Prahaan ja tšekkiläsyyteen keskittyvä blogi ~ Matkavinkkejä & omia kokemuksia meille rakkaasta Prahasta

Trending

9. lokakuuta 2016

Kesäisen Vltava -joen elämää


Näin alkaneen syksyn, ja lokakuun kylmien ilmojen keskelle on mukava palauttaa mieliin lämmin kesäinen päivä kun  Dvořákovo nábřežín rannalla kulkiessamme päätimmekin lähteä risteilemään Vltavalla. Olimme kävelleet jo ohi jonkin matkaa varsinaisen lipunmyyntikojun, emmekä millään olisi halunneet lähteä takaisin, sillä edessämme olevaan jokiristeilijään mentiin jo sisään eli se lähtisi aivan kohta. 

Miehelläni kävi ajatus, jospa lipuntarkastajalta, joka seisoi laivan edessä ja otti väkeä sisään, voisi ostaa risteilylipun? Sinne siis mentiin, jonon jatkoksi ja kun aikamme tuli, kerroimme, että meillä ei ole etukäteen ostettuja lippuja, olisiko mahdollista ostaa se tässä? Kyllä vain, sanoi purseri ja toivotti meidät tervetulleeksi laivaan.

Näissä kuvissa ei fiilistellä kauniita rakennuksia, vaan näytän teille kuvia Vltava-joelta, mitä siellä kesäaikana tapahtuu.

Tervetuloa risteilylle!


Kipusimme aurinkoisen kelin saattelemana tietysti laivan terassille, yläkannelle. Olemme olleet kerran ennen tätä jokiristeilyllä Prahassa, se oli toukokuuta jonakin vuonna, mutta ilmat olivat tuolloin todella kylmät ja palelimme laivassa. Onneksi tuo risteily ei kestänyt silloin kuin vain vajaan tunnin.

Sen sijaan tässä vaiheessa meillä ei ollut hajuakaan, millaiselle risteilylle olimme itsemme buukanneet. Aurinko paistoi lämpimänä, asteita + 26, ellei enemmänkin, mikäs siis tässä olisi olla.


Etsimme sopivat paikat ja hetken kuluttua meitä tultiinkin rahastamaan. Olimme aluksella, joka tekisi parin tunnin risteilyn ja tässä kelissä sehän oli oikein sopivaa. Rahastaja otti samalla juomatilauksemme ja miltei heti tämän jälkeen lähdettiinkin matkaan.


Matkamme soljui leppoisasti siltojen alitse kanaaliin, jossa vettä nostetaan ja lasketaan tarpeen mukaan. Hetken siis odottelimme ja sitten taas matka jatkui kohti Vyšehradia.

Risteilyalus ei ollut aivan täynnä, joten muutamia paikkoja vielä oli jäänyt vapaaksi. Se oli tietysti meille hyvä, sillä tunnelma oli rauhallinen, leppoisa ja tilava; jos näin voisi sanoa.


Risteilyn aikana näkyi suppailijoita, polkuveneilijöitä, kirkkovenekunta, kalastajia ja moottoriveneilijöitä.

Vasta nyt oikeastaan huomasi, että Vltavalla on elämää. Yleensä turisti näkee siltoja ylittäessään ja rannalla kulkiessaan pelkästään näitä jokiristeilyaluksia tai polkuveneiljöitä, mutta kaikki muu tällä risteilyllä näkemämme vesielämä oli hauska yllätys.

Itse olemme miettineet myös yksityisten venesatamien, kauniiden laitureiden ja veneiden puuttumista. Piristäisiväthän ne jokinäkymää hienosti. Ehkä täällä ei ole tapana hankkia omaa venettä ja käyttää sitä kesäaikaan tai sitten yksityisveneily on kielletty, esimerkiksi historiallisen Kaarle-sillan mahdollisen suurista aalloista johtuvien rapautumisten vuoksi? Ken tietää, niin vinkatkaa kommenttiboksiin.


Tarjoilija kiersi muutamaan kertaan risteilyn aikana pöydissä ja näin oli mahdollisuus tilata paitsi juomia, myös pientä syötävää. Naapuripöydässä nautittiinkin ainakin melko mukavan näköisiä maalaisranskanperunoita kera oluiden.


