Schönbornský palác - Kafkan viimeisin vuokrahuoneisto ja Yhdysvaltain suurlähetystö

Olemme ihastelleet näkymää, joka avatuu silmien eteen Strahovin luostarista laskeutuessa alas Raoula Wallenberga -kävelytietä kohti Uvoz-katua. Tällöin oikealla puolella, matalassa laaksossa Petřín-kukkulan alla, näkyy useita hedelmäpuita ja keväisin vihreän nurmen seasta pilkistävät keltaiset narsissit.

Syyskuussa 2016 tullessamme jälleen kerran tuota samaista reittiä pitkin,  käännyimmekin luostarin jälkeen heti oikealle, kohti kukkulaa ja näkötornia. Hetken polkua käveltyämme löysimme rinteestä yläkuvan oikeassa laidassa näkyvät portaat, jotka johtivat alas ja olivat meille uusi tuttavuus.

Epäilen, että rappusia pitkin olisi päässyt Vlašská-kadulle? Ja kun näitä kulmia tarkastelee, ehkä mieleen painuvammaksi rakennukseksi tulee Yhdysvaltain suurlähetystö, sillä sen ohi mennessä sinut varmasti havaitaan vartijoiden toimesta, varmasti kuvataankin jostain talon nurkalla olevasta valvontakamerasta. Mutta mikä oikein on tuo tarkasti vartioitu talo, siitä seuraavassa; hieman ensin kautta rantain.

Italialaisia siirtolaisia alkoi asettumaan Prahaan 1500-luvulla. Monet heistä olivat taiteilijoita, muurareita ja käsityöläisiä, jotka oli pestattu uudelleenrakentamaan kaupunkia, sekä koristelemaan Prahan linnaa.

Nämä italialais-siirtolaiset asettuivat asumaan Malá Stranan kaupunginosaan kadulle nimeltä Vlašská ulice. Oikea suomalainen käännös sanasta Vlašská  olisi kuitenkin "Saksanpähkinä", mutta ehkäpä nuo tummahiuksiset italialaiset ovat tuohon aikaan saaneet sen kääntymään puhekielessä italiamuotoon, sillä kadusta käytettiin puhekielessä nimitystä "italialainen katu".

Jos Vltava-joen suunnalta lähdetään katua etenemään, Vlašskálle käännnytään Tržiště -kadulta. Vlašská -kadun varrelta löytyy mm. seuraavia taloja: talo numero 335/34, Nemocnice Milosrdných sester sv. Karla Boromejského v Praze (kuva yllä, iso keltainen rakennus, "Italialainen sairaala", on toiminut myös orpokotina).

Toinenkin sairaala alueelle on muinoin perustettu, Vlašského špitálu (talo nro 335/34), sekin alueella asuneiden italialaisten toimesta. Kumpikaan ei enää toimi sairaalan varsinaisessa merkityksessä.

Eräs kadun kauneimmista rakennuksista toimii nykyisin Saksan suurlähetystönä, joka sijaitsee rakennuksessa nimeltä Lobkowiczký palác (Lobkowizin palatsi). Sen harjalla seisovat figuurit näkyvät kauas (kuva yllä).

Tržiště-katua Malostranské náměstín suunnalta katsottuna , vanha postikortti, ilmeisesti 1900-luvun vaihteesta

Mikäli kulkee pitkin Tržiště-katua (suom. Markkinat), tulee kulkeneeksi myös Yhdysvaltain suurlähetystön ohitse, jonka edustalla vartioidaan aina, samoin kuin autoja saatetaan kadulla tarkistella vartijoiden toimesta.

Yhdysvaltain suurlähetystö Tržiště- ja Vlašská -katujen kulmauksessa on muhkea rakennus ja sen "oikea" nimi on Schönbornin palatsi (Schönbornský palác); viimeisten aristokraatti-omistajasuvun mukaan, mutta rakennuksen alkuperäinen nimi on Colloredovský palác. Rakennus on suojattu kulttuurimonumentiksi.

Alun perin samaisella paikalla oli viisi renesanssiajan taloa, jotka purettiin kun kreivi Rudolf Colloredo-Waldsee (1585-1657) osti tontin. Kreivi toimi sotilaskomentajana Prahassa. Itse palatsia aloitettiin rakentamaan vuonna 1643 ja se valmistui v. 1656. Kuten muitakin tuon ajan rakennuksia, tätäkin on muutettu ja lisärakennettu kaikkien sen jälkeisten vuosien ajan, kunnes se on päätynyt tähän nykyiseen muotoonsa 1900-luvun alussa.

Vuosina 1715-1718 edellisen omistajan jälkeen palatsia asutti diplomaatti Jerome Colloredo-Waldsee. Hän halusi tehdä palatsiin hieman muutoksia barokkityylin suuntaan. Toimeen pestattiin (jälleen italialaiset) arkkitehdit Giovanni Battista Alliprandi, Bartolomeo Scotti ja sitten luultavasti J. B. Santini. Herrat vastasivat pääasiassa kadun puoleisen julkisivun jälleenrakentamiseen liittyvistä toimenpiteistä. Tärkeimmät muutokset sisätiloihin ja puutarhaan teki Alliprandi.

