Prahaan ja tšekkiläsyyteen keskittyvä blogi ~ Matkavinkkejä & omia kokemuksia meille rakkaasta Prahasta

30. lokakuuta 2010

Univerzita Karlova v Praze




Prahassa sijaitseva Kaarlen yliopisto, Univerzita Karlova v Praze, on perustettu vuonna 1348 ja on yksi maailman vanhimmista yliopistoista. Yliopistossa oli alunperin neljä tiedekuntaa: teologinen, lääketieteellinen, oikeustieteellinen sekä taiteiden tiedekunnat. Nykyään tiedekuntia on 17, joista 14 sijaitsee Prahassa. Tänään yliopisto sen kaikkine yksikköineen työllistää 7 500 henkilöä. Opiskelijoita on 51 000, joka on kuudesosa kaikista Tsekin opiskelijoista. Vuosittain yliopistossa on kirjoilla noin 6 000 ulkomaalaista opiskelijaa. 




Alun alkaen se oli Alppien pohjoispuolen ainoa yliopisto ja seurasi mm. Pariisin yliopistoa kehittymisessään. Kaarlen yliopistosta tulikin lyhyessä ajassa kansainvälisestikin tunnettu opinahjo. Kuuluisia yliopistossa vaikuttaneita henkilöitä ovat olleet mm. Tyko Brahe ja Joannes Kepler. 

Yliopisto koki moderneja uudistuksia vuosien 1848-49 aikana. Vähitellen se alkoi kouluttaa asiantuntijoita julkisille aloille. Vuonna 1882 alkoi kansallinen poliittinen liike, joka jakoi yliopiston kahtia: tsekkeihin ja saksalaisiin. Toinen maailmansota ja Hitler toivat tullessaan myös yliopistoon katastrofin. Erilaisia opiskelijamielenosoituksia järjestettiin. Lopulta yliopistot suljettiin sodan ajaksi. Samettivallankumous 17.11.1989 oli yksi Prahan yliopistojen suurimmista opiskelijamielenosoituksista. 

Tänään Kaarlen yliopisto on kehittynyt kansainvälisen yhteistyön ja modernin yhteiskunnan vuorovaikutuksella hyväksi ja maailmallakin arvostetuksi opinahjoksi. Yliopisto on mukana erilaisissa Euroopan ohjelmissa ja omalta osaltaan kehittää järjestelmällisesti tutkimusta sekä erilaisia yhteistöitä yritysten ja yhteiskunnan eri osa-alueiden kanssa.




Yliopiston omat kotisivut löytyvät tästä linkistä.   
Jos kiinnostuit esim. opiskelijavaihdosta, siitäkin löytyy asiaa ko. sivuilta.



Tekstiosat lainattu Kaarlen yliopiston sivuilta.
Kuvat netistä, osoitteet tässä:
http://en.academic.ru/pictures/enwiki/83/Seal_of_Charles_University_of_Prague.png
http://www.prague-life.com/media/pics/charles-university.jpg
http://ipc1.cuni.cz/iis/foto/ipc.jpg
SHARE:

29. lokakuuta 2010

Ladislav Novák, suurrealistinen taiteilija & näyttely Prahassa

Mr. Hadlíz as a Plaything
for Those Condemned to Death
by Ladislav Novák


Ladislav Novák (1925 - 1999) oli tsekkiläinen suurrealistisen tyylin taiteilija. Lisäksi hän kirjoitti runoja. Vuosien 1941-1944 aikana hän opiskeli Prahassa, Kaarlen yliopistossa. Noiden vuosien aikana hän tapasi johtavia suurrealistisia taiteilijoita, joiden vaikutteita hän imi itseensä. Vuonna 1954 hän muutti Määrin kaupunkiin Trebiciin ja työskenteli siellä opettajana. Siellä hän myös pysyi kuolemaansa asti. Vuonna 1979 silloisessa Tsekkoslovakiassa kiellettiin hänen työnsä, mutta muualla Euroopassa hän piti useita näyttelyitä.


Museum of Kampa / Kampa museo iltavalaistuksessa Vltavan rannalla



Näitä hienoja suurrealistisia maalauksia on näytteillä nyt Prahassa, Kampa Museossa 5. joulukuuta asti. Kampa Museo sijaitsee Kampa-saarella, joka on Pienen puolen eli Malá Stranan puolella, Vltava-joen rannalla. 