Alus kävi siis kääntymässä Vyšehradin kukkulan kohdilla ja lähti sitten kotisatamaa kohti. Jossain Tanssivan Talon jälkeen alus otti mukaansa muutaman matkustajan menomatkalla, mutta takaisin mentiinkin sitten suorin tein.


Hyvä reissu. Ja meillä kävi vielä tuuri sään suhteen, sillä kaksi seuraavaa lomapäivää olivat tosin myös lämpimiä, mutta pilvisiä. Ex-tempore idea oli siis mainio.

Ei ihme, että nämä jokilaivaristeilyt ovat ainakin turistien suosiossa. Kesäisenä aurinkoisena päivänä ei olekaan huonompi idea istuskella aluksen kannella, joka hiljalleen lipuu eteenpäin, ja katsella kauniita taloja jokivarrella, nauttia oluen tai viinilasillisen, ehkä jotain pientä suolaista.


Lippuja jokilaivaristeilylle kannattaa ostaa ilmojen mukaan paikan päältä, etukäteen ainakin tästä linkistä voi muutamaa tarjontaa tarkastella.

Mutta jos joku on kurkannut jo kotimaassa säätiedotuksen lomalleen, niin tässä ainakin yksi nettisivu (suomeksi), joka myy netissä muutamaa Vltava-risteilyä - Sivulle pääset tästä linkistä.

Lipunmyyntikoju löytyy  Dvořákovo nábřežín rannan tuntumasta, läheltä Čechův most - siltaa, laiturit on numeroitu. (Karttalinkki).


SHARE:

9. syyskuuta 2016

Karlův most - Kaarlen silta




Kaarlen silta,  Karlův most, on yksi Prahan maamerkeistä ja jokainen turisti jossain vaiheessa matkaansa käy kävelemässä sen yli; toiset useamminkin. "Tungos kuin Kaarlen sillalla" taitaa olla yksi tutuimmista tshekkiläisistä lausahduksista, eikä ihme: varsinkin suurimpina turistiaikoina tungosta kieltämättä on. Sillalle mahtuu kyllä niin soittajat, taiteilijat, kädentaitojen myyjät kuin kävelijätkin, joten väenpaljouden aikaan kannattaa ottaa ylitys ajan kanssa, sekä pitää lompakostaan, kamerastaan ja kännykästään huolta taskuvarkaiden varalta (niitä saattaa tungoksissa olla). 

Matkavinkiksi sanottakoon, että sillalle kannattaa lähteä kameransa kanssa joko hyvin aikaisin aamulla tai sitten myöhään illalla; tällöin tungosta ei juurikaan ole. Kuvia ottaessa voi nauttia kävelystä sillalla omassa rauhassa ja  aamuisen heräävän kaupungin kauneudesta, tai sen iltamyöhän uneliaisuudesta kaupunkisiluetin painuessa pimeyden vaippaan. Toinen vaihtoehto on istahtaa jokilaivaan ja ihailla siltaa joelta käsin.

Mutta oheen pieni kertaus Kaarle-sillan historiasta sen nykypäivään.

 
Karlův most eli Kaarlen silta on Vltava-joen ylittävä goottilaistyylinen kivisilta. Ennen Kaarlen siltaa paikalla sijaitsi puinen silta, ja sen jälkeen vuonna 1172 rakennettu Juuditin silta, Juditin most, joka oli silloin ensimmäinen kivisilta, joka ylitti Vltava-joen. Tuo silta romahti kuitenkin tulvien aikaan 1342. Sen jälkeen uuden sillan rakennussuunnittelu sai alkunsa.

Kaarle-sillan rakentaminen aloitettiin vuonna 1357 silloisen kuningas Kaarle IV:n aikana. Silta muodostui yhdeksi osaksi pääkaupungin laajempaa kohentamishanketta. Vuonna 1378 siltaa pitkin kulki hänen itsensä, Kaarle IV:n hautajaissaattue. 

