Pyhän Vituksen katedraali - Katedrála svatého Víta

Prahan linnan alueella, sen kolmannella linnapihalla, sijaitsee maan suurin ja merkittävin kirkko, Pyhän Vituksen katedraali, Katedrála svatého Víta. Kirkko on hyvin säilynyt esimerkki goottilaisesta rakennustyylistä ja se on yksi Prahan tunnetuimmista maamerkeistä. Moni meistä Prahan kävijöistä on ikuistanut kirkon kuvatessamme linna-aluetta Vltava-joen toiselta puolen.

Moni Praha-matkaopaskirja on kertonut tästä Vituksen katerdaalista hyvinkin yksityiskohtaisesti, joten jos tällaisen oppaan saa mukaansa, se kannattaa ottaa kirkkoon sisään ja edetä kirjan mukaan kohta kohdalta eteenpäin. Esimerkiksi Antti Helinin Mondo matkaopas Praha kertoo yhden aukeaman verran katerdaalista itsestään. 

Vituksen katedraalia pääsee vilkaisemaan sisältä ilmaiseksi, mutta jos haluaa tutustua katedraaliin kunnolla, kirkon perälle ja torniin päästäkseen on maksettava pääsymaksu.

Paikalle rakennettiin kirkko jo vuonna 925 silloisen Böömin hallitsija Venceslaus Pyhän toimesta. Silloin paikalla oli pieni kappeli, toinen romaaninen basilika. 1060-luvulla kirkkoa laajennettiin kolmilaivaiseksi basilikaksi. Tämän nykyisen katedraalin rakennustyöt aloitettiin kuningas Kaarle IV:n aikana vuonna 1344. Kirkon suunnittelivat ranskalainen Matthias Arrasialainen ja hänen kuoltuaan suunnittelua jatkoi saksalainen Peter Parler. 

Hussilaissodat, huonot ajat ja muut vastoinkäymiset viivästyttivät useaan otteeseen rakennustöitä. Kirkkoa rakennettiin lähes kuusi vuosisataa vuoteen 1929 asti, jolloin se oli vihdoin valmis. Kirkko vihittiin käyttöön samaisena vuonna, jolloin tuli kuluneeksi tuhat vuotta kuningas Václavin murhasta. Se on kuvattuna lasimaalaukseen kirkon länsioveen.

Pyhän Vituksen katedraali on 124 metriä pitkä, päälavan kohdalta 33 metriä korkea. Kirkossa on 28 kattopilaria ja 21 kappelia. Länsipuolella sijaitsevien tornien korkeus on 82 metriä, itse kellotorni, joka näkyy kauas, on 96,6 metriä korkea. 

Vituksen katedraalin alle kryptaan, on haudattu kuninkaita ja kirkonmiehiä Přemyslidien hallitsijasuvun ajoista lähtien. Myös kirkon perältä löytyy hautoja. Katedraalin sisällä olevassa Pyhän Veceslauksen kappelissa säilytetään valtion kruununjalokiviä. Kryptassa näkee katedraalin paikalla aikaisemmin sijanneiden entisten kirkkojen muureja.

Alfons Muchan lasimaalaukset ovat kauniit ja monen kirkossa kävijän mieleen jää myös kaunis Ruusuikkuna (kuva ylhäällä keskellä). Se sijaitsee heti pääovien yläpuolella. František Kyselan vuosina 1925 - 1927 suunnittelema portaalin yläpuolella sijaitseva Ruusuikkuna kuvaa Raamatun luomiskertomusta. Kerrotaan, että sen keskeltä osuu auringon viimeinen säde alttariin.

Vedensyöksijät sijaitsevat koristeellisessa länsipäädyssä (kuvat yllä). Lisämaksusta pääsee kipuamaan kellotorniin, 287 askeleen portaita pitkin. Sieltä tasanteelta voi ihailla Prahan kaunista maisemaa.

Katedraalin omat kotisivut löydät tästä linkistä.

Osoite:

Pyhän Vituksen katedraali (Katedrála Sv. Víta)

III. nádvoří 48/2, Praha 1 (karttalinkki tässä).

Rotunda sv. Kříže & Karvaisen miehen haamu

Rotunda sv. Křížen kappeli - kuva täältä

Karoliny Světlé ja Konviktská -katujen kulmassa sijaitsee yksi Prahan vanhimmista paikoista ja rakennuksesta, Rotunda sv. Kříže (karttalinkki tässä). 

