10 hauskaa asiaa, jota et ehkä tiennyt Kaarle-sillasta

Koska Prahasta on tarjolla monia legendoja ja taruja, tässäpä yksi niistä. Nämä 10 kohtaa liittyvät Kaarle-siltaan ja ne on joskus julkaistu Prague Post - nimisessä nettilehdessä 2015. Niiden todellisuusperästä itselläni ei ole tietoa, mutta osa historiaan liittyvistä pitääkin varmasti kutinsa.

Lisää Kaarle-sillasta (Karlův most) voit lukea tästä aikaisemmasta jutustani  ja tässä voi olla hieman toistoa siihen liittyen, mutta jotain pientä uuttakin.

Näistä lengendoista on hauska lukea, joten eiköhän lähdetä Kaarle-sillalle:

1. Numeerinen palindromi 135797531, on hakattu Kaarlen itäpään siltatorniin. Numerosarja ei ole satunnaisesti valittu, sillä numerot ovat samat luettaessa edestä taaksepäin tai takaa eteenpäin. Sillan rakennusaikana astrologit pyysivät sijoittamaan lukusarjan sillan peruskiveen, sillä heidän mukaansa aika oli otollinen: ne antaisivat maagisia voimia tulevaisuutta ajatellen kaupungille. Sillan peruskivi on siis muurattu 9. heinäkuuta 1357, kello 5:31. Nämä siis ovat numerosarjan luvut, keskellä päivämäärä 9, sitten vasemmalle 7 (heinäkuu) ja vuosiluku 1357. Oikealle taas kellonaika tuon pävämäärä 9:n jälkeen.

2. Kivistä Kaarle-siltaa edelsi puinen silta, joka romahti vuonna 1157. Sen jälkeen paikalle rakennettiin ensimmäinen kivisilta, mutta sekin romahti kovissa tulvissa vuonna 1342. Vanhasta kivisillasta kerrotaan olevan vielä jäljellä pieni palanen, tosin veden alla. Vanhankaupungin puoleinen sillan kohta, josta se alkaa, voi nähdä hyvällä säällä veden alla kiviä, jotka ovat peräisin tuosta aiemmasta sillasta.

3. Kerran vuodessa, kesäpäivän tasauksen aikaan - noin kesäkuun 20. - 21. välisenä iltana - aurinko laskee suoraan yli Pyhän Vituksen katedraalin. Mikäli silloin seisoo Vanhankaupungin puoleisella siltatornilla noin tuntia ennen auringonlaskua, voi nähdä auringon säteiden leikkaavan kirkon päätornin ja suoraan kuorin yli. Jotkut sanovat tämän näyn olevan pelkkä sattuma, toiset taas arvelevat sen olleen rakennusvaiheessa tarkoituskin. Tiedetään nimittäin, että sillan rakennuttaja Kaarle IV oli  kiinnostunut astrologiasta, joten hän on saattanut huolellisesti laskea tarvittavat kulmat ja asteet, yhdistäen auringonlaskuun liittyvät tiedot, jotta näky sillalta olisi se, mitä sen kerrotaan kesäpäivän tasauksen aikaan olevan.

4. Kaarle-sillan nimi oli aiemmin Kivisilta, koska se oli ainoa kivestä tehty silta Prahan alueella. Vasta 1800-luvun lopulla silta sai nykyisen nimensä Kaarle IV:n mukaan, osana Tshekin kansallisen heräämisen liikettä.

5. Kaarlen-silta ei ole aina saanut elää rauhaisaa ja leppoisaa oloaan, sillä joitain karmaisevia kohtauksia sen historian aikana se on saanut kokea. Sitä on käytetty mm. teloituspaikkana ja uimataidottomia rikollisia on laskettu vuolaaseen Vltavan virtaan pajukoreissa toivoen heidän hukkuvan.