Rakennustöitä johti arkkitehti Peter Parler; sama mies, joka on ollut mm. Vituksen katedraalin rakennuttajana. Tarina kertoo, että sillan muurauslaastiin on ollut sekoitettuna viiniä ja kananmunankeltuaisia vahvistamaan sillan rakennetta. Toinen legenda kertoo, että sillan ensimmäisen kiven muurausajankohta oli valittu tarkoin, sillä niistä muodostuu nouseva ja laskeva asteikko, jonka huippu on luku 9 (vuosi 1357, päivämäärä 9.7. ja kellonaika 5:31).

Kaarle-sillan pituus on 516 metriä ja leveyttä 10 metriä. Silta koostuu 16 kaaresta ja se yhdistää toisiinsa Prahan Vanhankaupungin, Staré Město, ja toisella puolen Pienen puolen, Malá Strana. Alkujaan silta sai nimekseen Kivisilta, Kamenný most, ja sen jälkeen Prahan silta, Pražský most. Kaarlen sillaksi nimi vakiintui vuodesta 1870 alkaen, jolloin Vltavaa ylitti jo muitakin siltoja. 


Sillan molemmissa päissä sijaitsevat siltatornit, joista Vanhankaupungin puoleisesta, Staroměstská mostecká věž, olenkin kirjoittanut lyhyesti jo aikaisemmin; linkki juttuun tässä. 

Malá Stranan puolella sijaitseva siltatorni on nimeltään Malostranská mostecká věž eli Pienen puolen siltatorni. Se rakennettiin 1400-luvun puolivälissä ja jäljittelee Vanhankaupungin siltatornia. Sen sijaan tämän tornin vieressä sijaitsee toinen pienempi torni ja yhdessä ne muodostavatkin yhden valokuvatuimmista Prahan kohteista. Pienempi torni rakennettiin jo 1100-luvun alussa ja on yksi kaupungin puolustustorneista, joka kuului Kaarle-sillan edeltäjän, Juuditinsillan linnoitettuun edustaan. 

Nykyliikenteelle silta on pelkästään kävelysilta, mutta vielä 1900-luvun alkupuolella sillalla kulkivat muu liikenne, kuten esimerkiksi raitiovaunut. 




Kaarlen siltaa koristavat kolmekymmentä pyhimyksen patsasta, joista useimmat ovat parhaiden böömiläisten kuvanveistäjien tekemiä 1600-1700 -luvuilta, mutta joista suurin osa on kopioita. Alkuperäiset patsaat ovat tallessa mm. Vyšehradin linnoituksen suojissa. Patsaista löytyy mm. Pyhä Vitus, Pyhä Johannes Nepomukilainen, Johannes Kastaja ja niin edelleen. 

Suosituin patsaista on juuri Pyhä Johannes Nepomukilainen. Mies oli tshekkiläinen martyyripyhimys, joka teloitettiin heittämällä hänet alas sillalta kuningas Václav IV:n ajalla. Patsaassa kiinni oleva muistolaatta kiiltää, sillä sen koskettamisen sanotaan tuovan hyvää onnea ja varmistavan, että kyseinen henkilö palaa vielä takaisin Prahaan. 

Joissakin Praha-matkaoppaissa on hyvä kartta sillan pyhimyksistä, ainakin sellainen sivun mittainen piirros löytyy Tammen julkaisemasta Näe ja koe Praha -oppaasta, sivulta 83.



Varsinkin kesäkuukausina ja joulun aikaan turistit valtaavat Kaarle-sillan, mutta muina aikoina sillalla on  vapaampaa liikkua, eikä ruuhkaa ole. Kaarle-silta on meidänkin Praha-visiittiemme kohde ihan joka kerta, pakkohan se on käydä ylittämässä ja samalla ihailemassa kaupunkikuvaa joen molemmin puolin.




Vanhat kuvat: täältä, täältä, täältä, täältä 
Pyhimysten karttapohja: täältä
Muut kuvat omia
SHARE:

23. kesäkuuta 2015

Ylitä Vltava-joki lautalla







Elokuussa 2015 avataan uusi lauttayhteys Vltava-joen yli välille Karlín ja Holešovice. Normaalistihan aikaa menee jonkin verran raitiovaunuilla tai metrolla, vaihtaessaan kaupunginosan puolta varsinkin kun välissä on Vltava-joki. Prahan kaupunki on nyt päättänyt helpottaa kulkuyhteyksiä näiden kahden kaupunginosan välillä ja arkkitehtikilpailu asian tiimoilta pidettiin jo yli 10 vuotta sitten. Tarkoitus oli rakentaa silta, mutta asia jäi unohduksiin aikojen saatossa. Nyt kuitenkin aloittaa tulevana elokuuna lauttayhteys, jota operoi Praha Steamboat Company, yhdessä kuljetusyrityksen Ropidin kanssa.