Tämä kappeli on rakennettu suurten tulvien jälkeen vuonna 1118, ja onkin yksi kaupungissa vanhimpia säilyneitä rakennuksia. Rakennuksesta ovat arkeologit eräissä kaivauksissaan löytäneet suuren määrän roomalaisia laattoja, joiden alkuperä viittaisi 1200-luvulle. Rakennuksen seinissä on edelleen havaittavissa gotiikan ajan maalausten jäänteitä. Vuosien 1853-1865 kappelia hieman jälleenrakennettiin ja korjattiin. Tuolloin se sai sisätiloihin koristelut, jotka tekivät P. Maixner, J. ja S. Pinkas Cinderella. Valurautaisen ritilän suunnitteli vuonna 1865 taidemaalari Josef Manes. 

Kuva täältä

1900-luvulla, jossain vaiheessa, rakennus sai purkutuomion, koska se alkoi olla huonossa kunnossa ja täten vaaraksi ohikulkijoille. Asia sai kuitenkin lopulta toisenlaisen käänteen ja rakennus entisöitiin. 

Se on ollut muinoin tärkeä rakennus maamerkkinä kaupunkiin tuleville kauppiaille, jotka nousivat Vltava-joen rantaan laivoista juuri tällä paikalla ja suuntasivat siitä sitten eteenpäin Vysheradiin asti.

Askartelijoille pienoismalli - kuva täältä

Kerrotaan, että Rotunda sv. Křížen lähellä eleli muinoin kauan kauan sitten hyvin karvainen mies, jolla oli pitkät hiukset ja parta. Mies oli muutoinkin kovin epäsiistin oloinen ja siksi häntä myös kavahdettiin, sekä kaukaa kierrettiin kun vastaan tultiin.

Kappelin vieressä Konviktská kadulla sijaitsi tuolloin pieni talo, jota pidettiin majatalona nimeltä "U jezuru". Majatalossa nähtiin usein ns. kyseenalaista mainetta yllään kantavia naisia, jotka tulivat sinne juomaan olutta ja seurustelemaan miesten kanssa. Karvaisella miehellä oli jonkinlaista kaunaa näitä kyseisiä naisia kohtaan. Mies alkoikin vikitellä majatalossa käyviä naisia ulos pimeään. Hänen kerrotaan tehneen näille väkivaltaa niin, että kuolo korjasi naiset yksitellen miehen kätten jäljiltä. Kuristaen ja rutistaen lujaa hän sammutti naisten elämät ja heitti ruumiit Vltava-virran vietäväksi.

Kukaan ei näitä naisia kaivannut ja miehen touhut jatkuivat. Kun majatalo eräänä päivänä sulki ovensa, karvaista miestä ei näillä kulmin enää nähty. Kerrotaan, että majatalon läheisen Křížen kappelin pyhät henget olisivat auttaneet asiassa ja "hävittäneet" miehen pois maallisilta kaduilta kulkemasta.

Mene ja tiedä, mutta tuon karvaisen miehen haamun kerrotaan öisin vaeltelevan näillä kulmin, sekä etsivän "huonoja naisia" edelleen uhrikseen.

Pysy siis kaidalla tiellä : )

Vinkki kirjasta: Jezkova, Alena (2006) 77 Prague Legends.

Historiainfo: Atlasceska.cz

Kostel svatého Jakuba eli Pyhän Jaakobin kirkko - ja varkaan käsi



Tämä kaunis barokkikirkko oli aikoinaan minoriittien luostarin goottilainen kirkko. Minoriitit olivat fransiskaanien lahko, jonka kuningas Venceslaus I kutsui Prahaan vuonna 1232. Kirkko rakennettiin uudelleen barokkiasuun, kun siellä sattui tulipalo vuonna 1689. Taru kertoo, että palon sytyttivät Ludvig XIV:n kätyrit. Samalla kirkkoon lisättiin yli 20 sivualttaria. Kirkon urut on 1700-luvun alussa otettu käyttöön ja toimivat edelleen erinomaisesti.

Kirkosta löytyy mm. Kreivi Vratislav Mitrovicelaisen hauta 1700-luvun alusta. Hänen hautansa suunnitteli Johann Bernard Fischer ja sen toteutti kuvanveistäjä Ferdinand Brokor. Haudasta on sanottu sen olevan Böömin kaunein barokkihauta. Tarun mukaan kreivi haudattiin vahingossa elävänä, sillä ihmiset olivat hautauksen jälkeen kuulleet "kauheaa ääntä" haudasta. Ääni vaimeni parin päivän jälkeen.  Ihmiset luulivat kreivin sielun vain olleen levoton, ja haudalle pirskotettiin pyhää vettä. Myöhemmin huomattiin, että kreivin ruumis oli noussut haudassa istualleen.



Kirkon sisäänkäynnin oikealla puolella riippuu muumioitunut kyynärvarsi. Siinä se on kaikkien nähtävillä ja ollut sillä paikalla jo yli 400 vuotta. Käsivarsi kuuluu varkaalle, joka yritti kähveltää pääalttarin Madonnan korut. Neitsyt Maria tarttui varasta kädestä ja piti kiinni niin tiukasti, että käsi oli amputoitava. Tämän jälkeen käsi laitettiin näytteille muistutukseksi  ja pelotukseksi tulevia varkaita varten.