Myöhemmin palatsia omisti useita aristokraatteja, kunnes vuonna 1794 omistus siirtyi Schönbornin perheelle. Samalla palatsin nimi muuttui nykyiseen, Schönbornský palác. Suku asutti palatsia pitkään, sillä esimerkiksi vuonna 1910 silloiset Schönbornin perheen jäsenet alkoivat vuokrata huoneita palatsista.

Franz Kafka ja palatsi kuvassa oikealla

Yksi tunnetuimmista vuokralaisista olikin Franz Kafka, joka vuonna 1917 asui vuokralla rakennuksessa kahden huoneen huoneistossa.

 Kirjeessään morsiamelleen Felice Bauerille Kafka kirjoitti:

"Menin kiinteistötoimistoon, jossa minulle kerrottiin yhden huoneiston olevan vapaana eräässä Prahan kauneimmista palatseista. Kaksi huonetta ja eteinen, sekä pieni kylpyhuone. Vuokra kuusisataa korunaa vuodessa. Se tuntui kuin unelmalta ja menin huoneistoa katsomaan. Huoneet olivat pitkiä ja kauniita, väreinä punaista ja kultaa, melkein kuin Versailles. Neljä ikkunaa unenomaisen ja hiljaisen pihan suuntaan, yksi ikkuna puutarhaan. Ja mikä puutarha! Kun tulee portin kautta palatsin pihaan, ei usko mitä näkee. Korkea kaariportti vie puutarhaan, polku viettää alaspäin hitaasti ja majesteetillisesti, takana näkyvät kauniit kiviportaat. "

"Mutta asunnossa on yksi mutta: huoneiston entinen vuokralainen, nuori mies ja hänen vaimonsa asuivat siellä palvelijansa kanssa vain muutamia kuukausia, kunnes virkamiehenä toimiva mies siirrettiin toisiin tehtäviin, pois Prahasta. Pariskunta oli ehtinyt jo kuitenkin sisustaa asuntoaan ja tuo aiempi vuokralainen toivookin nyt, että uusi asukas voisi maksaa osittain sähkön, veden ja puhelimen käytöstä, sekä eräästä isosta matosta, joka on ripustettu seinää koristamaan. Se taitaa olla liikaa minulle. Ehkäpä korkeat huoneet ovat talvisaikaan kylmät ja sisustus on liian ylellinen minulle. Eikä minulla ole mitään huonekalujakaan."

"Mutta samaisessa palatsissa on toinenkin huoneisto vuokrattavana, kolmannessa kerroksessa. Tässä asunnossa oli huoneen korkeus matalampi ja ikkunat osin kadulle. Kalustus jo valmiina, vaatimaton."

Franz Kafka vuokrasi tuon vaatimattomamman huoneiston ja palatsiin hän jäi asumaan joksikin aikaa. Tuolloin rakennuksen edessä Tržiště -kadulla oli pieni vihannestori.

Huoneisto oli kylmä ja vetoinen (pieni ikkunakuva yllä), joka edisti Kafkan sairastumista tuberkuloosiin. Kafka oli ehtinyt asua asunnossaan vain muutamia viikkoja kun eräänä yönä hän alkoi yskiä verta. Tämä oli tapahtunut jo kerran aikaisemminkin, mutta silloin hän kieltäytyi menemästä lääkäriin ja oletti, ettei se olisi mitään vakavampaa. Vihdoin hänen oli mentävä lääkärin tutkimuksiin ja hänellä todettiin tuberkuloosi.

Myöhemmin Kafka kirjoitti Milena Jesenkálle:

"Se alkoi verenvuodolla noin kolme vuotta sitten. Nousin yöllä yskäkohtauksen tullessa ja tunsin oloni levottomaksi. Kävelin huoneessa, nojasin ikkunanpieleen ja katselin ulos, menin pesutelineelle ja istuin sängyllä. Oletin, että verenvuoto lakkaisi ja voisin mennä takaisin nukkumaan. Aamulla huonettani tultiin siivoamaan ja siivoojatyttö näki veren ja kehoitti minua menemään lääkäriin. Menin kuitenkin ensin toimistoon, koska tunsin oloni taas melko hyväksi. Lääkärille menin vasta iltapäivällä."

Tuberkuloosi teki mahdolliseksi varhaiseläkkeen ja niinpä Kafka haki eläkkeelle 6. syyskuuta 1917; aluksi tietenkin tuloksetta. Siitä huolimatta hän sai kolmen kuukauden loman toipumiseen ja hän halusi viettää sen idyllisellä maaseudulla. Kafka joutui luopumaan huoneistostaan Schönbornin palatsissa. Kirjeessään siskolleen hän kertoo: "Hyvä Ottla, olen muuttanut pois. Suljin ikkunat palatsissa viimeisen kerran ja lukitsin oven; se tuntui kuin kuolemalta."