Tunnetuin jokeen heitetyistä taitaa olla Johannes Nepomuk, joka vuonna 1393 kieltäytyi paljastamasta Böömin kuningattarelle salaisuuksia kuningas Václav IV:stä. Nepomuk heitettiin jokeen. Tarina kertoo Nepomukin ruumiin viipyneen joen pinnalla ihmeellisen kauan ennen kuin syvyys vei hänet pinnan alle. Tällä kohdin sillalla, josta Nepomuk heitettiin jokeen, on taottuna kaunis ornamettikuvio, jossa Nepomuk itse on makuuasennossa. Ornamentin alapuolella on sillan kivireunukseen upotettuna puu, jossa on viisi tähteä oksina.

6. Kaarle-sillan patsaat ovat ikuistuneet monen turistin valokuviin, eikä ihme. Kauniitahan ne ovat, taustalla siintää Prahan linna tai vastavuoroisesti Vanhankaupungin jugend-rakennukset. Edellä mainitun Nepomukilaisen ornamenttikuvan lähellä on toinen patsas, jossa on kiiltäväksi patinointunut koira.

Tarina kuitenkin kertoo, että vaikka taikauskoiset Prahan-kävijät käyvät koskettamassa tuota koiraa, sen tuoma taikausko ei tuokaan onnea sen koskettajalle. Samaisen tarinan mukaan nimittäin kauan sitten joukko ilkikurisia opiskelijoita kävi kiillottamassa koiran kuvan niin, että siihen pakostikin ohikulkevien turistien silmät osuivat sen jälkeen. Opiskelijat hihittelivät tarkkaillessaan sen jälkeen turistien innostusta koskettaa koiraa.

7. Ensimmäinen sillalle pystytetty patsas oli kullattu Jeesuksen krusifiksi, joka juontaa juurensa vuoteen 1657. Patsaan kullattu kirjoitus on hepreaa, ja siinä lukee "Pyhä, pyhä, pyhä Herramme", joka lisättiin patsaaseen vuonna 1696 muistona juutalaisesta Elias Backhoffenista, joka käänsi selkänsä kristinuskolle ja tuotti täten mielipahaa suurelle osalle kansalaisista.

8. Kaarlen-sillan Vanhankaupungin puolella on sillan viereisessä muurissa kiinnitettynä kivinen pää, Bradáč  (kuva yllä, pää ympyröity), joka tarkkailee vedenkorkeutta yötä päivää. Keskiajalla tuo pää toimi varoituksena kansalaisille uhkaavasta tulvasta: mikäli vesi nousi pään parran tasolle, oli aika pakata kamppeet ja etsiytyä korkeammille paikoille. Bradáčin pää oli kaksi metriä vedenpinnan alla viimeisimmässä suuressa tulvassa vuonna 2002.

9. Useimmat Kaarle-sillan patsaista ovat jäljennöksiä. Useat vuosisatojen saatossa olleet tulvat ja ulkoilma rapauttivat alkuperäiset patsaat ja ne oli pakko siirtää turvaan. Alkuperäisiä patsaita pääsee katsomaan Vyšehradissa ja Lapidariumissa Holešovicessa.

10. Vuosittain toukokuussa järjestettävät barokkifestivaalit, Navalis, pidetään Vltava-jokeen heitetyn Johannes Nepomukilaisen muistoksi. Tapahtumat järjestetään pääosiltaan juuri Kaarle-sillan ympäristössä. Musiikkikulkueita näkyy silloin Kaarle-sillalla, sekä venetsialaisia gondoleita Vltava-joella. Päivä päättyy yleensä pieneen ilotulitukseen. Ohjelmasta saa tietoa www.navalis.cz.

Kaarle-silta on tänään pyhitetty vain kävelijöille, ennen siellä on kulkenut liikenne: hevoskärryt, raitiovaunut, autot ja jalankulkijat. Sillalla on pidetty tietulleja Malá Stranan ja Vanhankaupungin välillä kulkeville ja yksi legenda kertoo sillan sementissä käytetyn munia, jotta siihen saatiin sitkeyttä ja pitoa.

Yhtä kaikki: silta tulee tutuksi jokaiselle Prahan kävijälle ja se onkin yksi Prahan hienoimmista nähtävyyksistä - palanen vanhaa entistä aikaa.

Bradáč - kuva täältä.