Lautalle pääsee normaalin joukkoliikenteen lipulla ja lautat saavat EU-tukea toimintaansa.


Itselleni oli uusi tieto, että kyseinen lautta ei ole ensimmäinen, joka alkaa toimia; näitähän on jo käytössä! Ohessa välit, joilla nykyään jo lautat operoivat:


  • Sedlec – Zámky
  • V Podbabě – Podhoří
  • Lihovar – Veslařský ostrov
  • Císařská louka – Výtoň – Náplavka Smíchov
  • Lahovičky – Nádraží Modřany

  • Kyllä taas on jotain uutta koettavaa kun Prahaan matka suuntaa; yhtä näistä pitää käydä testaamassa!



    SHARE:

    22. joulukuuta 2014

    Uintia kylmässä vedessä - Swimming in a cold water




    Kuva Praha.eu

    Tšekkiläiset ja prahalaiset ovat kovia harrastamaan talviuintia. Prahan Vltava-joki tarjoaakin yleensä miltei läpi vuoden sulan veden, jossa sitten nuo kylmänvedenuintia harrastavat käyvät pulahtamassa.

    Kylmän veden on kautta vuosisatojen koettu karaisevan ja näin vähentävän mm. flunssaa, sekä sen on todettu tekevän ihmisestä onnellisemman, yleensäkin terveemmän ja henkisesti vahvemman. Puhutaan myös sprartalaisesta elämäntavasta, jonka uran uurtajana Tšekissä on toiminut maan oma mies, Alfred Nikodem.

    Eli jos joskus talviaikana olet Prahassa ja näet Vltavassa uimareita, älä ihmettele; se on maan tapa!


    Translation:
    The Czech likes a winter swimming. The Vltava river in Prague offers a place for people who likes to swim in a cold water.  You can read more about this special hobby here; it is Radio Prague´s article, which I have been translated below in Finnish. So, if you are in Prague during the winter months and you will see a swimmers in Vltava river, do not be surprised!



    Kuva Euronews.com


    Prahassa järjestetään 27. joulukuuta yleinen ja jo perinteeksi muodostunut vuosittainen joulu-uintitapahtuma Vltava-joella. Uimarien iät vaihtelevat yleensä 15 - 80 -vuotiaiden välillä.

    Tämänvuotisen uintitapahtuman järjestäjänä toimivan järjestön puheenjohtaja Vladimir Komárek kertoi Praha Radion haastattelussa seuraavaa:

    "Avantouintia nähtiin ensimmäisen kerran Prahassa vuonna 1923, kun tämän spartalaisen elämäntavan kannattaja Alfred Nikodem ja kuusi muuta kylmänvedenuinti-harrastajaa syöksyi pakkasta uhmaten Vltava-jokeen.  Nikodem uskoi vahvasti terveisiin elämäntapoihin ja teki paljon työtä kerätäkseen paikalle yleisöä ja kiinnittää ihmisten huomiota mm. kertomalla uintiharrastuksestaan tiedotusvälineissä".

    "Alfred Nikodemin spartalaiseen elämäntapaan kuuluivat uinnin lisäksi nukkuminen avoimen ikkunan alla talvella, kävelyt ankarissa sääolosuhteissa. Keho alkoi kestää kylmää ja se kasvatti sekä fyysistä että henkistä sietokykyä. Nikodemin elämäntapa alkoi levitä ihmisten keskuudessa ja Tšekin kielessä on tälle nykyään ihan oma sanansa; "otužování"", Vladimir Komárek kertoo.