Lopun elämäänsä Kafka vietti eri parantoloissa, itseään hoidattaen. Muistolaatta Kafkan asumisajasta rakennuksessa löytyy sen seinästä (pieni kuva yllä, oikealla).

Kuva joulukuulta 2010; edessä italialainen sairaala, takana nykyinen Saksan suurlähetystö

Vuonna 1919 palatsin osti Carl Johanna Schönborninlta amerikkalainen miljonääri Charles Richard Crane, joka toimi Tšekkoslovakiassa vuosina 1919-1921 ensimmäisenä Yhdysvaltain suurlähettiläänä.  Crane osti palatsin 117 000 dollarilla. Tuolloin palatsin useimmat huoneet olivat vuokrattuina ja halvaksi katsottu hinta johtui juuri edustustilojen puutteesta. 

Vuonna 1924 palatsia tarjottiin Yhdysvaltain hallitukselle ostettavaksi, jotta rakennukseen voitaisiin perustaa vakituinen suurlähetystö. Toisen maailmansodan aikana palatsia hallinnoi sveitsiläinen syyttäjä ja sodan jälkeen vuodesta 1945 Yhdysvallat ovat omistaneet rakennuksen, joka olikin mennyt melkoisen huonoon kuntoon. Aluksi suurlähetystö toimi Schönbornin palatsissa vain muutamassa huoneessa, jossa työskentelivät jokunen työntekijä ja tiloja voitiin tarvittaessa käyttää suurlähetysön kutsuvierastilaisuuksiin.

Heinäkuussa vuonna 2001 tiloja alettiin vihdoin remontoida ja palatsin kauniit myöhäisrenesanssikatot paljastuivat rakennuskerrosten alta. Kattojen rakennustyöt lopetettiin välittömästi ja paikalle kutsuttiin taideasiantuntijoita katsomaan tilannetta. Puisiin kattorakenteisiin maalatut kuvat ovat mitä ilmeisemmin 1600-luvulta, myös kattojen muoto (kasetti) oli säilynyt suhteellisen hyvin, ja tätä pidettiin säilyttämisen arvoisina. Kaseteissa näkyy kuvissa mm. keisarillinen kotka. Lisäksi muissa koristeellisissa maalauksissa on alkuperäisten kuvien mukaan säilytetty kukkia, eläinten- ja muita figuureja. Keisarinna Maria Theresan aikana määrättiin, että kaikki puukatot peitettiin rappauksella paloturvallisuuden vuoksi. Nyt rappaus on poistettu ja kattojen entisöinti tuli valmiiksi vuonna 2006.

Jean-Baptiste Isabeyn maalaama akvarelli v. 1812, nuoli osoittaa puutarhan huvimajaa , palatsi on iso rakennus sen edessä

Palatsin takana on italialainen puutarha, Schönbornská zahrada, joka on pinta-alaltaan 2,68 hehtaaria. Tämä puutarha on varmasti tallentunut monien kamerakuviin kun kuljetaan Strahovin luostarista alas Uvoz-katua kohti pitkin. Puutarha luotiin vanhan viinitarhan paikalle vuonna 1660 ja sieltä johtavat kauniit portaat suoraan palatsin terassille. Kartanon isäntä Colloredo-Waldsee menetti Lützen- taistelussa jalkansa 16.11.1632, joten hän rakensi portaat rinteeseen, jotta pääsi helpommin nauttimaan palatsiaan ympäröivästä puutarhasta.

Puutarhassa sijaitsee vielä kaunis huvimaja, Gloriett, jonka on suunnitellut, kuinkas muutenkaan italaialainen arkkitehti Giovanni de Galliano Pieroni (1586-1654), jonka Rudolf Colloredo-Waldsee tunsi kuulemma hyvin. Huvimajassa on ikkunat neljälle sivulle ja sen sisäkatossa on maalauksia. Näiden epäillään olevan Anton Stevensin (Anthony Stevens Steinfels, 1618-1672) tekemiä, joka asui läheisessä Strahovin luostarissa 1600-luvun lopulla. Huvimajasta on näkymät joka ilmansuuntaan ja sieltä näkyvät kaikki Prahan tärkeimmät maamerkit.

Yläkuvassa nuoli osoittaa huvimajaa, joka on tallentunut akvarelliin, jonka taitelija on maalannut Prahan linnalla v. 1812. Katsokaahan kuvaa, kuinka kukkulan alue on silloin ollut melkoisen avara, verrattuna nykyiseen puustoiseen maisemaan.