Karlův most - Kaarlen silta

Kaarlen silta,  Karlův most, on yksi Prahan maamerkeistä ja jokainen turisti jossain vaiheessa matkaansa käy kävelemässä sen yli; toiset useamminkin. "Tungos kuin Kaarlen sillalla" taitaa olla yksi tutuimmista tshekkiläisistä lausahduksista, eikä ihme: varsinkin suurimpina turistiaikoina tungosta kieltämättä on. Sillalle mahtuu kyllä niin soittajat, taiteilijat, kädentaitojen myyjät kuin kävelijätkin, joten väenpaljouden aikaan kannattaa ottaa ylitys ajan kanssa, sekä pitää lompakostaan, kamerastaan ja kännykästään huolta taskuvarkaiden varalta (niitä saattaa tungoksissa olla). 

Matkavinkiksi sanottakoon, että sillalle kannattaa lähteä kameransa kanssa joko hyvin aikaisin aamulla tai sitten myöhään illalla; tällöin tungosta ei juurikaan ole. Kuvia ottaessa voi nauttia kävelystä sillalla omassa rauhassa ja  aamuisen heräävän kaupungin kauneudesta, tai sen iltamyöhän uneliaisuudesta kaupunkisiluetin painuessa pimeyden vaippaan. Toinen vaihtoehto on istahtaa jokilaivaan ja ihailla siltaa joelta käsin.

Mutta oheen pieni kertaus Kaarle-sillan historiasta sen nykypäivään.

 

Karlův most eli Kaarlen silta on Vltava-joen ylittävä goottilaistyylinen kivisilta. Ennen Kaarlen siltaa paikalla sijaitsi puinen silta, ja sen jälkeen vuonna 1172 rakennettu Juuditin silta, Juditin most, joka oli silloin ensimmäinen kivisilta, joka ylitti Vltava-joen. Tuo silta romahti kuitenkin tulvien aikaan 1342. Sen jälkeen uuden sillan rakennussuunnittelu sai alkunsa.

Kaarle-sillan rakentaminen aloitettiin vuonna 1357 silloisen kuningas Kaarle IV:n aikana. Silta muodostui yhdeksi osaksi pääkaupungin laajempaa kohentamishanketta. Vuonna 1378 siltaa pitkin kulki hänen itsensä, Kaarle IV:n hautajaissaattue. 

Rakennustöitä johti arkkitehti Peter Parler; sama mies, joka on ollut mm. Vituksen katedraalin rakennuttajana. Tarina kertoo, että sillan muurauslaastiin on ollut sekoitettuna viiniä ja kananmunankeltuaisia vahvistamaan sillan rakennetta. Toinen legenda kertoo, että sillan ensimmäisen kiven muurausajankohta oli valittu tarkoin, sillä niistä muodostuu nouseva ja laskeva asteikko, jonka huippu on luku 9 (vuosi 1357, päivämäärä 9.7. ja kellonaika 5:31).

Kaarle-sillan pituus on 516 metriä ja leveyttä 10 metriä. Silta koostuu 16 kaaresta ja se yhdistää toisiinsa Prahan Vanhankaupungin, Staré Město, ja toisella puolen Pienen puolen, Malá Strana. Alkujaan silta sai nimekseen Kivisilta, Kamenný most, ja sen jälkeen Prahan silta, Pražský most. Kaarlen sillaksi nimi vakiintui vuodesta 1870 alkaen, jolloin Vltavaa ylitti jo muitakin siltoja. 

Sillan molemmissa päissä sijaitsevat siltatornit, joista Vanhankaupungin puoleisesta, Staroměstská mostecká věž, olenkin kirjoittanut lyhyesti jo aikaisemmin; linkki juttuun tässä. 

Malá Stranan puolella sijaitseva siltatorni on nimeltään Malostranská mostecká věž eli Pienen puolen siltatorni. Se rakennettiin 1400-luvun puolivälissä ja jäljittelee Vanhankaupungin siltatornia. Sen sijaan tämän tornin vieressä sijaitsee toinen pienempi torni ja yhdessä ne muodostavatkin yhden valokuvatuimmista Prahan kohteista. Pienempi torni rakennettiin jo 1100-luvun alussa ja on yksi kaupungin puolustustorneista, joka kuului Kaarle-sillan edeltäjän, Juuditinsillan linnoitettuun edustaan. 