    Kiitos Alfred Nikodemin avantouintiperinne on vakiintunut Tšekin tasavallassa. Puheenjohtaja Vladimir Komárekin järjestössä on tällä hetkellä lähes 70 jäsentä ja yhteenlaskettuna maan kaikissa vastaavissa järjestöissä on yhteensä noin 400 henkilöä, jotka ovat omaksuneet tämän elämäntavan ja harjoittavat säännöllisesti avantouintia. 

    Komárek myös muistuttaa, että monesti muissa maissa avantouinti tarkoittaa "kastautumista veteen tai muutaman uintivedon ottamista". Tšekissä sen sijaan nimenomaan uidaan: lyhin rata on 100 metriä pitkä, mutta useimmat uivat samantein jopa 750 metriä tai kilometrin yhdellä uintikerralla.


    Alkuperäiseen Praha Radion juttuun pääset tästä linkistä.

     
    SHARE:

    29. helmikuuta 2012

    Nyní si zaplavat !




    Eräs uintitapahtuma Vltava-joella - kuva täältä



    52-vuotias Alžběta Pourová on rikkonut oman Vltava-uintiennätyksensä. Nainen ui jääkylmässä Vltava-joessa tänään keskiviikkona yhteensä 57 minuutin ajan.  Veden lämpötila oli + 4 C. Lisäksi Pourová vietti tänään syntymäpäiväänsä.

    Viimeisin uintiennätys uintiajan pituudelta oli vuodelta 2006, kun silloinen uimari ui yhteensä 40 minuutin ajan talvisessa Vltava-joessa. 

    Alžběta Pourová on ollut mukana uinnin kestävyyslajissa yli kolmekymmentä vuotta. Tämänpäiväiseen ennätykseensä hän valmistui kuukauden harjoittelulla. Tilaisuudessa oli läsnä myös palokunnan sukeltajat sekä poliisi, jos jotakin olisi mennyt uintimatkalla pieleen.

    Tšekin tasavallalla on pitkät perinteet näissä "kylmä-kestävyyttä" tarvitsevissa uintitapahtumissa.



    Aiemmat samankaltaiset uinti-jutut tästä blogista löydät tästä ja tästä


    Uutinen: Praha Radio.
    SHARE:

    7. helmikuuta 2012

    Zimní plavání



    Vltava-jokea joulukuussa 2010


    Noin 150 henkilöä osallistui  Branik Ice- kilpailuun viime lauantaina 4. helmikuuta, joka järjestettiin nyt kymmenennen kerran. 

    Kyse on uinnista Vltava-joessa, jonka lämpötila oli kilpailupäivänä + 1,9 C, kun taas ilman lämpötila oli tippunut pakkasen puolelle: -14 C.
     
    Uimamatkat olivat 1000 ja 750 metriä.
     
    Tšekin uimareiden lisäksi osallistujia oli mm. Britanniasta, Italiasta, Puolasta ja Slovakiasta.

    Vanhin osaanottaja oli Bozena Cerna, ikä 81-vuotta.
     
    Vltava-joki tuntuu olevan näille talviuimareille kiinnostava uintipaikka, viimeksi siellä uitiin joulunaikaan, siitä infoa tässä jutussa.


    Otsikko: Zimní plavání = Avantouinti


    Uutinen: Prague Monitor
    SHARE:

    27. joulukuuta 2011

    "Hrrrr ......" - Kävisikö joulu-uinti Vltava-joella ?





    Yhteensä 223 uimaria, joista 63 oli naisia, otti osaa Alfred Nikodem Memorial -uintitapahtumaan, joka järjestetään vuosittain jouluisin Vltava-joessa Prahassa. Tämän vuotinen uintitapahtuma oli jo 65 ja uimarien määrä on tähän astinen ennätys.

    Uintitapahtuma järjestetiin 25.12. Idea sai alkunsa vuonna 1923 ja järjestetään joka vuosi lähellä Kansallisteatteria. Edellinen uimarien yhteenlasketun määrän ennätys, 214 uimaria, saavutettiin vuonna 1976.
     
    750 metrin uintikilpailun voitti Eliska Novotná, ja toiseksi tuli Petr Tomasek.
     
    Vltava-joen vesi oli + 5,6 C, mikä oli odotettua enemmän järjestäjien mielestä.



     
    Koko tapahtuma on nimetty Alfred Nikodemin (1864-1949) mukaan, joka järjesti ensimmäisen joulu-uinnin Vltava-joella vuonna 1923.
     
