Josefov, Juutalaiskorttelit - Rauhallisuutta ja historian havinaa

Josefov (saksaksi Josefstadt) on Prahan juutalainen korttelialue. Se sijaitsee Vanhankaupungin aukion ja Vltava-joen välissä (karttalinkki alueesta), ja sen historia alkaa jo 1200-luvulta. Tällöin kaupungin juutalainen yhteisö määrättiin muuttamaan yhdelle alueelle, joka aidattiin. 

Tarina kertoo, että juutalaiset ovat saapuneet näille seuduille heti Jerusalemin temppelin purkamisen jälkeen. Varmimman tiedon mukaan Prahassa on asustellut juutalaisia noin 900-luvulta alkaen eräässä pikkuisessa kyläyhteisössä, joka tuolloin sijaitsi silloisen Prahan kaupungin paikalla.

Juutalaiset asettuiva alun perin Malá Stranan puoleiselle asuinalueelle, mutta 1200-luvulla heidät pakotettiin muuttamaan joen toiselle puolelle, nykyiseen Josefoviin. Alue eristettiin muurilla, koska Vanhakaupunki sai tuolloin kaupunkioikeudet, ja getto eristettiin siitä. Muurissa oli portti, joka suljettiin aina yöksi.

Juutalaiset käskytettiin pitämään tunnusmerkkejä, jotta heidät pystyttiin erottamaan kantaväestöstä. Näistä tunnetuin on musta juutalaishattu. 

Kaupunginosa sai vuonna 1850 nimen Josefstadt (Joosefinkaupunki) aiemmin 1700-luvulla Pyhää saksalais-roomalaista keisarikuntaa hallinneen Joosef II:n mukaan. Keisari myönsi tällöin juutalaisille uskonvapauden. Prahan juutalaisgeton muurin portti avattiin, eikä sitä enää suljettu yön ajaksi.

Ne juutalaiset, joilla oli varaa asua terveellisemmin muissa Prahan lähiöissä muuttivat pois getto-alueelta 1800-luvun loppuun mennessä kun asumisrajoitukset poistuivat. Ne juutalaiset, jotka jäivät Josefoviin, saivat seurakseen ns. roskaväkeä, kuten rikollisia, kerjäläisiä ja prostituoituja. Juutalaiskortteli slummiutui ja ahdas kaupunginosa tarjosi piilopaikkoja niille, jotka eivät halunneet tulla löydettäviksi. Jos jotakin pahaa kaupungissa sattui, syyttävä sormi osoitti useimmiten Josefovin suuntaan; syyllinen pyrittiin ensisijaisesti löytämään muurien sisäpuolella asuvasta väestöstä.

Josefov on kokenut rakenteellisesti monia muutoksia, kuten tässä jutussa olevista vanhoista kuvista voi päätellä. Paitsi että rakennuksia on tuhoutunut erilaisissa tulipaloissa, aluetta myös tietoisesti purettiin ja rikottiin. 1800-luvun lopulla kaupungin virkamiehet päättivät purkaa alueen rähjäiset talot ja suoristaa mutkittelevat kujat. Alue siistittiin.

Suurimmat rakennusmuutokset on tehty vuosien 1893-1913 välillä, jolloin alueen rakennuskanta muototui nykyisen mukaiseksi; pääosiltaan jugend-tyyliseksi. Varsinkin Pařížská -kadun varrella olevat talot ovat varsin loistokkaita ja jouluvalaistuksen aikaan katu on kaunis.

Sitten tuli Toinen maailmansota ja me tiedämmekin, mitä se tiesi juutalaisille: yli 90 % Prahan juutalaisista vietiin saksalaisten natsien toimesta keskitysleireihin, joissa he kuolivat. 

Monessa Tshekkoslovakialaisessa kaupungissa natsit häpäisivät juutalaisten rakennuksia häpeilemättä, mutta jostain syystä Prahan getossa he päättivät suojella synagogia ja muita taloja, vaikkakaan heidän aikeensa eivät olleet hyviä: natsit nimittäin keräsivät Josefoviin muualta Tshekkoslovakian alueelta ryöstämiään aarteita. Ajatuksena oli tehdä Josefovista "Kadonneen rodun museo" kun kaikki juutalaiset olisivat Euroopan alueelta hävitetty.