Näyttely sisältää 100 Novákin maalaamaa teosta. Museo on auki päivittäin klo 10-18. Mikäli käyt katsomassa vain Novákin näyttelyn, lipun hinta on aikuisilta 90 korunaa (3,65 euroa), mutta kannattaa samalla tutustua museoon muutenkin, tällöin lippu maksaa 220 korunaa (8,90 euroa). 

Lisää Kampa-museosta voit lukea aiemmin kirjoitetusta jutusta eli tämän linkin takaa.



Museon omat kotisivut löydät tästä linkistä.



Suurrealistiset maalaukset sopivatkin näin loppusyksyiseen ja pimeään vuodenaikaan. Mystisyys ja outous ovatkin omiaan Prahan salaperäiselle miljöölle, ja sopivat Malá Stranan sekä Kampa-saaren tunnelmaan. Joten suuntaahan askeleesi sinne, mikäli olet Prahassa näyttelyn ajankohtana !



Teksti: Prague Post

Taulun kuva täältä: http://cafeirreal.alicewhittenburg.com/images/plaything.jpg
Museon kuva täältä: http://www.thetraveleditor.com/users/25/pictures/150/photo-s1-2.jpg
SHARE:

28. lokakuuta 2010

28.10. Tsekin itsenäisyyspäivä



Hyvää itsenäisyyspäivää !  

Tänään vietämme Tsekin valtion päivää eli itsenäisyyspäivää. Päivää kutsutaan myös Tasavallan päiväksi. 28.10.1918 Tsekkoslovakia itsenäistyi Itävalta-Unkarista.

Česká státní hymna eli Tsekin kansallislaulu ohessa. Hiljentykäämme siis hetkeksi : )



SHARE:

27. lokakuuta 2010

Museum of Kampa








Kampa museo. Nimestään huolimatta museo ei esittele hiustenhoitotuotteita vaan sieltä löytyy mielenkiintoinen modernin taiteen kokoelma. 


Tsekkisyntyisen taiteenkerääjä Meda Mládkován perustaman museon avaamista hidasti 14 vuoden ajan byrokratia, jossa kiisteltiin mm. rakennuksen modernista lasikatosta. Kun museota oltiin viimein avaamassa vuonna 2002, Prahan tulvat pyyhkäisivät sen yli. Museon avajaisia vietettiin viimein syyskuussa 2003. Lopputuloksena on erinomainen taidemuseo tyylikkäästi modernisoidussa keskiaikaisessa myllyssä. 


Kampa museota ei ole turhaan kutsuttu "Prahan Guggenheimin museoksi". Kokoelman nimekkäimpiä taiteilijoita ovat Otto Gutfreud ja Frantisek Kupka. Vltava-jokeen 37-vuotiaana hukkunut Gutfreud oli Keski-Euroopan ensimmäisiä kubismikuvanveistäjiä. Museon arvokkaimpiin töihin kuuluvat Kupkan Katedraali ja monta eri hahmotelmaa Amorphasta, joka oli maailman ensimmäisiä näytteillä olleita abstrakteja maalauksia. Pariisissa vuonna 1912 esillä olleen teoksen hahmotelmista näkee, miten se on kehittynyt. 


Mielenkiintoisia ovat myös näyttelyn pysyvän rungon muodostavat Tsekkoslovakian, Unkarin ja Puolan taiteilijoiden työt sosialismin ajalta. Teokset kuvaavat ihmisiä koneina ja kasvottomina Golemeina, jotka sosialistinen pakkojärjestelmä on muovannut savesta tai säkkikankaasta tahdottomiksi palvelijoiksi. Lisäksi museossa on aina jokin vaihtuva näyttely edellisten lisäksi.

Museon osoite on: U Sovových mlýnu 2, Kampa-saari, Malá Strana eli Pieni puoli

Museon kotisivut löydät tämän linkin takaa.


Tekstiote: Antti Helin (2004) Mondo matkaopas Praha.

Museon kuva: http://judyhudsonphotos.com/photo/pr315.jpg
Amorpha täältä: http://www.shafe.co.uk/crystal/images/lshafe/Kupka_Colour_Music_in_the_new_Age_De-mystifying_De_Maistre.jpg
SHARE:

26. lokakuuta 2010

Tsekkiä aloittelijoille, osa 5

Viikonpäivät tsekittäin.