Nykyliikenteelle silta on pelkästään kävelysilta, mutta vielä 1900-luvun alkupuolella sillalla kulkivat muu liikenne, kuten esimerkiksi raitiovaunut. 

Kaarlen siltaa koristavat kolmekymmentä pyhimyksen patsasta, joista useimmat ovat parhaiden böömiläisten kuvanveistäjien tekemiä 1600-1700 -luvuilta, mutta joista suurin osa on kopioita. Alkuperäiset patsaat ovat tallessa mm. Vyšehradin linnoituksen suojissa. Patsaista löytyy mm. Pyhä Vitus, Pyhä Johannes Nepomukilainen, Johannes Kastaja ja niin edelleen. 

Suosituin patsaista on juuri Pyhä Johannes Nepomukilainen. Mies oli tshekkiläinen martyyripyhimys, joka teloitettiin heittämällä hänet alas sillalta kuningas Václav IV:n ajalla. Patsaassa kiinni oleva muistolaatta kiiltää, sillä sen koskettamisen sanotaan tuovan hyvää onnea ja varmistavan, että kyseinen henkilö palaa vielä takaisin Prahaan. 

Joissakin Praha-matkaoppaissa on hyvä kartta sillan pyhimyksistä, ainakin sellainen sivun mittainen piirros löytyy Tammen julkaisemasta Näe ja koe Praha -oppaasta, sivulta 83.

Varsinkin kesäkuukausina ja joulun aikaan turistit valtaavat Kaarle-sillan, mutta muina aikoina sillalla on  vapaampaa liikkua, eikä ruuhkaa ole. Kaarle-silta on meidänkin Praha-visiittiemme kohde ihan joka kerta, pakkohan se on käydä ylittämässä ja samalla ihailemassa kaupunkikuvaa joen molemmin puolin.

Kaarle-sillan karttalinkki tässä.

Vanhat kuvat: täältä, täältä, täältä, täältä 
Pyhimysten karttapohja: täältä
Muut kuvat omia

Staroměstská mostecká věž - Vanhankaupungin siltatorni

Kaarlen-sillan kupeessa sijaitsevaan, Vanhankaupungin puoleiseen siltatorniin, Staroměstská mostecká věž, on sijoitettuna näyttely, johon on päässyt tutustumaan huhtikuusta 2016 alkaen. Näyttely tulee olemaan pysyvä, joten tornin historiasta kiinnostuneille paikkaan kannattaa käydä tutustumassa ylätasanteelta aina kellarikerrokseen asti.

Kaarle-sillan tornit ovat kauniita, goottilaisen ajan torneja ja on hienoa, että niistä on pidetty huolta, jotta ne ovat, sekä tulevat olemaan ihmisten ilona vielä pitkään. Ne tulevat Prahan-kävijöille tutuksi, sillä niiden alitse tai läpi kuljetaan Kaarle-sillalle. 

Kaarlen silta alkaa  siltatornista kun Vanhankaupungin aukiolta lähtee etenemään kohti Vltava-joen toisella puolella sijaitsevaa Malá Stranaa. Staroměstská mostecká věž -tornin rakennustyöt aloitettiin vuonna 1357 ja se valmistui 1391 osaksi vanhankaupungin linnoitusta. Peter Parlerin, niin sanotun hoviarkkitehdin, suunnittelema torni on yhä yksi goottilaisarkkitehtuurin helmistä. Tornin kiviveistoksista ensimmäinen esittää sillan suojeluspyhimystä, Pyhää Vitusta. Tämän vasemmalla puolella on Kaarle IV ja oikealla Václav IV.

Tornin huipulle pääsee kiipeämään portaita pitkin, joita on yhteensä 138 kappaletta, ja sen näköalaparven ikkunoista aukeaakin kaunis näkymä vanhaan kaupunkiin, Malá Stranaan ja linnakukkulalle. Näistä näkymistä nauttivat myös sosialismin aikaan salaisen palvelun poliisit, jotka  vakoilivat sillalla kulkijoita ja kuuntelivat keskusteluita salaa erilaisilla kuuntelulaitteilla.