Tunnetuin juutalainen henkilö taitaa tämän päivän Praha-matkaajalle olla kuitenkin kirjailija Franz Kafka, joka yhä tänä päivänä katselee kotikulmiaan juutalaiskorttelialueella; tosin vain patsaana.

Alueelta löytyy mm. Vanha juutalainen hautausmaa, jossa on noin 12 000 hautaa ja se on ollut käytössä 1400-luvulta aina 1700-luvulle asti. Lisäksi alueen rakennuskantaan kuuluu kuusi synagogaa, joista Vanha-Uusi synagoga (Staronová synagoga) on vanhin. Se on rakennettu 1200-luvun lopulla varhaiseen goottilaiseen tyyliin ja on nykyään Prahan juutalaisen yhteisön pääsynagoga. Josefovista löytyy myös Juutalainen kaupungintalo.

Josefov on meille paikka, jossa voi hengähtää hetken, mikäli Vanhankaupungin aukion tai Kaarle-sillan turistivilinä alkaa käydä tukalaksi. Näillä kaduilla on ihana kulkea vaikkapa pieni iltalenkki, katsella ylöspäin kauniita jugend-taloja ja ehkäpä käydä vilkaisemassa Kafkan asuintaloakin.

Näillä kulmin kulkiessa kannattaa pistäytyä myös yhteen meidän kantikseen, ravintolaan Les Moules.

Lähteet: Wikipedia, Mondo-matkaopas Praha

Wanhat kuvat: täältä, täältä, täältä, täältä , karttakuva,
 hattu -ja hattu

Schönbornský palác - Kafkan viimeisin vuokrahuoneisto ja Yhdysvaltain suurlähetystö

Olemme ihastelleet näkymää, joka avatuu silmien eteen Strahovin luostarista laskeutuessa alas Raoula Wallenberga -kävelytietä kohti Uvoz-katua. Tällöin oikealla puolella, matalassa laaksossa Petřín-kukkulan alla, näkyy useita hedelmäpuita ja keväisin vihreän nurmen seasta pilkistävät keltaiset narsissit.

Syyskuussa 2016 tullessamme jälleen kerran tuota samaista reittiä pitkin,  käännyimmekin luostarin jälkeen heti oikealle, kohti kukkulaa ja näkötornia. Hetken polkua käveltyämme löysimme rinteestä yläkuvan oikeassa laidassa näkyvät portaat, jotka johtivat alas ja olivat meille uusi tuttavuus.

Epäilen, että rappusia pitkin olisi päässyt Vlašská-kadulle? Ja kun näitä kulmia tarkastelee, ehkä mieleen painuvammaksi rakennukseksi tulee Yhdysvaltain suurlähetystö, sillä sen ohi mennessä sinut varmasti havaitaan vartijoiden toimesta, varmasti kuvataankin jostain talon nurkalla olevasta valvontakamerasta. Mutta mikä oikein on tuo tarkasti vartioitu talo, siitä seuraavassa; hieman ensin kautta rantain.

Italialaisia siirtolaisia alkoi asettumaan Prahaan 1500-luvulla. Monet heistä olivat taiteilijoita, muurareita ja käsityöläisiä, jotka oli pestattu uudelleenrakentamaan kaupunkia, sekä koristelemaan Prahan linnaa.

Nämä italialais-siirtolaiset asettuivat asumaan Malá Stranan kaupunginosaan kadulle nimeltä Vlašská ulice. Oikea suomalainen käännös sanasta Vlašská  olisi kuitenkin "Saksanpähkinä", mutta ehkäpä nuo tummahiuksiset italialaiset ovat tuohon aikaan saaneet sen kääntymään puhekielessä italiamuotoon, sillä kadusta käytettiin puhekielessä nimitystä "italialainen katu".

Jos Vltava-joen suunnalta lähdetään katua etenemään, Vlašskálle käännnytään Tržiště -kadulta. Vlašská -kadun varrelta löytyy mm. seuraavia taloja: talo numero 335/34, Nemocnice Milosrdných sester sv. Karla Boromejského v Praze (kuva yllä, iso keltainen rakennus, "Italialainen sairaala", on toiminut myös orpokotina).

Toinenkin sairaala alueelle on muinoin perustettu, Vlašského špitálu (talo nro 335/34), sekin alueella asuneiden italialaisten toimesta. Kumpikaan ei enää toimi sairaalan varsinaisessa merkityksessä.