SHARE:

22. lokakuuta 2010

Matka Prahaan 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa






Praha ei aina ole ollut suomalaisten kirjoittajien, taiteilijoiden tai säveltäjien ensisijainen matkakohde. Usein se on ollut vain välttämätön seisake matkalla etelään: Wieniin, Budapestiin tai Istanbuliin. 



1800-luvun lopulla ja seuraavan vuosisadan alussa Prahaan matkustettiin lähinnä kahta reittiä pitkin. Ensimmäistä voisi kutsua läntiseksi väyläksi, joka edellytti matkankävijän etenemistä ensin Stettinistä tai Stralsundista Berliiniin. Berliinistä alkoi kansainvälinen rautatie, joka kulki Dresdenin ja Prahan kautta etelään. Dresdenistä saavuttaessa juna kulki jylhien vuoristoseutujen limitse Böömiin. Junan vauhti, nopeasti ohikiitävät maisemat ja hurja reitti herättivät matkailijoissa suoranaista pelokkuuttakin. 

Itäinen väylä kulki ensin Suomenlahden ylitse Tallinnaan, josta matka jatkui Riikan ja Varsovan kautta Määriin ja lopulta Böömin pääkaupunkiin Prahaan. Matkanteko oli tätä reittiä pitkin toisinaan vaivalloista, sillä jatkoyhteydet saattoivat muodostua kärsivällisyyttä vaativiksi, eikä luonto jättänyt matkustajaa rauhaan idästäkään saavuttaessa. Kansainvälinen rata kulki Prahan kautta ja matka jatkui pian Prahan jälkeen toisaalle, missä häämöttivät Euroopanmatkan todelliset määränpäät. 



Usein seisahduksen mahdollisti kiertomatkalippu, jonka suomalainen matkustaja saattoi 1870-luvulla lunastaa Tukholmasta. Tuolloin Prahan pystyi saavuttamaan noin neljässä vuorokaudessa. Vaunuluokkia oli kolme ja myynnissä sekä kahden että kuuden viikon matkalippuja. 

Prahaan on matkustettu monin eri tavoittein. Perillä on tavattu kollegoja, rakastettuja ja aateveljiä. Useat matkankävijät ovat päätyneet Prahaan osana Itä-Euroopan kierrosta. Länsi-Böömin ja Slovakian kylpylät olivat suosittuja turistikohteita koko sotienvälisen ajan.


Tekstiote kirjasta: Praha, kirjailijan kaupunki (2005), toim. Jussi-Pekka Hakkarainen



Kuvat netistä. järjestyksessä osoitteet:
http://authornedburke.com/sitebuildercontent/sitebuilderpictures/OldTrainSummer.gif
http://www.pragueczechtravel.com/images/bottompictures/prague-hlavni-main-train-station.jpg
http://www.oldstratforduponavon.com/sitebuilder/images/prague2-475x300.jpg
SHARE:

21. lokakuuta 2010

Prahan ruokakaupoista



Liittyen edelliseen "Potraviny"-juttuun, kirjoitan muutaman sanasen Prahan ruokakaupoista noin yleensä. 

Prahasta löytyy suurien ruokakauppaketjujen liikkeitä sekä yksityisiä, pienempiä ruokakauppoja. Pääasiassa olemme asioineet itse juuri noissa ruokakauppaketjujen liikkeissä. Näitä ovat mm. Tesco, Albert ja Billa. 

Ruokatarvikkeet ovat tsekeissä noin 30-50 % halvempia kuin Suomessa. Jotkut tuotteet ovat samanhintaisia kuin meillä. Varsinkin leipä, leikkeleet, juustot ja maitotuotteet kuten jugurtit, ovat edullisia. Jugurteista pitäville kerron, että kannattaa ehdottomasti maistaa tsekkiläisiä jugurtteja. Ne ovat paksumpia ja kermaisempia kuin mitä meillä tehdään. Maitotuotteista löytyy hyvin viimeinen käyttöpäivä, ja muutenkin emme ole törmänneet itse ns. vanhoihin tuotteisiin elintarvikkeiden kohdalla. 

Leipätuotteet ovat yleensä irtonaisia ja ne laitetaan itse pussiin (näissä supermarketeissa). Tuoreita irtosämpylöitä saattaa saada 0,1 eurolla kappale. Pullan ja viinerien ystäville: kannattaa ostaa ja maistaa tsekkiläisiä viinereitä, joissa sisällä on suklaata; näitäkin saa irtonaisina todella edullisesti.