Alapuoleinen kuva taas löytyi omista kuvakätköistä, huvimaja pilkottaa siinä puiden keskeltä; sen pystyy linnakukkulan puolelta juuri ja juuri huomioimaan, ainakin kesäaikaan, jolloin kuva on otettu.

Schönborn muutti puutarhaa hieman englantilaiseen maisematyyliin sopivammaksi. Puutarha on  suljettu yleisöltä, valitettavasti.

Erikoista on se, että palatsin puutarha on mainittu useissa Prahassa vierailleiden, ulkomaisten "tärkeiden henkilöiden" matkapäiväkirjoissa 1600-luvun lopulla. Mitä ilmeisemmin palatsin isäntä on kestinnyt useita vieraita ja esitellyt heille kaunista puutarhaansa, joka tuon ajan ihmisten mieliin on jäänyt kauniina, josta on muistiinpanoissakin mainittu.

Huvimaja tänään, salossa Yhdysvaltain lippu. Kuva Wikipedia

Osoite:

U.S. Embassy in The Czech Rebuplic

Schönbornský palác

Tržiště 15, Praha 1 (karttalinkki)

Lähteet: täältä, täältä, täältä 

Kenraalin kotipihassa (ja pieni loppukesän tauko)

Kotisuomessa tämä kulunut kesä 2015 on ilmojen puolesta ollut kolea ja ainakin täällä länsirannikon tuntumassa myös sateinen ja tuulinen. Kauniita aurinkoisia päiviä, jolloin ulos on pystynyt näin keski-ikäisenä menemään lyhythihaisella t-paidalla, mahtuu miltei yhden käden sormiin. Keski-Eurooppa sen sijaan on saanut tältä kesältä useiden viikkojen kesähelteet osakseen, lämpötilat Tshekeissäkin ovat liikkuneet lähellä + 30 astetta. Siellä  on saatu viettää pitkään kestänyttä hellejaksoa, jota tänne ei edes hippusiltaan saatu.

Täällä blogissakin on omalta osaltani nyt hieman hiljaisempaa, vietetään ilmoista huolimatta hyvää loppukesää ja nautitaan olosta. Oheen toukokuiselta Praha-reissultamme aurinkoisen lämpimän päivän siivittämiä kuvia kenraali Wallensteinin puutarhasta. Tämähän oli oikeastaan miehen kotipiha ja siellä olemme vierailleet muutamiin otteisiin, aikaisemman juttuni voit lukea tästä.

Tästä kauniista riikikukosta lisää kuvia tässä.

Valdštejnský palác, kenraali Wallenstein ja puutarha

Wallensteinin palatsi (Valdštejnský palác), joka sijaitsee viehättävässä Malá Stranan kaupunginosassa, on hieman pöyhkeilevän näköinen. Mutta tarina kertoo sen olevan juuri rakennuttajansa oloinen eli kenraali Wallensteinin. Rakennuksesta tuli hänen muistomerkkinsä.

Puutarhaan on vapaa pääsy huhtikuusta marraskuuhun klo 10-18 joka päivä. Tänne kannattaa piipahtaa pois turistihelinästä ja käydä tutkailemassa tippukiviseinästä sinne piilotettuja ihmiskasvoja; montako löydät?

Kaikki tämän jutun puutarhakuvat ovat syyskuulta 2011.

Albrecht von Wallenstein, kuva täältä

Albrecht von Wallenstein (24.8.1583 - 25.3.1634), kuva yllä,  oli alempaan aateliin kuulunut pohjoisböömiläinen. Hän saavutti eläessään hämmästyttävän paljon valtaa ja rikastui suunnattomasti, ennen kuin mies meni liian pitkälle ja hänet murhattiin.

Omaisuutensa ja rikkautensa Wallenstein keräsi aluksi solmimalla hyvin laskelmoidun avioliiton iäkkään ja upporikkaan leskirouvan kanssa. Tämän jälkeen omaisuutta kartutettiin erilaisin sotasaalein, sillä Wallenstein toimi katolisten joukkojen menestyksekkäänä päällikkönä kolmikymmenvuotisen sodan (1618 - 1648) alkuvaiheessa.

Valtansa huipulla Wallensteinilla oli alaistensa komennossa omassa yksityisarmeijassaan noin 50 000 miestä. Hän oli Böömin epälegitiimi hallitsija ja hänelle syntyi poliittisia pyrkimyksiä sen myötä kun hän menestyi sodassa.

Wallenstein johti paitsi miehiään, myös rikastui hoitamalla joukkojen kaiken huollon. Mies oli aluksi kovastikin keisarin mieleen, ja hänestä tulikin maan suurin maanomistaja: hän osti maasta karkoitettujen protestanttisten aatelisten tiloja pilkkahintaan.