Eräs kadun kauneimmista rakennuksista toimii nykyisin Saksan suurlähetystönä, joka sijaitsee rakennuksessa nimeltä Lobkowiczký palác (Lobkowizin palatsi). Sen harjalla seisovat figuurit näkyvät kauas (kuva yllä).

Tržiště-katua Malostranské náměstín suunnalta katsottuna , vanha postikortti, ilmeisesti 1900-luvun vaihteesta

Mikäli kulkee pitkin Tržiště-katua (suom. Markkinat), tulee kulkeneeksi myös Yhdysvaltain suurlähetystön ohitse, jonka edustalla vartioidaan aina, samoin kuin autoja saatetaan kadulla tarkistella vartijoiden toimesta.

Yhdysvaltain suurlähetystö Tržiště- ja Vlašská -katujen kulmauksessa on muhkea rakennus ja sen "oikea" nimi on Schönbornin palatsi (Schönbornský palác); viimeisten aristokraatti-omistajasuvun mukaan, mutta rakennuksen alkuperäinen nimi on Colloredovský palác. Rakennus on suojattu kulttuurimonumentiksi.

Alun perin samaisella paikalla oli viisi renesanssiajan taloa, jotka purettiin kun kreivi Rudolf Colloredo-Waldsee (1585-1657) osti tontin. Kreivi toimi sotilaskomentajana Prahassa. Itse palatsia aloitettiin rakentamaan vuonna 1643 ja se valmistui v. 1656. Kuten muitakin tuon ajan rakennuksia, tätäkin on muutettu ja lisärakennettu kaikkien sen jälkeisten vuosien ajan, kunnes se on päätynyt tähän nykyiseen muotoonsa 1900-luvun alussa.

Vuosina 1715-1718 edellisen omistajan jälkeen palatsia asutti diplomaatti Jerome Colloredo-Waldsee. Hän halusi tehdä palatsiin hieman muutoksia barokkityylin suuntaan. Toimeen pestattiin (jälleen italialaiset) arkkitehdit Giovanni Battista Alliprandi, Bartolomeo Scotti ja sitten luultavasti J. B. Santini. Herrat vastasivat pääasiassa kadun puoleisen julkisivun jälleenrakentamiseen liittyvistä toimenpiteistä. Tärkeimmät muutokset sisätiloihin ja puutarhaan teki Alliprandi.

Myöhemmin palatsia omisti useita aristokraatteja, kunnes vuonna 1794 omistus siirtyi Schönbornin perheelle. Samalla palatsin nimi muuttui nykyiseen, Schönbornský palác. Suku asutti palatsia pitkään, sillä esimerkiksi vuonna 1910 silloiset Schönbornin perheen jäsenet alkoivat vuokrata huoneita palatsista.

Franz Kafka ja palatsi kuvassa oikealla

Yksi tunnetuimmista vuokralaisista olikin Franz Kafka, joka vuonna 1917 asui vuokralla rakennuksessa kahden huoneen huoneistossa.

 Kirjeessään morsiamelleen Felice Bauerille Kafka kirjoitti:

"Menin kiinteistötoimistoon, jossa minulle kerrottiin yhden huoneiston olevan vapaana eräässä Prahan kauneimmista palatseista. Kaksi huonetta ja eteinen, sekä pieni kylpyhuone. Vuokra kuusisataa korunaa vuodessa. Se tuntui kuin unelmalta ja menin huoneistoa katsomaan. Huoneet olivat pitkiä ja kauniita, väreinä punaista ja kultaa, melkein kuin Versailles. Neljä ikkunaa unenomaisen ja hiljaisen pihan suuntaan, yksi ikkuna puutarhaan. Ja mikä puutarha! Kun tulee portin kautta palatsin pihaan, ei usko mitä näkee. Korkea kaariportti vie puutarhaan, polku viettää alaspäin hitaasti ja majesteetillisesti, takana näkyvät kauniit kiviportaat. "

"Mutta asunnossa on yksi mutta: huoneiston entinen vuokralainen, nuori mies ja hänen vaimonsa asuivat siellä palvelijansa kanssa vain muutamia kuukausia, kunnes virkamiehenä toimiva mies siirrettiin toisiin tehtäviin, pois Prahasta. Pariskunta oli ehtinyt jo kuitenkin sisustaa asuntoaan ja tuo aiempi vuokralainen toivookin nyt, että uusi asukas voisi maksaa osittain sähkön, veden ja puhelimen käytöstä, sekä eräästä isosta matosta, joka on ripustettu seinää koristamaan. Se taitaa olla liikaa minulle. Ehkäpä korkeat huoneet ovat talvisaikaan kylmät ja sisustus on liian ylellinen minulle. Eikä minulla ole mitään huonekalujakaan."