Juomavesi kannattaa ostaa kaupasta. Niissä on hyvät valikoimat; myös ns. vissyjä löytyy. "Perlivá"-teksti vesipullossa tarkoittaa kuplivaa eli kivennäisvettä. Samoin jos siinä lukee "Mineralni vody". 

Mitään tuotteisiin  liimattavia tarralappuhintoja emme ole löytäneet, tuotteiden kohdalla näkyy niiden kilo- tai kappalehinta ja varsinainen hinta punnitaan/lasketaan vasta kassalla kun olet maksamassa ostoksiasi. Yleisesti hinnat ovat hyvin nähtävillä, joten on helppo laskea päässään, paljonko ostokset tekevät kun nostelee tuotteita koriinsa tai kärryihin. 

Ruokakaupoista löydät myös oluet, viinit ja useimmissa taitaa olla myös vahvempaakin alkoholia myynnissä. Ostoksille tarvittavia muovikasseja on kassoilla, niitä saa kun vain pyytää.




Elintarvikkeiden ostaminen Prahan supermarketeissa on miltei samanlaista kuin täällä meillä koti-Suomessa, joten aamiaistarvikkeiden tai muiden ruokien osto on helppoa! Ketjujen supermarketit ovat auki aamusta iltamyöhään, sekä lauantaina että sunnuntaina.



Teksti: omaa

Albert-kuva täältä: http://www.palladiumpraha.cz/files/uploaded//UserFiles/Image/shop_pictures/.%5B800-600%5D.albert.jpg
SHARE:

20. lokakuuta 2010

Potraviny



" Ehkä ensimmäinen hämmästykseni aihe oli sana POTRAVINY, joka oli tekstattu jokaisen ruokakaupan kilpeen. Ruokatavaraa niissä oli varsin niukalti tarjolla, mutta pullojen rivistöt olivat komeat. Olisikohan kyseessä portviini, vaikka vähän kummallisesti kirjoitettuna, aprikoin. Mutta eihän portviini ollut tämän maan kansallisjuoma. Olut se oli ja sitä sai tietenkin joka kaupasta. Potraviny asettui siis pian oikeaan merkitykseensä: ELINTARVIKKEITA."

Lieko Zachovalova kirjoittaa elämästään Prahassa n. vuonna 1948, muutettuaan sinne ja opetellessaan maan tavoille.

Tekstiote kirjasta: Lieko Zachovalova. 1998. Prahan ääni.



Kuva täältä: http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/9/93/Prague_potraviny.jpg
SHARE:

19. lokakuuta 2010

Tsekkiä aloittelijoille, osa 4

Sitten ravintolaan. Onko nälkä?

SHARE:

18. lokakuuta 2010

Milena Jesenská & Café Milena



Milena Jesenská (1896-1944) oli kirjalija Franz Kafkan rakastettu. Hän oli tsekkiläinen toimittaja, kirjoittaja ja kääntäjä. 

Milenan perhe asui Prahassa. Isä Jan toimi hammaslääkärinä ja professorina Kaarlen yliopistossa. Äiti Milena Hjezlarová kuoli tytön ollessa 16 vuotias. Lukion suoritettuaan Milena opiskeli lyhyen aikaa Prahan konservatoriossa ja lääketieteellisessä tiedekunnassa, mutta lopetti opintonsa kahden lukukauden jälkeen. Vuonna 1918 hän avioitui Ernst Pollakin kanssa, joka oli juutalaistaustainen kriitikko. Pariskunta oli tavannut Prahassa kirjallisuuspiireissä ja avioitumisensa jälkeen muuttivat Wieniin. Avioliitto katkaisi Milenan välit isäänsä. 

Wienissä Milena alkoi toimia kääntäjänä. Vuonna 1919 hän löysi Franz Kafkan kirjoittaman novellin, otti tähän yhteyttä ja pyysi kääntää novellin Tsekin kielelle. Tämä yhteydenotto aloitti hyvin kiihkeän ja intohimoisen kirjeenvaihdon näiden kahden välille sekä he tapasivat toisiaan mm. Wienissä. Lopulta Kafka katkaisi suhteen, koska Milena ei halunnut erota miehestään. Kafka ja Milenan lähes päivittäin vaihtama kirjeenvaihto loppui marraskuussa 1920. Muutamia kirjeitä on kuitenkin vaihdettu vuosina 1922 ja 1923. 