Niin menestyksekäs kuin Wallenstein olikin, hän oli myös kovin taikauskoinen ja pelokas. Hän uskoi okkultismiin ja kyseli usein astrologien ja ennustajien (povareiden) neuvoja. Wallenstein oli kuitenkin tavattoman kunnianhimoinen: hän hallitsi pienestä pääkaupungistaan Jičínistä valtavia maa-alueitaan kuin paraskin kuningas ja hänen epäiltiin juonittelevan keisarin vihollisten kanssa.

25.2.1634 muuan palkkasoturijoukko herätti Wallensteinin kesken unien Egerin, silloisen Chebin kaupungissa. Miehet surmasivat Wallensteinin työntämällä hänen ruumiiseensa poikkiteräisen bardisaanin. 

Palatsi puutarhoineen on kuin kenraali itse: mahtipontinen ja pröystäilevä. Vuosien 1624 - 1630 välillä rakennetun palatsin tieltä purettiin tuolloin kaksi tusinaa taloa, kokonainen tiilimuuri ja yksi kaupunginportti, jotta Wallenstein sai mitä halusi.

Palatsin pääfasadi hallitsee Wallensteinin aukiota, mutta rakennuksen tunnetuin osa on upea kolmikaarinen Sala Terrena eli puutarhapaviljonki (kuva yllä), joka yhdistää palatsin korkean muurin ympäröimän ja patsaiden koristaman muotopuutarhan parterreihin.

Sala Terrenaan vievää hiekkakujaa ympäröivät patsaat ovat jäljennöksiä Adrian de Vriesin Wallensteinille tekemistä patsaista. Alkuperäiset sijaitsevat tänään Ruotsin kuninkaallisessa hovissa, sillä vuonna 1648 ruotsalaiset valloittivat Malá Stranan ja veivät patsaat sotasaaliina mennessään. Drottingholmin linnan puistossa nuo alkuperäiset patsaat voi käydä katsomassa yhä tänäkin päivänä.

Itse palatsirakennus on varattu valtion käyttöön ja siellä järjestetään satunnaisesti myös konsertteja, sekä näyttelyitä. Puutarhassakin, varsinkin kesäaikaan, voi päästä kuulemaan kauniita säveliä konserttien muodossa.

Puutarhasta löytää myös tippukiviluolaa jäljittelevän seinän. 1600-luvun Euroopassa tapa oli sen ajan muotioikku. Löydätkö ihmiskasvot yllä olevasta kuvasta?

Wallenstein vetäytyi puutarhaansa miettimään sotaretkiään ja tappioitaan tuijottamalla tippukiviseinää ja kuuntelemalla lintujensa laulua. Tippukiviseinän vieressä sijaitsee nimittäin lintuhäkki (kuva yllä), jossa Wallensteinin aikaan asusteli lähes 400 laululintua.

Nykyään lintuhäkissä voi tavata muutaman huuhkajan (kuvat alla).

Kehoittavat oppaissa vilkaisemaan myös puutarhapaviljongin suihkukaivon hurmaavaa Venus-patsasta; se jäi meiltä seuraavaan käyntikertaan! Mutta kultakaloja nähtiin kyllä.

Valdštejnský palác

Osoite: Valdštejnské náměstí 4, Malá Strana, Praha 1 

Palatsin puutarhaan pääsee Letenská-kadulta tai Malostranskán metroaseman portista.

Palatsi avoinna: ympäri vuoden lauantaisin ja sunnuntaisin klo 10 - 17, puutarha huhti-lokakuussa joka päivä klo 10 - 18.

Sisäänpääsy on ilmainen.

Lähin metropysäkki: vihreä linja A - pysäkki: Malostranská

Lähimmät raitiovaunut:12, 20, 22, 23 - pysäkki: Malostranské námesti.

Buquoyský palac - Je suis Charlie

Viime viikon terroriteot ovat saaneet ihmiset viemään kynttilöitä ja kukkia Ranskan suurlähetystöjen edustoille eri maissa. Näin myös Prahassa: kuvissa Ranskan suurlähetystön edusta tiistaina 13.1.2015.

Miltei rakennusta vastapäätä sijaitsee John Lennon seinä, jossa ihmisten tekstit huutavat "War is over!".

Se laittaa miettimään.


 

Rakennus on nimeltään Buquoyskýn palatsi ja se on rakennettu tontille, jonka kuningas Vladislav II lahjoitti 1300-luvulla Johanniittien munkeille, jotta nämä voisivat rakentaa paikalle kirkon ja sairaalan. Tämä nykyään Ranskan suurlähetystönä toimiva rakennus on rakennettu vuonna 1736, arkkitehti Johann Georg Aichbauerin suunnitelmien mukaisesti.

Vuonna 1748 Buquoyskýn perhe osti talon omaksi kodikseen.

Palatsin pääjulkisuvulla on nähtävissä barokkiarkkitehtuurissa käytettyjä optisia illuusioita: kivisaarekkeita. Julkisivun korkeus vastaa vain puolta siitä korkeudesta, joka on oikea. Tällä tavoin rakennukseen on saatu myös monumentaalisuutta.

