 |
| Paviljonki 14.9.2011 |
Tämä jokin aika sitten uusittu paviljonki näyttää aivan samalta kuin 120 vuotta sitten kun se avattiin viihdyttämään Letnán puistossa kävijöitä.
Hanavský pavilon on uusbarokkinen rakennus, jossa on koristellut valurautaiset tornit, sekä tunnelmaa tuovia wanhoja lyhtyjä. Kauniit valurautaiset kaiteet vievät portaikon myötä itse rakennukseen sisään.
 |
| Kauniit takorautaiset porraskaiteet, 14.9.2011 |
Zdeněk Lukes on johtava arkkitehtuurin historioitsija ja hän kertoo seuraavaa:
"Pariisin maailmannäyttely vuonna 1889 toi tullessaan valurautarakenteisten rakennusten synnyn, kuten Eiffelin tornin. Silloinen näyttely inspiroi rakennusarkkitehtejä myös Prahassa".
Useat Prahan tunnetuista historiallisista maamerkeistä rakennettiin tuolloin, kuten legendaarinen Petřínin torni, joka on pienempi kopio Eiffel-tornista Pariisissa.
Rautatehdas Komarov, joka tunnetaan myös saksankielisellä nimellään Komorau, sijaitsee noin 50 km lounaaseen Prahasta, ja on ollut olemassa jo vuosisatoja. 1800-luvun puolivälissä tehtaan osti saksalainen ruhtinas Hanau. Pikku hiljaa rautateollisuus lähti hyvin kehittymään Böömin ja Määrin alueilla, ja ruhtinas Hanau olikin pian johtavin valuraudan tuottaja maassa.
Jana Bělovská Prahan Kansallismuseosta on erikoistunut historian teollisuuteen ja sen tutkimiseen. Hän kertoo:
"Oli kaksi isoa valurautatehdasta siihen aikaan - yksi oli Komarov Böömissä ja toinen Blansko Määrissä. Kaksi vuotta ennen Pariisin maailmannäyttelyä vuonna 1889, Blansko sai kaksi isoa hanketta kylpyläkaupungeista Mariánské Lázně ja Karlovy Vary. Se oli tervettä kilpailua silloin."
Komarovin ruukki tuohtui Blanskon saamista hankkeista ja päätti itsekin esitellä tuotteitaan, ja rakensi Hanavskýn kuin näyttelytilakseen tähän tarkoitukseen. Itse asiassa sen ajan tehtaan omistaja Karl von Hanau-Hořovice, oli yksi harvoista saksalaisista yrittäjistä, jotka toimivat Prahassa. Saksan teollisuus yleisesti boikotoi tsekkejä, koska tsekkien ja saksalaisten välillä oli tuolloin joitain kansallisia ristiriitoja.
Näyttelytila oli suuri menestys, ja Karl von Hanau lahjoitti paviljongin Prahalle, Letnan kauniiseen ulkoilupuistoon, joka oli jo suosittu retkikohde prahalaisten keskuudessa.
Zdeněk Lukes toteaa:
Hanavský pavilon jatkoi suosittuna ravintolana olemistaan 1960-luvulle saakka, jolloin se oli niin huonossa kunnossa, että viranomaiset sulkivat sen. Useita vuosia myöhemmin paviljonki koki remontin ja avattiin uudelleen ylellisenä ravintolana.
"Tämä oli niin sanottu ensimmäisen luokan ravintola. Ruokailu siellä oli erittäin hinnakasta entiseen aikaan, eikä sitä voi verrata tämän päivän hintoihin. Silloin se oli kallista, mutta kuitenkin paikka oli tuolloin yksi parhaista Prahassa. Menu oli eurooppalainen, ja useimmat siellä ruokailevat ihmiset olivatkin ulkomaalaisia; turisteja ja niin edelleen", Zdeněk Lukes muistaa paviljongin vierailijoista tuolloin.
 |
| Lyhtypylväs ja paviljongin katto, 14.9.2011 |
(Toimittaja Jan Richter kävi ravintolassa syömässä, ohessa hänen artikkelinsa siitä, minkälaisen tunnelman käynti paviljongissa häneen jätti. Mukaansa hän otti Czech Please -blogia pitävän Brewstan. Richterin artikkeli on julkaistu Prahan Radion sivuilla 17.8.2011. Olen suomentanut teksin vapaasti.)