Vuonna 1925 Milena lopulta erosi miehestään ja muutti takaisin Prahaan. Myöhemmin hän tapasi tsekkiläisen arkkitehti Jaromir Krejcarin ja pariskunta avioitui. Prahassa Milena teki töitä mm. toimittajana sekä myös lastenkirjojen kääntäjänä ja toimittajana. Lokakuussa 1934 hänen toinen avioliittonsa päättyi, sillä Milena oli Neuvostoliitossa käydessään tavannut latvialaisen tulkin, johon oli rakastunut. 

Marraskuussa 1939 Saksan Gestapo vangitsi Milenan ja lokakuussa 1940 hänet siirrettiin juutalaisten keskitysleirille Ravensbrückiin. Siellä hän myös kuoli 17.5.1944.

Jos kiinnostuit Milenasta,  voit lukea lisää täältä.

Café Milena - sisämiljöö


Café Milena, osoite: Staroměstské náměstí 22 (vanhan kaupungin aukiolla), on saanut nimensä juuri Milena Jesenskán mukaan. Kahvila on avattu vasta henkilön kuoleman jälkeen, mutta hänen tyylinsä ja "henkensä" on kahvilassa läsnä. Menu pitää sisällään erilaisia tsekkiläisiä ruokia, kahveja, mutta myös viinejä ja tsekkiläisiä oluita. Ikkunoista näkyy vanhan kaupungin aukio astronomisine kelloineen. Kahvilassa on saatavilla luettavaksi muutamia kansainvälisiä iltapäivälehtiä.



Tekstiotteet: Wikipedia ja Prague Stay.com
Milenan kuva täältä: http://www.meinhard.privat.t-online.de/grafik/milena.gif
Kahvilan sisäkuva täältä: http://www.prague-guide.co.uk/image/cafe-s.jpg
SHARE:

17. lokakuuta 2010

Dýcháni





"Tunnemme olevamme täysin suljetussa huoneessa. Ympärillämme on pelkkä syvä pimeys, pieninkään rako ei päästä sisään edes hämärää; kaikkialla vain semmoinen pimeys, että vaikka luulisimme hetken näkevämme jotain valoisaa silmiemme edessä, on se vain oman ajatuksemme punainen kehä. 

Jännittyneet aistit panevat merkille pienimmätkin elämän merkit. Hajuaisti ilmoittaa meille, että huone on täynnä jotekin rasvaista ilmaa, höyryjen karkeaa sekoitusta. Nyt meistä tuntuu heti, että haistamme kuusi- tai jalokuusihalot, kohta taas ikään kuin silavaa ja laardia, pian kuivattuja luumuja, kuminaa ja peräti viinaa, valkosipulia jne. Kuulon tavoittaa kellon tikitys. Sen täytyy tulla vanhasta seinäkellosta, jonka pitkän heilurin päässä on ohut peltinen ja varmasti hiukan vääntynyt rengas; välillä heiluri takertuu yksitoikkoisessa puheessaan ja rengas tärähtää kevyesti. Samalla kuulemme nukkuvien hengityksen. 

Hengitykset punoutuvat toisiinsa monin eri tavoin yhtymättä täysin kertaakaan, joskus joku niistä tuntuu torkahtavan, kun taas toinen voimistuu. Yksi tuntuu takertuvan kellon heilurin lailla, toinen taas kiirehtii, ja samassa humahtaa jostain muualta vahvempi henkäys, kuin unessa alkaisi uusi luku."





Otsikko: Dýcháni - hengitys

Tekstiote: Jan Neruda (1867) Yöpaidassa, teoksessa Prahalaistarinoita.


Kuva täältä : http://www.teknofokus.fi/Foto/Omat/kuu3_6_2004b.jpg
SHARE:

11. lokakuuta 2010

Ruutiportti - Prašná brána





Prašná brána eli Ruutiportti löytyy Tasavallan aukiolta (Náměstí Republiky). Tornin vieressä oli aikoinaan Uudenkaupungin muuria vasten rakennettu kuninkaanpalatsi. 

Ruutiportti on 65 metriä korkea ja sen 44 metrin korkeudessa sijaitsevaan näköalatasanteelle johtaa 186 askelmainen kierreportaikko. 