Ranskan suurlähetystö on muuttanut taloon vuonna 1919 ja siellä se majailee yhä tänäkin päivänä.

Osoite/address:

Buquoyský palac, Ranskan suurlähetystö (French embassy)

Velkopřevorské nám. 486/2, Malá Strana, Praha 1 (karttalinkki tässä / map link here)

Vinkki: Prahan linnan kulttuuri-kotisivut

Kuva täältä

Löysin sattumalta Prahan linnan kulttuuriset kotisivut. Siellähän näyttää olevan kaikkea linnaan liittyvää ohjelmatietoa, mm.  pohjakartta, tietoa ajankohtaisista näyttelyistä ja konserteista, unohtamatta tietenkään opaskierroksia aikatauluineen, yms.

Käyhän vilkaisemassa. Sivut löydät tästä englanninkielisenä.

Hyvää alkanutta viikkoa!

Arcibiskupský palác - Linna-aukion muhkea palatsi

Arkkipiispan palatsi - kuva täältä

Olen aikaisemmin kertonut tällä samaisella paikalla sijaitsevasta toisesta, tämän palatsin hieman taakse jäävästä Sternbergin palatsista. Tämä nyt esittelyssä oleva Arcibiskupský palác eli Arkkipiispan palatsi, on ehkä se, jonka turistit näkevät ensin. Stenbergin palatsiin mennään hieman ns. "nurkan takaa". 

Arkkipiispan palatsi seisoo muhkeana aukion kupeessa ja ainakin me olemme reissuillamme huomanneet, kuinka mustapukuiset nunnat kävelevät palatsiin sisään ja ulos.

Alunperin rakennus rakennettiin romaaniseen tyyliin, ja koki muutoksen goottilaiseen tyyliin, silloisen piispa John IV:n toimesta 1400-luvun lopulla. Palatsi on aikojen saatossa kokenut monen monta asukasta, piispoja ja arkkipiispoja, ja sitä on rakennettu aina tyylisuuntien mukaan, sekä laajennettu.

 

Muun muassa Ferdinand I osti tämän ylellisen palatsin vuonna 1562 hussilaissotien jälkeiselle, ensimmäiselle katoliselle arkkipiispalle. Palatsi korvasi silloin Pienellä puolella eli Malá Stranassa olleen vanhan arkkipiispan palatsin, joka oli tuhoutunut sodassa. Valkeavuoren taistelun jälkeisenä aikana arkkipiispan palatsin sijoittaminen linnan viereen oli selviö, sillä silloin katoliset hallitsivat maata ja kaupunkia. 

Portaalin yllä oleva vaakuna - kuva täältä

Palatsin kauniin vaalean rokokoojulkisivun suunnitteli Johann Joseph Wiech 1700-luvulla silloiselle arkkipiispa Antonin Prichovskylle, jonka vaakuna on muuten yhä tänä päivänä portaalin yllä.

Rakennus ei ole sisältä yleisölle nähtävänä, mutta toisinaan siellä järjestetään palatsin saleissa konsertteja. Rakennuksessa toimii yhä tänäänkin arkkipiispahiippakunnan toimisto, ja siksi sen edustalla näkyykin joskus kävelevän katolisia nunnia.

Rakennuksen vasemmassa laidassa on turistikauppa, ja taitaa olla pieni kahvilakin.

Arcibiskupský palác

Hradčanské náměstí 14, Praha 1 - Linna-aukio (karttalinkki tässä).


Info: Kaupunkikirjat Praha

Dům U Dvou zlatých medvědů

Portaalin kuva täältä

Dům U Dvou zlatých medvědů eli Kahden Kultaisen Karhun talo on suljettu yleisöltä. Mutta sen kaunista renesanssiporttia (portaalia) kannattaa käydä katsomassa.

Tämä suuri renesanssirakennus on yksi Prahan vanhimpia taloja. Se rakennettiin vuosien 1559 - 1567 välisenä aikana käyttämällä hyväksi kahta vierekkäistä taloa.  Kaunis portaali on lisätty rakennukseen vuonna 1590. 

Koska Prahassa ollaan, tähänkin taloon liittyy mystinen tarina: huhun mukaan talossa on salainen käytävä maan alla, joka johtaa Vanhan kaupunginaukion alle sekä Týnin kirkkoon. 

Rakennuksen omisti muinoin rikas kauppias, Lorenc Stork, joka pestasi palvelukseensa hoviarkkitehti Bonifaz Wohlmutin. Wohlmut on mm. suunnitellut Pyhän Vituksen katedraalin kattoratsastajan. Tämän renesanssipalatsin portaali on juuri Wohlmutin suunnittelema, jossa on reliefinä kaksi karhua. Portaali on Prahan kauneimpia renesanssiportaaleja. Rakennuksen sisäpihalla, jonne ei ainakaan tällä hetkellä turistit pääse, ovat säilyneet upeat arkadit. Nekin ovat peräisin 1500-luvulta ja myötäilevät Joonianmeren ja Toscanan pilareita. 