"Mutta samaisessa palatsissa on toinenkin huoneisto vuokrattavana, kolmannessa kerroksessa. Tässä asunnossa oli huoneen korkeus matalampi ja ikkunat osin kadulle. Kalustus jo valmiina, vaatimaton."

Franz Kafka vuokrasi tuon vaatimattomamman huoneiston ja palatsiin hän jäi asumaan joksikin aikaa. Tuolloin rakennuksen edessä Tržiště -kadulla oli pieni vihannestori.

Huoneisto oli kylmä ja vetoinen (pieni ikkunakuva yllä), joka edisti Kafkan sairastumista tuberkuloosiin. Kafka oli ehtinyt asua asunnossaan vain muutamia viikkoja kun eräänä yönä hän alkoi yskiä verta. Tämä oli tapahtunut jo kerran aikaisemminkin, mutta silloin hän kieltäytyi menemästä lääkäriin ja oletti, ettei se olisi mitään vakavampaa. Vihdoin hänen oli mentävä lääkärin tutkimuksiin ja hänellä todettiin tuberkuloosi.

Myöhemmin Kafka kirjoitti Milena Jesenkálle:

"Se alkoi verenvuodolla noin kolme vuotta sitten. Nousin yöllä yskäkohtauksen tullessa ja tunsin oloni levottomaksi. Kävelin huoneessa, nojasin ikkunanpieleen ja katselin ulos, menin pesutelineelle ja istuin sängyllä. Oletin, että verenvuoto lakkaisi ja voisin mennä takaisin nukkumaan. Aamulla huonettani tultiin siivoamaan ja siivoojatyttö näki veren ja kehoitti minua menemään lääkäriin. Menin kuitenkin ensin toimistoon, koska tunsin oloni taas melko hyväksi. Lääkärille menin vasta iltapäivällä."

Tuberkuloosi teki mahdolliseksi varhaiseläkkeen ja niinpä Kafka haki eläkkeelle 6. syyskuuta 1917; aluksi tietenkin tuloksetta. Siitä huolimatta hän sai kolmen kuukauden loman toipumiseen ja hän halusi viettää sen idyllisellä maaseudulla. Kafka joutui luopumaan huoneistostaan Schönbornin palatsissa. Kirjeessään siskolleen hän kertoo: "Hyvä Ottla, olen muuttanut pois. Suljin ikkunat palatsissa viimeisen kerran ja lukitsin oven; se tuntui kuin kuolemalta."

Lopun elämäänsä Kafka vietti eri parantoloissa, itseään hoidattaen. Muistolaatta Kafkan asumisajasta rakennuksessa löytyy sen seinästä (pieni kuva yllä, oikealla).

Kuva joulukuulta 2010; edessä italialainen sairaala, takana nykyinen Saksan suurlähetystö

Vuonna 1919 palatsin osti Carl Johanna Schönborninlta amerikkalainen miljonääri Charles Richard Crane, joka toimi Tšekkoslovakiassa vuosina 1919-1921 ensimmäisenä Yhdysvaltain suurlähettiläänä.  Crane osti palatsin 117 000 dollarilla. Tuolloin palatsin useimmat huoneet olivat vuokrattuina ja halvaksi katsottu hinta johtui juuri edustustilojen puutteesta. 

Vuonna 1924 palatsia tarjottiin Yhdysvaltain hallitukselle ostettavaksi, jotta rakennukseen voitaisiin perustaa vakituinen suurlähetystö. Toisen maailmansodan aikana palatsia hallinnoi sveitsiläinen syyttäjä ja sodan jälkeen vuodesta 1945 Yhdysvallat ovat omistaneet rakennuksen, joka olikin mennyt melkoisen huonoon kuntoon. Aluksi suurlähetystö toimi Schönbornin palatsissa vain muutamassa huoneessa, jossa työskentelivät jokunen työntekijä ja tiloja voitiin tarvittaessa käyttää suurlähetysön kutsuvierastilaisuuksiin.