    Suurin pakkanen Prahan jokiuinnin aikana on  kohdattu vuonna 1946, kun ulkolämpötila laski - 25 asteeseen. Vltava oli jäässä. Järjestäjät yrittivät murtaa jäätä, mutta  vesi jäätyi välittömästi uudelleen ja joessa oli mahdotonta uida.

    81-vuotias nainen oli tämän vuoden kisan vanhin, kun taas nuorin oli 10-vuotias.

    Uimareita ja yleisöä viihdyttivät mm. viuluvirtuoosiksikin kutsuttu Alexander Shonert, joka esitti muun muassa Smetanan sävellyksiä. Myös Shonert itse otti osaa uintikilpailuun.


    Uutisinfo: Prague Monitor 
     
    SHARE:

    11. elokuuta 2010

    Vltava - Moldau

    Vltava (saksaksi Moldau) on Tšekin pisin joki. Se on myös Elben sivujoki. Se alkaa Böhmerwaldilta ja virtaa Prahan kaupungin läpi. 

    Vltava virtaa pituudestaan 23 kilometriä kaupungin läpi. Sen keskisyvyys tällä pätkällä on 2,75 metriä ja suurin syvyys 10,5 metriä. Tšekkiläissäveltäjä Bedrich Smetana omisti joelle tunnetuimman osan sävelrunoelmastaan Má vlast, Isänmaani. (Lähde: Wikipedia/Vltava)

    Jokilaivoja Vltavalla

    Elokuussa 2002 Vltava tulvi runsaasti, ja tulviminen surmasi useita ihmisiä sekä aiheutti valtavia tuhoja.


    Prahalaiset pohtivat tulvien syitä varmasti jo vuonna 1342, kun helmikuinen vedenpaisumus hävitti Kaarlen sillan edeltäjän. Samoin niitä pohdittiin 1500-luvun lopulla, jolloin sateiset vuodet tuhosivat viinitarhoja ja tsekkien juomakulttuuri siirtyi olueen. 

    Luonto itse on Keski-Euroopassa tulvien tarmokas puuhamies. Tsekin tasavallan keskisadanta on sama kuin Suomen, 660 millimetriä vuodessa, mutta yli sadan millin sademäärät vuorokaudessa eivät ole Tsekissä harvinaisia. Vuoden 1997 tulvan aikana satoi Lysá Horan kylässä yhden vuorokauden aikana peräti 415 millimetriä, Suomen viralliseen ennätykseen verrattuna yli kaksinkertaisesti. 

    Vltavajoen vesistöalue on hieman Kokemäenjoen aluetta pienempi, 24000 neliökilometriä. Keskimäärin kerran sadassa vuodessa toistuvan tulvahuipun suuruudeksi on Vltavajoessa arvioitu 4000 kuutiometriä sekunnissa, Kokemäenjoessa vastaava suurtulva on tästä neljäsosa.  Rankempien sateiden ohella eron selittävät järvien vähäisyys ja suurehkot rinnekaltevuudet Vltavajoen alueella. 

    Prahan vanha kaupunki muodostaa pullonkaulan tulvavesien etenemiselle, joten se myös kärsii pahan tulvan sattuessa suuret vahingot. Jokiuomaa ei voi laajentaa, koska silloin jouduttaisiin purkamaan vanhoja taloja ja muistomerkkejä. Tulvariskin vähentämiseksi rakennettiin Vltavajokeen vuosina 1954-1991 kuusi tekoallasta. Niiden uskottiin pelastavan Prahan uusilta suurtulvilta. Pian allasketjun valmistumisen jälkeen, vuonna 1997, sattui kuitenkin tulva, joka Prahan kohdalla oli "sadan vuoden tulva". Kesän 2002 vedenpaisumus oli selvästi viiden vuoden takaista edeltäjäänsä ärhäkämpi, tilastollisesti ehkä jopa "tuhannen vuoden tulva". 

    Tulvavahingot vuonna 1997 olivat Tsekin tasavallassa yli kaksi miljardia euroa. Praha kärsi pahoin kesän 2002 tulvissa, ja osa kaupungista piti silloin tyhjentää useiksi viikoiksi. Tulvien vuoksi Tšekissä kuoli 17 ihmistä, ja aineelliset vahingot nousivat miljardeihin euroihin.