Alun perin Uudeksi torniksi kutsutun Ruutiportin tarina on surkuhupaisa. Porttia alettiin rakentaa iloisten juhlallisuuksien saattelemana vuonna 1475. Kuningas Ladislaus II Jagello oli saanut torniin tarvittavat rahat kaupungin porvareilta kruunajaislahjakseen. Mutta hauskuus ei kestänyt pitkään. Kahdeksan vuotta myöhemmin hussilainen kansanjoukko tunkeutui palatisiin, heitti kuninkaan lakeijan ulos ikkunasta ja ampui itsevaltiaan ikkunan läpi varoituslaukauksen. Pelästynyt kuningas pakeni turvaan Prahan linnaan. Ruutiportin rakentaminen jäi kesken: katon se sai vasta sata vuotta myöhemmin, kun tornista tehtiin ruutivarasto. Tästä se saikin sittemmin nimensä.

Rapistunut Ruutiportti korjattiin 1800-luvulla niin huolella, ettei alkuperäisestä tornista jäänyt juuri mitään jäljelle. Kunnostamisesta vastannut Josef Mocker korvasi 1400-luvun koristelun pikkutuhmat kuvat tylsillä hallitsijoilla ja pyhimyksillä. Vielä huonommin kävi kuninkaanpalatsille: ränsistynyt palatsi purettiin 1800-luvun lopussa ja paikalle rakennettiin Kunnallistalo.  Kunnallistalosta voit lukea hieman lisää täältä

Portilta alkoi alunperin niin sanottu "Kuninkaantie". Nykyään Ruutiportin alitse käveltyäsi olet Celetná-kadulla. Se on yksi kaupungin vanhimmista kaduista ja oli myös joskus aikoinaan yksi Prahan parhaiten tuoksuva katu: Celetná-nimi tulee sanasta "calt", sämpylä. Näitä leivottiin ja myytiin kadun varrella. Celetná-katua reunustavat kauniin pastelliväriset barokkitalot ja sitä pitkin pääset mm. Prahan ensimmäiselle kubismitalolle, jossa toimii kahvila. Siitä voit lukea lisää täältä.





Tekstiote: Antti Helin, Mondo matkaopas Praha


Ruutiportin iltakuva: 
http://commondatastorage.googleapis.com/static.panoramio.com/photos/original/4067386.jpg
Alin kuva oma.
SHARE:

10. lokakuuta 2010

Keihäänheittäjä Jan Železný




Jan Železný (s. 16.6.1966) on tšekkiläinen entinen keihäänheittäjä. 

Železný on nykyajan menestynein urheilija lajissaan. Hän on lajin kolminkertainen olympiavoittaja ja kolminkertainen maailmanmestari sekä hallitseva maailmanennätysmies. Železný lopetti uransa keihäänheittäjänä syyskuussa 2006 Mladá Boleslavin stadionilla, jossa hän myös aloitti. Olympiakultaa Železný voitti vuosien 1992, 1996 sekä 2000 olympiakisoista. Maailmanmestaruudet 1993, 1995 ja 2001. Lisäksi hänellä on olympiahopeaa 1988 Soulista ja MM-pronssia 1987 Roomasta ja 1999 Sevillasta sekä EM-pronssia 1994 Helsingistä ja vielä 2006 Göteborgista. 

Tšekkoslovakian hajoamisen jälkeen Železný edusti Tšekin tasavaltaa. Hän pitää hallussaan keihäänheiton maailmanennätystulosta 98,48 metriä, jonka hän heitti 25. toukokuuta vuonna 1996 Jenan kaupungissa Saksassa. Hän heitti samassa kilpailussa myös 92,88 metriä toisella heitollaan, mutta kolmas kerta toi maailmanennätyksen. Hänellä on hallussaan viisi kaikkien aikojen tilaston parasta tulosta (heinäkuu 2007). Železnýn sadan parhaan heiton keskiarvo on 90,71 metriä. 

Yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailuissa 2006 Železný teki myös uuden yli 40-vuotiaiden maailmanennätyksen pronssituloksellaan 85,92 metriä. Huhtikuussa 2009 hän oli valmennettaviensa kanssa harjoitusleirillä Etelä-Afrikassa ja heitti harjoituksissa keihästä 84,78. Uransa aikana Železný kävi kovia kamppailuita muun muassa Steve Backleyä, Seppo Rätyä, Aki Parviaista, Boris Henryä ja Sergei Makarovia vastaan. 