Heinäkuussa vuonna 2001 tiloja alettiin vihdoin remontoida ja palatsin kauniit myöhäisrenesanssikatot paljastuivat rakennuskerrosten alta. Kattojen rakennustyöt lopetettiin välittömästi ja paikalle kutsuttiin taideasiantuntijoita katsomaan tilannetta. Puisiin kattorakenteisiin maalatut kuvat ovat mitä ilmeisemmin 1600-luvulta, myös kattojen muoto (kasetti) oli säilynyt suhteellisen hyvin, ja tätä pidettiin säilyttämisen arvoisina. Kaseteissa näkyy kuvissa mm. keisarillinen kotka. Lisäksi muissa koristeellisissa maalauksissa on alkuperäisten kuvien mukaan säilytetty kukkia, eläinten- ja muita figuureja. Keisarinna Maria Theresan aikana määrättiin, että kaikki puukatot peitettiin rappauksella paloturvallisuuden vuoksi. Nyt rappaus on poistettu ja kattojen entisöinti tuli valmiiksi vuonna 2006.

Jean-Baptiste Isabeyn maalaama akvarelli v. 1812, nuoli osoittaa puutarhan huvimajaa , palatsi on iso rakennus sen edessä

Palatsin takana on italialainen puutarha, Schönbornská zahrada, joka on pinta-alaltaan 2,68 hehtaaria. Tämä puutarha on varmasti tallentunut monien kamerakuviin kun kuljetaan Strahovin luostarista alas Uvoz-katua kohti pitkin. Puutarha luotiin vanhan viinitarhan paikalle vuonna 1660 ja sieltä johtavat kauniit portaat suoraan palatsin terassille. Kartanon isäntä Colloredo-Waldsee menetti Lützen- taistelussa jalkansa 16.11.1632, joten hän rakensi portaat rinteeseen, jotta pääsi helpommin nauttimaan palatsiaan ympäröivästä puutarhasta.

Puutarhassa sijaitsee vielä kaunis huvimaja, Gloriett, jonka on suunnitellut, kuinkas muutenkaan italaialainen arkkitehti Giovanni de Galliano Pieroni (1586-1654), jonka Rudolf Colloredo-Waldsee tunsi kuulemma hyvin. Huvimajassa on ikkunat neljälle sivulle ja sen sisäkatossa on maalauksia. Näiden epäillään olevan Anton Stevensin (Anthony Stevens Steinfels, 1618-1672) tekemiä, joka asui läheisessä Strahovin luostarissa 1600-luvun lopulla. Huvimajasta on näkymät joka ilmansuuntaan ja sieltä näkyvät kaikki Prahan tärkeimmät maamerkit.

Yläkuvassa nuoli osoittaa huvimajaa, joka on tallentunut akvarelliin, jonka taitelija on maalannut Prahan linnalla v. 1812. Katsokaahan kuvaa, kuinka kukkulan alue on silloin ollut melkoisen avara, verrattuna nykyiseen puustoiseen maisemaan.

Alapuoleinen kuva taas löytyi omista kuvakätköistä, huvimaja pilkottaa siinä puiden keskeltä; sen pystyy linnakukkulan puolelta juuri ja juuri huomioimaan, ainakin kesäaikaan, jolloin kuva on otettu.

Schönborn muutti puutarhaa hieman englantilaiseen maisematyyliin sopivammaksi. Puutarha on  suljettu yleisöltä, valitettavasti.

Erikoista on se, että palatsin puutarha on mainittu useissa Prahassa vierailleiden, ulkomaisten "tärkeiden henkilöiden" matkapäiväkirjoissa 1600-luvun lopulla. Mitä ilmeisemmin palatsin isäntä on kestinnyt useita vieraita ja esitellyt heille kaunista puutarhaansa, joka tuon ajan ihmisten mieliin on jäänyt kauniina, josta on muistiinpanoissakin mainittu.

Huvimaja tänään, salossa Yhdysvaltain lippu. Kuva Wikipedia

Osoite:

U.S. Embassy in The Czech Rebuplic

Schönbornský palác

Tržiště 15, Praha 1 (karttalinkki)

Lähteet: täältä, täältä, täältä 

Kafkan elämän tärkeimmät osoitteet Prahassa

Toukokuu 2012

Vaikka Franz Kafka (1883 - 1924) kirjoittikin saksankielellä, hän oli lihaltaan ja sielultaan kuitenkin tsekkiläinen. 