Kirkko on malliltaan ns. pitkälaivainen ja siinä on erinomainen akustiikka. Mikäli osut paikalle kirkossa järjestettävään konserttiin (joita Prahassa riittää), osallistu ihmeessä kuuntelemaan kauniita säveliä tähän upeaan barokkikirkkoon.

Pyhän Jaakobin kirkko

Osoite: Malá Stupartská, Staré Mesto eli Vanha kaupunki. (Kävele Vanhankaupungin aukiolta Tynska-kadulle, ja käänny kadulle Týn. Malá Stupartská katu tulee eteesi hetken kävelyn jälkeen.)

Kirkko avoinna: matkailukausina maanantaista lauantaihin klo 9:30-12, ja 14-15:45.

Tekstivinkit: Prague.net ja Kaupunkikirjat Praha

Fransiskaanipuutarha ja Lumisen Neitsyt Marian kirkko

Puutarhan käytäviä ja taustalla Lumisen Neitsyt Marian kirkko

Aivan Venceslauksen aukion kulman taakse kätkeytyy pieni sisäpuutarha, jota Fransiskaanipuutarhaksi kutsutaan eli tsekiksi Františkánská Zahrada.

Puisto sijaitsee Lumisen Neitsyt Marian kirkon takana. Se on mukava paikka paeta kaupungin kiireistä vilinää rauhalliseen, kukilta tuoksuvaan vehreään keitaaseen. Aikoinaan viereisen luostarin fransiskaanimunkit kasvattivat täällä vihanneksia ja yrttejä. Puiston käytäviä reunustavat penkit, joihin on mukava istahtaa ja katsella vaikkapa puiston pientä suihkulähdettä.

Lumisen Neitsyt Marian kirkko eli Kostel Panny Marie Snezné on Kaarle IV:n perustama ja rakennusvuosi on 1347. Kirkossa sijaitsee Tsekinmaan suurin renesanssialttari; miltei kerrostalon kokoinen. Kirkko itsessään on 33 metriä korkea. Kirkko on saanut nimensä roomalaiselta esikuvaltaan. Legendan mukaan Neitsyt Maria ilmestyi paavi Liberiukselle elokuussa vuonna 358 lumisateen keskeltä ja piirsi kirkon pohjapiirrokseen maahan sataneeseen lumeen.

Kirkon historia pitää sisällään mm. ensimmäisen defenestraation, jossa Jan Zeliviläinen piti tulikivenkatkuisen saarnan, jonka jälkeen hussilaiset marssivat hänen peräsään Uuden kaupungin eli Nové Meston raatihuoneelle. Siellä hussilaiset heittivät keisarin neuvosmiehet istuntosalin ikkunasta alas. 

Nykyisin kirkossa ei räyhätä vaan se on pyhitetty rauhallisislle rukoilijoille, eivätkä suuret turistiryhmätkään ole tervetulleita.

Kirkko on avoinna päivittäin klo 6 - 19:30.

Kirkon osoite on Jungmannovo námesti 18, (karttalinkki) - lähin metropysäkki Mustek (vihreä linja)

Fransiskaanipuutarha on kirkon vieressä, ja sinne pääsee pientä käytävää pitkin. Puisto suljetaan yöksi eli se on avoinna kesäisin klo 7 - 22 ja talviaikaan klo 8 - 19. Puistoon voi ensikertalaisella olla hiven vaikea löytää, mutta ei kannata lannistua.

Teksti: Omaa, sekä Antti Helin (2004) Mondo matkaopas Praha 

Týnin Mariankirkko ja Vanhankaupungin aukio

Taustalla ilta-auringon valaisema Týnin Mariankirkko

Vanhankaupungin aukio (Staroměstské náměstí) on historiallisen Prahan vanhin ja merkittävin aukio. Se muovautui 900-luvulta lähtien kauppapaikaksi Euroopan kauppareittien risteykseen. Aukion alueella sijaitsevat eräät tunnetuimmista Prahan arkkitehtonisista nähtävyyksistä, mm. raatihuone ja astronominen kello. Habsburgien hallituskautena torilla teloitettiin ihmisiä, mistä osoituksena ovat raatihuoneen edustan rappaukseen piirretyt ristit. Niitä on yhteensä 27 kappaletta. Katso Raatihuoneesta ja Astronomisesta kellosta tarkemmin täältä.

Yleisinä juhlapyhinä kuten pääsiäisenä tai joulunaikaan torilla on erilaisia myyntikojuja, joista ostaa voi käsityötuotteita sekä ruokaa ja juomaa.