Portaali illalla - kuva täältä

Rakennus on pitkän historiansa aikana vaihtanut omistajaa useasti. Siinä on sijainnut mm. panimo, joka kantoi samaa nimeä kuin rakennus itse; "Kaksi Karhua". 1800-luvun lopulla jotkut keksivät idean, että Vanhankaupungin aukiolta rakennettaisiin leveä tie, joka liittäisi yhteen sen, sekä Wenceclauksen aukion. Talot, jotka joutuisivat ko. tien alle, purettaisiin. Näihin olisi kuulunut myös Kahden Karhun talo. Kansalaiset nousivat kuitenkin protestiin, eikä ideaa toteutettu. 

Vuonna 1885 tässä rakennuksessa syntyi saksalais-tsekkiläinen Egon Erwin Kisch. Hän oli saksankielinen juutalainen, joka toimi kirjailijana ja journalistina. Kisch on kirjoittanut mm. sosialististä yhteiskuntakritiikkiä. 

Talo kunnostettiin 2000-luvulla ja se toimii tällä hetkellä Prahan kaupunginmuseon alaisuudessa, ja siellä on sijoitettuna mm. eri hakemistoja

PS. Samalla kadulla palatsin kanssa sijaitsee eräs erittäin hyvä ravintola, jossa ollaan käyty syömässä vatsamme täyteen maukasta tsekkiruokaa. Ravintola on Restaurace Mjelnice (info siitä tässä), osoite Kožná 14.

Dům U Dvou zlatých medvědů

Kožná 1, Praha 1 - Staré Mesto eli Vanhakaupunki (karttalinkki tässä).

Info: Prague.cz, sekä Näe ja koe Praha

Šternberský palác - Taidemuseo vailla vertaa

Šternberský palác eli Sternbergin palatsi sijaitsee Prahan linnan lähellä, Hradčanyn kaupunginosassa.

Tämä upea barokkityyliin 1700-luvulla rakennettu palatsi on saanut nimensä rakennuttajansa kreivi Václav Vojtěch Sternbergin mukaan. Tämän kerrottiin olevan Prahan rikkainpiin kuuluva mies. Tätä barokkilinnaa ennen hän oli rakennuttanut perheelleen Troijan palatsin (josta info tässä).

Italialainen arkkitehti Giovanni Battista Alliprandi sai Sternbergin palatsin valmiiksi vuonna 1708. Vuosisadan lopulla myöhempi Sternberg, kreivi Franz Josef, perusti eräiden muiden taiteenystävien kanssa isänmaallisen seuran, jonka taidekokoelma sijoitettiin lyhyeksi aikaa tähän rakennukseen. Kyseinen kokoelma palasi takaisin tähän palatsiin vasta kun kansallisgalleria sai rakennuksen käyttöönsä vuonna 1946.

Palatsin sisäänkäynti on hyvin vaatimaton, että sen ohi kävelee helposti, varsinkin kun vieressä olevalla Hradčanyn aukiolla on paljon prameampi rakennus, Arcibiskupský palác (Arkkipiispan palatsi).

Sternbergin palatsin taidekokoelmat ovat upeat. Ne ovat laajat ja joukkoon mahtuu todellisia aarteita. Tarjolla on mm. saksalaisia, flaamilaisia ja alankomaalaisia töitä, oman maan mestareita unohtamatta. Taidetta on alkaen 1400-luvun lopulta 1800-luvun loppuun asti.

Museo on tosin kärsinyt menetyksiä kun alkuperäisiä töitä on palautettu omistajille, joilta ne pakkolunastettiin valtiolle kommunismin aikaan. Kaikesta huolimatta jäljellä on yhä niin paljon nähtävää, että taiteen ystävä viihtyy palatsin saleissa sekä käytävillä hyvässä lykyssä koko päivän.

Šternberský palác

Hradčanské náměstí 15, Praha 1 (karttalinkki tässä).

Raitiovaunut: 22 ja 23, pysäkki Pražský Hrad eli Prahan linna.

Avoinna: klo 10 - 18 kaikkina muina päivinä, paitsi maanantaisin suljettu.

Sisäänpääsymaksu: 150 korunaa aikuisilta.

Info: Näe ja koe Praha

Tyršův dům tai Michnův palác - kumpikin nimi käy



Palatsin sisäpihaa - kuva täältä



1500-luvun lopulla rakennettu palatsi on yhä paikoillaan Malá Stranassa. Aikojen alussa siinä on toiminut Dominikaaninen luostari, ja se on ollut mm. asuinrakennuksena Michna-nimiselle perheelle ja siksi sitä kutsutaan nimellä Michnův palác.

