Näin alkaneen syksyn, ja lokakuun kylmien ilmojen keskelle on mukava palauttaa mieliin lämmin kesäinen päivä kun Dvořákovo nábřežín rannalla kulkiessamme päätimmekin lähteä risteilemään Vltavalla. Olimme kävelleet jo ohi jonkin matkaa varsinaisen lipunmyyntikojun, emmekä millään olisi halunneet lähteä takaisin, sillä edessämme olevaan jokiristeilijään mentiin jo sisään eli se lähtisi aivan kohta.
Miehelläni kävi ajatus, jospa lipuntarkastajalta, joka seisoi laivan edessä ja otti väkeä sisään, voisi ostaa risteilylipun? Sinne siis mentiin, jonon jatkoksi ja kun aikamme tuli, kerroimme, että meillä ei ole etukäteen ostettuja lippuja, olisiko mahdollista ostaa se tässä? Kyllä vain, sanoi purseri ja toivotti meidät tervetulleeksi laivaan.
Näissä kuvissa ei fiilistellä kauniita rakennuksia, vaan näytän teille kuvia Vltava-joelta, mitä siellä kesäaikana tapahtuu.
Tervetuloa risteilylle!
Kipusimme aurinkoisen kelin saattelemana tietysti laivan terassille, yläkannelle. Olemme olleet kerran ennen tätä jokiristeilyllä Prahassa, se oli toukokuuta jonakin vuonna, mutta ilmat olivat tuolloin todella kylmät ja palelimme laivassa. Onneksi tuo risteily ei kestänyt silloin kuin vain vajaan tunnin.
Sen sijaan tässä vaiheessa meillä ei ollut hajuakaan, millaiselle risteilylle olimme itsemme buukanneet. Aurinko paistoi lämpimänä, asteita + 26, ellei enemmänkin, mikäs siis tässä olisi olla.
Etsimme sopivat paikat ja hetken kuluttua meitä tultiinkin rahastamaan. Olimme aluksella, joka tekisi parin tunnin risteilyn ja tässä kelissä sehän oli oikein sopivaa. Rahastaja otti samalla juomatilauksemme ja miltei heti tämän jälkeen lähdettiinkin matkaan.
Matkamme soljui leppoisasti siltojen alitse kanaaliin, jossa vettä nostetaan ja lasketaan tarpeen mukaan. Hetken siis odottelimme ja sitten taas matka jatkui kohti Vyšehradia.
Risteilyalus ei ollut aivan täynnä, joten muutamia paikkoja vielä oli jäänyt vapaaksi. Se oli tietysti meille hyvä, sillä tunnelma oli rauhallinen, leppoisa ja tilava; jos näin voisi sanoa.
Risteilyn aikana näkyi suppailijoita, polkuveneilijöitä, kirkkovenekunta, kalastajia ja moottoriveneilijöitä.
Vasta nyt oikeastaan huomasi, että Vltavalla on elämää. Yleensä turisti näkee siltoja ylittäessään ja rannalla kulkiessaan pelkästään näitä jokiristeilyaluksia tai polkuveneiljöitä, mutta kaikki muu tällä risteilyllä näkemämme vesielämä oli hauska yllätys.
Itse olemme miettineet myös yksityisten venesatamien, kauniiden laitureiden ja veneiden puuttumista. Piristäisiväthän ne jokinäkymää hienosti. Ehkä täällä ei ole tapana hankkia omaa venettä ja käyttää sitä kesäaikaan tai sitten yksityisveneily on kielletty, esimerkiksi historiallisen Kaarle-sillan mahdollisen suurista aalloista johtuvien rapautumisten vuoksi? Ken tietää, niin vinkatkaa kommenttiboksiin.
Itse olemme miettineet myös yksityisten venesatamien, kauniiden laitureiden ja veneiden puuttumista. Piristäisiväthän ne jokinäkymää hienosti. Ehkä täällä ei ole tapana hankkia omaa venettä ja käyttää sitä kesäaikaan tai sitten yksityisveneily on kielletty, esimerkiksi historiallisen Kaarle-sillan mahdollisen suurista aalloista johtuvien rapautumisten vuoksi? Ken tietää, niin vinkatkaa kommenttiboksiin.
Tarjoilija kiersi muutamaan kertaan risteilyn aikana pöydissä ja näin oli mahdollisuus tilata paitsi juomia, myös pientä syötävää. Naapuripöydässä nautittiinkin ainakin melko mukavan näköisiä maalaisranskanperunoita kera oluiden.
Alus kävi siis kääntymässä Vyšehradin kukkulan kohdilla ja lähti sitten kotisatamaa kohti. Jossain Tanssivan Talon jälkeen alus otti mukaansa muutaman matkustajan menomatkalla, mutta takaisin mentiinkin sitten suorin tein.
Hyvä reissu. Ja meillä kävi vielä tuuri sään suhteen, sillä kaksi seuraavaa lomapäivää olivat tosin myös lämpimiä, mutta pilvisiä. Ex-tempore idea oli siis mainio.
Ei ihme, että nämä jokilaivaristeilyt ovat ainakin turistien suosiossa. Kesäisenä aurinkoisena päivänä ei olekaan huonompi idea istuskella aluksen kannella, joka hiljalleen lipuu eteenpäin, ja katsella kauniita taloja jokivarrella, nauttia oluen tai viinilasillisen, ehkä jotain pientä suolaista.
Lippuja jokilaivaristeilylle kannattaa ostaa ilmojen mukaan paikan päältä, etukäteen ainakin tästä linkistä voi muutamaa tarjontaa tarkastella.
Mutta jos joku on kurkannut jo kotimaassa säätiedotuksen lomalleen, niin tässä ainakin yksi nettisivu (suomeksi), joka myy netissä muutamaa Vltava-risteilyä - Sivulle pääset tästä linkistä.
Lipunmyyntikoju löytyy Dvořákovo nábřežín rannan tuntumasta, läheltä Čechův most - siltaa, laiturit on numeroitu. (Karttalinkki).