"On sateinen keskiviikkoilta elokuussa ja Hanavský pavilon on lähes tyhjä, vain muutamat vieraat tulevat nauttimaan illallista.
Hanavský pavilon kuuluu edelleen Prahalle ja siinä on vuokralaisena jälleen ravintola. Suurin osa sen asiakaskunnasta on edelleen ulkomaalaisia ja matkailijoita. Mutta entä ruoka? Miltäpä se tänään maistuu, siitä aion ottaa selvän ja mukaani ruokailemaan otan arvostetun ruokabloggaaja Brewstan.
Olemme sisällä paviljongissa, joka tuntuu melko pieneltä. Lisäksemme ruokailemassa on vain muutamia muita, kuten pariskunta, joka on tullut nauttimaan romanttista illallista.
Aluksi olemme tilanneet terriiniankkaa, hanhenmaksaa ja vasikanliha-carpaccion.
"Hanhenmaksa oli varsin yksinkertainen. Se ei ollut aivan sellaista, kuten oletin sen olevan, ja että se perustuisi annettuun menun kuvaukseen. Se oli kyllä maukasta ja se oli hyvää laatua. Mutta se oli kuitenkin jotain samaa, jota voisin ehkä löytää viidestä tai kymmenestä muusta ravintolasta Prahassa", bloggaaja toteaa.
Pääruokana itselläni on pihvi tomaattisalsalla, ja bloggaaja Brewstalla porsaan sisäfilee, sekä yrttistä kermaista sienikastiketta. Olen melko tyytyväinen omaan annokseeni, mutta Brewstan mielestä ravintolalla on paljon parantamisen varaa.
"Pihvi oli valmistettu tilauksen mukaan ja se oli medium, joten se oli hyvä. Kastike oli vähäisesti maustettua, lisäsin itse jonkin verran siihen suolaa.
Jälkiruoka nautitaan ulkona terassilla, josta on upeat näkymät kaupunkiin. Meillä on kotitekoista hedelmäpiirakkaa ja Sacher-kakkua, joka ilahduttaa varsinkin Brewsteriä.
Ateria oli hintatasoltaan melko tyyris, mutta ei kuitenkaan älyttömän kallista. Mutta ravintolalla on yksi tapa kuroa umpeen hinnasta vielä poisjäävä osuus - pieni Pislner Urquell-olut maksaa 60 kruunua, joka on mielestäni on törkeää. Samaan yltävät jotkut Prahan pahamaineisimmat turistiansat.
"Tunnelma rakennuksen sisällä on eräänlainen tukkoinen jollain tavalla. Sen vanhahtavat pöytäliinat muistuttavat vanhaa Tšekin pubitunnelmaa ja siellä on ärsyttävää musiikkia, joka koetteli ainakin omia hermojani. Neuvoisin ihmisiä menemään sinne kesäiltana kauniiden maisemien vuoksi, mutta ruuan suhteen parempia paikkoja löytyy Prahan keskustasta."
Kauniina kesäpäivänä puistossa on kuitenkin mukava kävellä ja samalla piipahtaa paviljonkiin katsomaan. Vaikka Jan Richterin ruokailu ei jättänyt häneen mitään suuria tunteita, olemme kuitenkin yksilöitä, ja johonkin toiseen voi asia kolahtaa erilailla. Rohkeasti kokeilemaan siis !
 |
| Ravintolasta on upeat näkymät Vlatava-joelle, 14.9.2011 |
Restaurace Hanavský pavilon
Letnán puistoalueella, (karttalinkki tässä). Puistosta löytyy varmaankin opaste ravintolaan, missä se siellä sijaitsee.
Parhaiten pääset puistoon raitiovaunuilla 1, 8, 12 ja 17, jotka kulkevat läheistä Nábřeží Edvarda Beneše -katua, jää pois pysäkillä Čechův most.
Ei kommentteja
Lähetä kommentti