1700-luvun puolivälissä rakennuksesta tehtiin ammustehdas. 1920-luvulla rakennuksesta tuli pitkään Sokol-organisaation majapaikka. Organisaatio toimii urheilun ja voimistelun saralla. Sokol-liikkeen myötä rakennus sai nimen Tyršův dům (Tyrsin talo), organisaationsa perustajajäsenen mukaan.

Miroslav Tyrš  - kuva täältä

Tyršův dům on kaunis barokkityylinen palatsi. Palatsin sisällä on suihkulähde ja sen atrium on helmi Malá Stranassa. 

Ensimmäiset tiedot rakennuksesta ovat vuodelta 1580, jolloin palatsi on ilmeisesti rakennettu ja siinä on toiminut luostari. Myöhemmin palatsin on omistanut mm. Paul Michna Vacinov, joka osti palatsin kesähuvilakseen vuonna 1623. Rakennus säilyi Michnan perheellä lähes 50 vuotta, josta sen nimi, Michnův palác,  juontaa. Michna oli valtion virkamies ja rikas, joka loi palatsille sen barokkityylin. Suunnittelussa ja rakentamisessa on mahdollisesti ollut mukana italialainen arkkitehti Francesco Carrati. Rakennusta on tuolloin laajennettu ja sen koristelua lisätty.

Michnan jälkeen rakennuksen ovat omistaneet mm. Johannes Adolf Schwazenberg, sekä prinsessa Schwarzenberg, kunnes armeija osti sen 1700-luvun lopulla.

 Rakennukseen tehtiin  massiivinen peruskorjaus 1920-luvun alussa, kun sen omistus siirtyi Tšekkoslovakian Sokol-organisaatiolle. Sokol oli urheilu- ja voimisteluun keskittynyt liike, joka oli perustettu Miroslav Tyršin ja Jindřich Fugnerin toimesta. Liikkeellä on ollut vahva rooli Tšekin kansallisen heräämisen ja myöhemmin sotien välisenä aikana.  Liikkeen ideoina olivat sekä fyysisen, että henkisen tasapainon saavuttaminen ja sen ylläpitäminen. Antiikin Kreikka inspiroi perustajajäseniä. Liike etsi kauan tiloja itselleen ja lopulta Michnův palác osoittautui ihanteelliseksi.

Palatsin sisäpihaa - kuva täältä

Kun Sokol osti rakennuksen vuonna 1920, rakennus oli pitkälti raunioina, koska sen tiloja oli käytetty mm. ammusten valmistukseen, sekä sotilaskasarmina Itävalta-Unkarin keisarikunnassa. Ammuksia oli kokeiltu ampumalla rakennuksen seiniin, jotka olivat murenemassa näiden kokeilujen myötä.



Rakennusta  tänään - kuva täältä



 Zdeněk Bartůněk, eläkkeellä oleva professori liikuntakasvatuksen tiedekunnasta, joka on asunut ja työskennellyt alueella vuodesta 1960-luvun puolivälissä, kertoi:

"Kun katsot valokuvia vanhoilta vuosilta huomaat, että palatsin seinät olivat 1920-luvun alussa katastrofaalisen huonot. Muutamassa vuodessa seinät uusittiin.  Seinien peruskorjauksen hinnaksi tuli 2,1 miljoonaa silloista Tšekkoslovakian korunaa. Valmistuttuaan paikka avattiin vuonna 1925 ja siihen osallistui 15 000 Sokol -liikkeen jäsentä, sekä Tšekkoslovakian ensimmäinen presidentti, TG Masaryk. "

Peruskorjausta seinien kunnostamiseksi valvoi arkkitehti František Krasnyi. Lisäksi rakennukseen remontoitiin urheilusaleja ja kellarikerrokseen uima-allas. Vihdoin vuonna 1925 rakennus oli valmis käyttöön.

"Presidentti Masaryk vieraili Tyršův důmissa useaan otteeseen sen remontoinnin aikana. Hänellä oli tapana vierailla kohteissa useita päiviä ennen kuin hänen oli määrä puhua, kuten täällä. Hänen mielestään oli hyvä tarkastella paikkaa aina etukäteen ennen sen avaamista. "

Tänään palatsin tiloja vuokrataan, esimerkiksi häiden tai muiden perhejuhlien pitopaikaksi. Edelleen se palvelee kuitenkin siinä samalla liikuntakasvatusta ja toimii mm. Kaarle-yliopiston liikuntakasvatuksen ja urheilun tiedekunnan yhtenä paikkana. Sen upeilla nurmikentillä on mahdollisuus kuntoilla, ja siellä pidetään mm. urheilukilpailuja. Vltava-joen  tulvat runtelivat rakennusta melko lailla vuonna 2002, mutta sen jälkeen sitä on pyritty korjaamaan mahdollisuuksien mukaan.

Tyršův dům / Michnův palác

Osoite: Újezd 450, Praha 1, Malá Strana (karttalinkki tässä).

Info: Prague radio ja Wikipedia