Erään korjauksen aikana tornin katon alaosasta löydettiin kaksi salaperäistä kirjoitusta. Nämä kirjoitukset sisältävät saman tekstin alusta loppuun- ja lopusta alkuun luettuna. Kirjoitukset sisältävät taikauskoisten mukaan vallan ja voiman salaisen taikakaavan; tämä ehkä kannattaa käydä tsekkaamassa.

Vuonna 1648 Kaarle-sillalla käytiin yksi 30-vuotisen sodan kovimmista taisteluista, mutta torni kesti sen, vaikka sitä käytettiinkin puolustukseen. Vanhaankaupunkiin olivat ruotsalaissotilaat hyökkäämässä, mutta runsas opiskelijoiden ja Josefovin juutalaisten joukko pysäytti Malá Stranan puolelta kohti Vanhaakaupunkia etenevät hyökkääjät. Sillan keskellä solmittiin lopulta aselepo ja Vanhakaupunki säästyi tuholta.

Vanhankaupungin puoleisessa päässä sijaitsee Kaarle IV:n patsas. Se on pystytetty vuonna 1848 hänen perustamansa Prahan yliopiston 500 -vuotispäivän kunniaksi.

Torni on avoinna yleisölle joka päivä seuraavasti:

Marraskuusta helmikuuhun klo 10 - 18, maaliskuussa klo 10 - 20, huhtikuusta syyskuuhun klo 10 - 22, sekä lokakuussa klo 10 - 20.

Sisäänpääsymaksu aikuisilta 90 korunaa ja lapsilta 65 korunaa.

Karttalinkki siltatornille tässä.

PS: Kuvat keväältä 2010 ja kesältä 2011.

"Tungos kuin Prahan sillalla"

Kaarlensilta, Charles Bridge, valmistumisvuosi 1407. Suunnitellut keisarin hoviarkkitehti Peter Parler. Alkuperäinen nimi Kivisilta.

Vanhojen veikkojen Bridge Band svengaa iloisen dixieland-jatsin tahtiin ristiinnaulitun kärsivän jeesuksen edessä. Paikka ei ole ehkä kaikkein onnistunein, mutta biisivalinta "When the saints go marching in" on. 

Silta on ollut kautta aikain tsekkiläisten kauppapaikka. Sillan väentungoksessa ei ole mitään uutta. Tsekkisananlasku sanookin: "Tungos kuin Prahan sillalla." 

Tavalliset tsekit välttelevätkin siltaa, turistit sen sijaan eivät. Neljänsadan vuoden ajan sillan valmistumisesta Kaarlensilta oli Prahan ainoa silta. Sillan perustukset ovat niin vankat, että sitä on voitu korjata aina sotien tuhojen ja tulvien jäljiltä.

Alun perin sillalla oli vain yksi patsas; puinen krusifiksi. Suurin osa katolisia pyhimyksiä esittävistä patsaista nousi sillalle 1700-luvun vaihteessa, vasta uskonpuhdistuksen aikana. Vielä 1900-luvun alussa hurskaiden ihmisten on sanottu nostaneen hattuaan 30 kertaa päästään -kerran jokaiselle pyhimykselle- sillan yli kulkiessaan.

Alkuperäisiä patsaita on vaihdettu jäljennöksiin, orginaaleja on viety saasteilta ja ilkivallalta turvaan Vysehradyn linnaan ja Výstaviste-näyttelyalueen Lapidáriumiin.

Jos sillalle saapuu aikaisin aamulla, vaikkapa kahdeksalta, yllättyy iloisesti: aamuauringossa kylpevä silta näyttää uskomattoman kauniilta - eikä tungoksesta ole tietoakaan. Vielä parempi jos jaksaa tulla sillalle auringonnousun aikaan kun patsaat ilmestyvät esiin aamu-usvasta.

Tekstiote: Antti Helin (2004) Viisi näkökulmaa Kaarlensiltaan, teoksessa Mondo-matkaopas Praha

Kuva: Kaarlensilta, Vanhasta kaupungista Vltava-joen yli Malá Stranan puolelle.