suuntaavat kulkunsa viehättävään Vinohradyn kaupunginosaan, hieman sen laidalle. Tämä on yksi ns. meidän pysäkeistä, sillä siitä on vain kivenheitto Hotelli Sibeliukseen ja juhlapyhinä tässä aukiolla on aina pienimuotoiset markkinat (kuten pääsiäinen tai joulu).
Jiřího z Poděbrad on Vinohradyn kaupunginosan keskustan pysäkki.
Flora on Olšanyn hautausmaan länsipäässä.
Želivského Olšanyn hautausmaan itäpäässä.
Skalka on asuinalueen keskellä.
Depo Hostivař, päätepysäkki. Keskellä kerrostalolähiötä. Täällä ollaan joskus noustu "maanpinnalle" katsomaan, miltä näyttää. Aika karu lähiö.


Keltainen linja B (kulkee välillä Zličín - Černý Most).
Radan suunta lännestä itään.

Zličín on lentoasemabussin 100 päätepysäkki.
Smíchovské nádraží on Smíchovin rautatieaseman läheisyydessä. Tältä pysäkiltä voit vaihtaa lähi- tai kaukojuniin helposti ja suunnata kulkusi Prahan ulkopuolelle, lähikaupunkeihin. Myös bussiasema on tässä, joten niilläkin pääsee.
Anděl eli suomeksi enkeli, on Nový Smichovin ostoskeskuksen asema ja yksi tärkeä raitiovaunujen vaihtoasema.
Karlovo náměstí on Nové Meston eli Uuden puolen metroasema. Tämä on myöskin yksi tärkeimmistä raitiovaunujen vaihtoasemista. Aseman vieressä on muuten Prahan pisin keskustan puistoalue.
Národní třída on vilkasliikenteisen raitiovaunujen vaihtoaseman metropysäkki. Tästä on kävelymatka sekä Vanhaankaupunkiin että Uudelle puolelle.
Můstek on myös vihreä linja A:n vaihtoasema Václavské námestin toisessa päässä. Tältä pysäkiltä pääsee mukavasti moniin Vanhankaupungin osiin, sillä maanalaisesta metrokäytävästä johtaa useita eri käytäviä ulos.
Náměstí Republiky eli Tasavallan aukion asema. Tästä on kivenheitto Vanhaankaupunkiin ja se sijaitsee Palladium-ostoskeskuksen läheisyydessä. Näet myös Ruutiportin sekä Kunnantalon.
Florencin asemalla voit vaihtaa punaisen linja C:n metrojuniin. Vierestä löydät myös samannimisen linja-autoaseman.
Křižíkovan asema sijaitsee Karlinin kaupunginosassa. Tästä on jonkin verran kävelymatkaa Vitkovin-kukkulalle, mutta ainakin arkkitehtuuria voi ihailla aivan metroaseman lähikortteleissa.
Invalidovna. Mikäli olet majoittuneena Hotel Olympikiin, tämä on sinun lähipysäkkisi.
Palmovka.Tässä yksi raitiovaunuliikenteen vaihtopysäkki, jo melko kaukana keskustan tuntumasta.
Českomoravská. Tämä on tärkeä metroasema niille, jotka suuntaavat kulkunsa O2-Areenalle ja sen konsertteihin. Tämä asema on konserttipaikan vieressä, lyhyen kävelymatkan päässä.
Vysočanskán asema alkaa olla jo meidän tutustumispiirimme ulkopuolella; täällä ei olla vielä käyty.
Kolbenovan asema sijaitsee myös jo melko kaukana, mahtaisiko olla jokin kerrostalolähiöalueen asema?
Hloubětín. Kuvasta päätellen aseman ympärillä on muutama matalahko kerrostalo ja omakotitaloja, lähiö siis. Kaupunginosa on Praha 14. Tänne voisi joskus piipahtaa kurkistamaan, miltä maisemat näyttää ja tulla raitiovaunulla (3, 5, 19) takaisinpäin.
Rajská zahrada. Kerrostalolähiön asema.
Černý Most. Päätepysäkki. Astu ulos ja katso, miltä prahalaislähiöelämä näyttää.


Punainen linja C (kulkee välillä Háje - Letňany).
Radan suunta suoraan etelästä pohjoiseen, hieman alut ja loput idän suuntaan.

Háje. Tästä linja alkaa, lähiöstä.
Opatovin asema on jälleen yksi lähiöasema.
Chodov. Tämä metroasema on aivan Chodovin kauppakeskuksen vieressä eli shoppailijan asema siis.
Roztyly. Prahan asumislähiön metroasema.
Kačerovin kaupunginosa on Prahan aluetta, jossa emme ole vierailleet. Epäilisin kuvan perusteella alueen olevan normaali lähiö, kerrostaloineen.
Budějovickán aseman läheisyydestä löytyy mm. Kaarlen yliopiston teologinen tiedekunta.
Pankrác. Muistaakseni saman niminen kauppakeskus löytyy Prahasta, saattaa siis sijaita tämän aseman läheisyydessä.
Pražského povstání. Lähiöalueen asema.
Vyšehrad on kongressikeskuksen ja samannimisen kukkulan lähin metroasema. Jos hotellisi on Corinthia Towers, on tämä lähipysäkkisi.
I P Pavlova (Ivana Petroviče Pavlova) on kätevällä paikalla jos haluaa tutustua kävellen Nové Mestoon eli Uuteen puoleen, tai vaikkapa Vinohradyn viihtyisän kaupunginosan länsilaitaan.
Muzeum on vihreä linja A:n vaihtoasema Václavske námestin toisessa päässä. Aseman nimi viittaa sen läheisyydessä olevaan Národni Muzeumiin eli Kansallismuseoon. Asemalla on kauppakäytävä.
Hlavní nádraží. Tämä samainen metroasema sijaitsee Prahan päärautatieasemalla. Rautatieasemalta lähtevät kaukojunat.
Florencin asemalla voi vaihtaa keltaisen linja B:n metroon. Asemalla sijaitsee myös samanniminen linja-autoasema.
Vltavskán asema on lähellä isoa markkina-aluetta, josta infoa tässä linkissä.
Nádraží Holešovice on samannimisen rautatieaseman yhteydessä. Tältä metroasemalta voit vaihtaa mm. Eläintarhan (Praha ZOO) bussiin 112 Troijalle tai vaikkapa kaukojuniin rautatieasemalta.
Kobylisy on samannimisen lähiön asema.
Ládvín asema on jo melko kaukana Prahan turistikeskuksesta ja tästä en osaa kertoa mitään; emme ole täällä käyneet, vielä. Ilmeisesti kuitenkin keskellä lähiötä.
Střížkovin aseman läheisyydessä on puisto nimeltä park Přátelství.
Prosek. Edellisen pysäkin puistoalueen toisessa päässä oleva asema. Prahan alue 9, lähiö.
Letňany. Päätepysäkki.


Tässäpä metroasiaa kerrakseen. Ensimmäisellä Prahan visiitillä ei paljonkaan ehdi kaupunkiin tutustua, mutta käyntikertojen myötä myös tutustuminen kaupunkiin laajenee ja alue suurenee. Usein me olemme menneet metrolla suoraan sinne, jonne ollaan haluttu mennä tutustumaan ja tultu raitiovaunuilla takaisin.


Teksti omaa, sekä Näe ja koe Praha.