Železný on keihäänheittäjäksi suhteellisen pienikokoinen, vain 186 senttimetrin mittainen. Hänen valttinsa olvatkin heittokäden suorastaan ruoskamainen sivallus sekä yläruumiin poikkeuksellisen tehokas kierto. Hänen vanhempansa olivat molemmat keihäänheittäjiä, äiti Tšekkoslovakian mestari. 

Jan Železný toimii tällä hetkellä kansainvälisen olympiakomitean (KOK) jäsenenä, oltuaan sitä ennen KOK:n urheilijakomission jäsen. Železný tunnettiin uransa aikana hänen vailla vertaa olevat kilpailijanhermot, hän pystyi nousemaan hyvinkin ahtaista tilanteista voittoon, Železnýn tunnusmerkki kovista kilpailuhermoistaan oli se ettei hän koskaan menettänyt itseluottamustaan vaikka joku heittäisi kuinka kovan tuloksen.





Tekstiote: Wikipedia/Jan Železný


SHARE:

9. lokakuuta 2010

Mikään ei ole pysyvää


"Ensimmäisen kerran olin matkustanut Prahaan vanhan vallan aikaan, jouluna. Oli ollut melkein kymmenen astetta pakkasta ja kostea alilämmennyt sumuinen viima katuja pitkin. Ainoita lämpimiä paikkoja tummanruskeat kapakat, joissa paloi avotuli ja jouluyönä kirkko, jonka penkkien alle oli laitettu kuumana hehkuvia hiilipönttöjä niin, että jalat hikosivat ja pää oli kylmä kuin ulkoilmassa. 

Kirkonmenojen jälkeen olimme saaneet huidottua taksin ja istuneet vaimoni kanssa matalaoktaanista käryttävän Skodan takapenkillä läpi kaupungin. Kuljettajalla oli ollut etupenkin jalkatilassa kannellinen muoviämpäri, ja siinä vettä ja kaksi karppia. 

Olimme sulattaneet kädellä jäätyneisiin sivuikkunoihin katselureiät ja tihrustaneet öistä kaupunkia. Olimme tahtoneet nähdä matkalla Kultakujan ja taksinkuljettaja oli ajanut sinne ylös pitkin kapeita katuja ja lopuksi niin kapeille, ettei sielä oikein enää autolla päässyt. 

Vaimoni oli tarttunut minua kädestä ja silittänyt, ja sanonut niin kuin jostakin muusta asiasta, että mikä tahansa voi muuttua ympäri eikä mikään ole pysyvää."


Tekstiote: Olli Jalonen. 2000. Yhdeksän pyramidia. 
Kuva: Otettu jonkun prahalaisen kahvilan seinällä olleesta kuvasta.

SHARE:

8. lokakuuta 2010

Tsekkiä aloittelijoille, osa 3

Miten kysyä tietä tsekiksi esim. Kaarle sillalle? Tässä vinkit.


SHARE:

7. lokakuuta 2010

Mihavý

Joulukuun alku Prahassa v. 2007

Praha 22.11.1994

Praha on kaunis. 

Aamu-usvakin näyttää kauniilta, mutta siinä on ikävä sivumaku. Usva nimittäin maistuu suussa. Tänään tilanne ei ole kuitenkaan niin huono kuin monina muina päivinä. 

Muistan viimetalvisen matkani Prahaan. Silloin lentokone joutui jäämään vuorokaudeksi Varsovaan, koska Praha oli niin paksun savusumun peitossa.


Otsikko: Mihavý, suomeksi usvainen.

Tekstiote: Martti Puukko (1995) Unelman pitkä varjo
SHARE:

6. lokakuuta 2010

Restaurace Mlejnice



Ravintola Mlejnice - Suosittelemme lämpimästi !

Osoite: Vanhakaupunki (Staré Mesto), Kozna 14. Sijaitsee pikkuisella kadunpätkällä, Kozna-kadulla, hieman syrjäisellä kujalla.


Kuvaa ravintolan sisältä


Maalaisromanttinen ravintola tarjoilee erittäin herkullisia, rasvaisia ja kermaisia tsekkiruokia. Miljöö itsessään on näkemisen arvoinen, mm. katosta roikkuu erilaisia vanhoja puisia maatalousvälineitä. Oikein hyvä palvelu. Varoituksen sana: uusi olut tuodaan pöytään salakalavasti ja nopeasti kun edellinen on juotu : )


Possua, kermapaerunoita, keittoa leivän sisässä .....