    Ihminen on muuttanut Vltavajoen uomaa ja vesistöaluetta monella tavalla. Koskia on perattu ja noin puolet vesistön pinta-alasta on vuosisatojen kuluessa raivattu pelloiksi. Myös uomia on suoristettu ja kosteikoita kuivattu. Joen pohja on noussut lietteen kertymisen takia. Vesistömalleilla pystytään nykyisin jossain määrin arvioimaan valuma-alueen muutosten vaikutuksia tulvahuippuihin. Saksan puolella Elben vesistössä - johon Vltava laskee - tällaisia arvioita on tehty, tosin vain 600 neliökilometrin kokoisella osa-alueella. Kun tämän alueen pellot, runsas puolet pinta-alasta, metsitettiin, tulvahuippu pieneni mallin mukaan 42 prosentilla. Isossa vesistössä muutos jäisi todennäköisesti pienemmäksi. 

    Vltavan tekoaltaisiin mahtuu noin puolitoista miljardia kuutiometriä vettä. Jos ne olisivat tulvan alkaessa tyhjinä, ne pystyisivät varastoimaan puolet 4000 sekuntikuutiometrin virtaamasta yli viikon ajan. Todellisuudessa altaissa on kesäisin melko runsaasti vettä muun muassa virkistyskäytön takia. On myös epäilty, että ääritulvilla altaat voivat jopa pahentaa tulvahuippua, vaikka ne leikkaavat pienehköjä tulvia tehokkaasti. Ilmastomallit ennakoivat Tsekin tasavallan alueelle kesäsateiden vähenemistä ja talvisateiden lisäystä. Tsekit ovatkin olleet lähinnä huolissaan kesäajan kuivuuden tulevaisuudessa aiheuttamista haitoista maataloudelle ja vesihuollolle. Talvitulvien kasvu voisi silti aiheuttaa suuria vahinkoja, koska ilmaston lämmetessäkin niihin voisi liittyä jääpato-ongelmia. Suomella ja Tsekillä on ollut jokien jääongelmien torjuntaan liittyvää yhteistyötä. 

    Rakennuksille, maataloudelle ja teollisuudelle aiheutuvien vahinkojen ohella myös epidemiat ovat vaarana, koska vesihuolto on haavoittuva. Tulvavesi voi tunkeutua Prahan vesiputkistoihin, joissa vuotohäviöiden osuus on yli 40 prosenttia. Maaseudulla käytetään runsaasti puhdistamatonta pohjavettä, jonka tulvavesi voi saastuttaa. 

    Prahalle on viime vuosina laadittu yksityiskohtaista tulvasuojelusuunnitelmaa. Maailman johtaviin kuuluva tanskalainen tutkimuslaitos on ollut työssä mukana. Keinovalikoima kattaa tulvaennusteiden kehittämisen, altaiden optimaalisen käytön ja eri tahojen yhteistyön parantamisen. 


    Tekstiote: Helsingin Sanomat, 16.8.2002. Kirjoittaja: Esko Kuusisto, Suomen ympäristökeskuksen hydrologi


    SHARE:

    20. heinäkuuta 2010

    Modrý

    Hän nojaa kasvojaan selkääni,
    takanamme Dvorak värjää Kaarlen sillan ja meidät osaksi konserttoa,
    hän puhuu tosia sanoja lapaluitani vasten,ei totta,
    minä odotan askelia,
    lunta, jotta herättyäni voisin nähdä:
    Tästä hän on kulkenut!
    Yhdestäkin asiasta, jonka hän kertoisi itsestään,
    suutelisin saman tien.
    Mutta hänellä on kiire puhua,
    kunnes hän ei ole enää sama,
    kunnes me emme enää ole.
    Silta, musiikki, uni.


    Otsikko: Modrý = Sininen
    Runo: Vilja-Tuulia Huotarinen (2002) Sininen, teoksessa Värisikermä
    Kuva: Vltava-joki
    SHARE:
    © Karhunkadun Kafka
    Blog Design by pipdig