Vanhan kaupungin torin vossikka

Vanhankaupungin aukiolla raatihuonetta vastapäätä sijaitsee Týnin kirkko. Kirkon rakennusvuodet olivat 1305 - 1457. Se oli hussilaisten pääkirkko ennen kuin katolilaiset omivat sen itselleen 30-vuotisessa sodassa. Opin vaihtaminen ei ollut aivan ongelmatonta. Jesuiitat, vastauskonpuhdistuksen kirkolliset kommandot, joutuivat sulattamaan kirkon kellot, koska ne olivat harhaoppien saastuttamat, ja valamaan uudestaan identtiset kopiot. Sulattamoon joutui myös kirkon julkisivua koristanut suuri, kultainen ehtoollismalja, hussilaisuuden symboli. Kullasta tehtiin valtava madonnapatsas, joka yhä kimaltelee auringonpiasteessa kirkon tornien välissä.

Iltavalaistu syksyinen Týnin Mariankirkko

Kirkko on sisältä goottilaisen ja barokin tyylien sekoitusta. Kirkon tornit ovat erikokoiset. Syynä on keskiaikainen outo tapa: suuremman urostornin piti suojella heiveröisempää naarastornia keskipäivän auringolta. Auringon laskiessa kirkon suippojen 80 metrin korkeuteen kohoavien tornien päissä kimaltelee kullatut pallot ja tähdet.

Tyko Brahe

Kirkossa on huomattava määrä säilyneitä hautoja. Kirkkoon on haudattu mm. astronomi Tyko Brahe (1546 - 1601). Brahe saapui Prahaan vuonna 1599 keisari Rudolf II:n kutsumana. Tähtitieteilijä sai keisarilta tähtitieteellisen palkan ja oman linnan asuttavakseen. Brahe vastasi Rudolf II:n avokätisyyteen ennustamalla keisarin kuolevan munkin surmaamana, minkä seurauksena jo muutenkin vainoharhainen Rudolf eristäytyi entistä enemmän muusta maailmasta.

Tähtitieteellisten kykyjensä lisäksi Brahe oli kuuluisa kullasta ja hopeasta tehdystä nenäproteesistaan. Tulisiseluinen astronomi oli menettänyt nenänsä opiskeluaikojensa kaksintaistelussa. Vastustaja oli väittänyt, ettei Brahe ymmärrä matematiikasta mitään.

Tynin kirkon piha on eräs Prahan historiallisesti arvokkaimmista osista. Se on tunnustettu kulttuurin, seuraelämän ja kaupan keskus. Ungelt sijaitsee Vanhankaupungin aukion välittömässä läheisyydessä, Týnin kirkon takapihalla. Keskiajalla paikalla oli aidattu kauppapiha ja tulliasema. Pihan yhteydessä oli kauppiaita varten sairaala ja kirkko (nykyisen Tynin kirkon paikalla) sekä majatalo ja talli. Kaupunkiin saapuneet kauppiaat möivät tavaransa torilla, yöpyivät sen majataloissa ja tuhlasivat voittonsa alueen kapakoissa.

Osoite: Sisäpiha Týnskálla, Týnin kirkon takana.

Jan Husin patsas vanhan kaupungin aukiolla

Aukion keskellä seisoo suurella jalustalla pronssinen Jan Husin patsas. Patsas on vuodelta 1915 ja sen on tehnyt kuvanveistäjä Ladislav Saloun. Patsaan lähellä maassa kulkee metalliviivalla merkitty Prahan meridiaani. Se on samalla paikalla, johon aukiolla seisseen neitsyt Marian pylvään varjo osui keskipäivällä. Katoliset pystyttivät pylvään 30-vuotisen sodan päätteeksi vuonna 1649 julhistamaan vastauskonpuhdistuksen voittoa Böömissä. Tsekeille patsas oli karvaas muistutus Habsburgien vallasta, ja kun Tsekkoslovakia itsenäistyi 1918, veijarikirjailija Jaroslav Hasekin johtamat nuoret boheemit yllyttivät Prahan palomiehet kaatamaan patsaan. Prahan meridiaani jäi maailman ainoaksi varjoksi ilman kohdetta.

Tekstiotteet: Wikipedia, Antti Helin (2004) Mondo matkaopas Praha sekä http://www.czechtourism.com/

Kuvat: Omia, paitsi:

Tyko Brahen kuva netistä: http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2b/Tycho_Brahe.JPG/250px-Tycho_Brahe.JPG

Jan Husin patsaan kuva netistä: http://www.prague.net/gallery/old-town-square/images/dsc_60.jpg

Prahan meridiaanin kuva netistä: http://farm3.static.flickr.com/2447/3596604596_c79ef95a3f_o.jpg