Tänne voi paeta kun turistihälinä vanhan kaupugnin kapeilla kujilla alkaa häiritsemään ja kun on nälkä. Perunat ovat niin herkkuja, että vievät kielen mennessään. Niitä saa listalta em. kerman lisäksi mm. sinihomejuustolla, valkosipulilla, pinaatilla sekä sipulilla ja pekonilla höystettyinä sen mukaan, minkä annoksen valitsee. Tämä paikka voittaa yksinkertaisella maalaisruualla hienoimmankin ravintolan.




Ravintolan kotisivut löydät tästä, klikkaa: Restaurance Mlejnice.



SHARE:

Ensikatse


Ensi vaikutelma Prahasta on, että se jollakin tavalla muistuttaa Pariisia vanhoine taloineen ja puuistutuksineen. Kun kaupungissa on vaeltanut muutamia päiviä, toteaa kuitenkin, että sillä on erikoisleima, jota ei tapaa missään muualla. Kaupunkia ympäröivät kukkulat, joitten välissä Vltava eli Moldau virtaa halliten kupunkikuvaa paljon suuremmassa määrin kuin Seine Pariisia ja Hradchin, tuo kuuluisa linnanmäki tuomiokirkkoineen ja lukuisine palatseineen on nähtävyys, joka liittyy yksinomaan Prahaan ja jollaista ei missään muualla tapaa. 

Kun katselee Hradchinin muureilta kaupunkia, joka leviää jalkojen juuressa, ei paatuneinkaan matkustaja voi salata ihastustaan. Satatorninen Praha auringonpaisteessa, välkkyvä Vltava upeine siltoineen, kirsikkapuut ja poppeli, kas siinä näky, joka jää unohtumattoman mieleen.



Erkki Vala (1949) Prahasta ja tshekkiläisten lomanvietosta. Teoksessa Hakkarainen Jussi-Pekka (toim.) Praha, kirjailijoiden kaupunki. Gummerus, 2005.
SHARE:

4. lokakuuta 2010

Mozart - Don Giovanni "Là ci darem la mano"


Ote kohtauksesta "Là ci darem la mano", Mozartin Don Giovanni-oopperasta, jonka kantaesitys oli Prahassa syyskuussa 1787.

Mozartin Prahan ajasta lisää  täältä 


SHARE:

2. lokakuuta 2010

Tennispelaaja Martina Navrátilová



 
Martina Navrátilová (alun perin Martina Šubertová, s. 18. lokakuuta 1956 Revnice, Praha, Tšekkoslovakia) on tšekkoslovakialaislähtöinen yhdysvaltalainen entinen naistenniksen ykköspelaaja. Hän muutti kotimaastaan Yhdysvaltoihin vuonna 1975 ja sai maan kansalaisuuden vuonna 1981.


Navrátilová voitti urallaan 18 Grand Slam -mestaruutta kaksinpeleissä, joista puolet tuli arvostetuimmassa Wimbledonin tennisturnauksessa. Uransa viimeisinä vuosina hän keskittyi nelinpeleihin, joissa Grand Slam -mestaruuksia tuli lisää 41 kappaletta (31 naisten nelinpelissä ja 10 sekanelinpelissä). Viimeisimpänä tuli Yhdysvaltain avointen mestaruus sekanelinpelissä 2006 50-vuotispäivän kynnyksellä.

Navrátilová voitti urallaan ennätykselliset 167 WTA-turnausta. Tässä tilastossa seuraavina ovat jo uransa lopettaneet Navrátilován kilpakumppanit Chris Evert (154) ja Steffi Graf (107). Aktiivipelaajista lähimpänä hänen ennätystään on Lindsay Davenport, jolla turnausvoittoja on kuitenkin "vasta" 51 kappaletta.

Navrátilová on International Tennis Federationin maailmanmestari vuosilta 1979 ja 1982–1986.

Urheilulehti arvioi hänet 2009 kaikkien aikojen menestyneimmäksi tennispelaajaksi sekä myös kautta aikain parhaaksi homo- tai biseksuaaliseksi urheilijaksi.


Tekstiote: Wikipedia/Martina Navrátilová
Kuva täältä: http://www.anewsalerts.com/wp-content/uploads/2010/04/Martina-Navratilova...jpg
SHARE:
© Karhunkadun Kafka
Blog Design by pipdig