Kafka eli koko elämänsä Prahassa. Hän vihasi, mutta rakasti kaupunkia yhtäaikaa. "Praha on kuin äiti, jolla on kynnet", hän on kirjoittanut. Lämmin syli, joka ei päästä lähtemään; jos näin voisi sanoa.  

Enimmän osan elämästään Kafka eleli lähellä Vanhankaupungin aukiota. Näillä kulmilla hän kasvoi lapsesta nuoreksi, kävi koulunsa, teki töitä ja tapasi ystäviään. Franz eli pitkään vanhempiensa kanssa ja vasta 31-vuotiaana hän vuokrasi oman asunnon ja aloitti itsenäisen elämän; tosin vanhemmat olivat hyvin läsnä hänen elämässään tämän kuolemaan asti.

Moni turisteille suunnattu kävelyretki, "Kafka´s Prague", viekin katsomaan näitä Vanhankaupungin aukion ympärillä olevia rakennuksia, mutta tarkastellaampa muitakin Kafkan elämän aikana asuttamia osoitteita, sekä paria hänen työpaikkaansa. Nämä rakennukset kannattaakin käydä innostuneen Kafka-fanin katsomassa aivan itse, omatoimisesti. 

Osoitteet etenevät kronologisessa järjestyksessä. Osoitetieto on vahvennettu ja saat kartan esille kun klikkaat sitä. Lisäksi tekstien lomassa kaikista alleviivatuista ja kursivoiduista sanoista voit klikata itsesi lukemaan niistä aikaisemmin kirjoittamia juttujani. Kuvat saat suuremmaksi klikkaamalla hiirellä kuvan päällä.

Vinkit Kafkan elämän osoitteisiin on lainattu teoksesta "Prague City Guide", jonka tiedot löydät tarkemmin jutun lopusta.

Tervetuloa Kafkan Prahaan!

Kafkan syntymäkoti, toukokuu 2012

U Radnice 5

Tässä talossa Franz Kafka syntyi 3.6.1883, ja perhe asui tässä osoitteessa vuosina 1883 - 1888. Asunto sijaitsi vastapäätä viereistä kirkkoa nimeltä Kostel svatého Mikuláše. Tänään rakennuksessa on yhä asuntoja, mutta sen alakerrassa toimii kahvila ja rakennuksen kulmaan on sijoitettu Kafkan muistolle oleva patsasreliefi. Lisää talosta voit lukea tästä.

Celetná 2

Tämä talo Vanhankaupungin aukiolla on toiminut Kafkan perheen kotina hyvin lyhyen ajan silloin, kun Franz poika on ollut pieni; vuosina 1888 - 1889.

Minuuttitalo keskellä kauniine seinämaalauksineen, toukokuu 2012

Dům U Minuty, Staroměstské náměstí 2

Minuuttitaloksi kutsuttu rakennus sijaitsee Vanhankaupungin aukion reunalla ja täällä Kafkan perhe asui vuosien 1889 - 1896 välisen ajan. Isä-Kafka piti talon alakerrassa sekatavarakauppaa ja Franz-poika olikin tässä vaiheessa jo kouluikäinen. Eräässä kirjeessään hän kertoo koulunkäynnistään Masná kadulla. Koulu ei oikein maistunut Franzille ja hänet jouduttiinkin joitain kertoja väkisin raahaamaan Vanhankaupungin aukion toisella laidalla sijaitsevaan kouluunsa perheen taloudenhoitajan toimesta. Lisäksi tämä henkilö jäi monesti vartioimaan Franzia koululuokkaan, jottei poika pääsisi karkaamaan kesken opetuksen.

Golz-Kinskýn palatsi kuvan keskellä, oikealla puolella Kivikellon talo

Golz-Kinský Palace, Staroměstské náměstí 12

Tässä rakennuksessa Kafka kävi lukiota, sen toisessa kerroksessa, vuosina 1893 - 1901. Rakennuksen katutasossa on isä Kafka pitänyt vaatekauppaansa; tänään niissä tiloissa toimii The Kafka Bookshop. Lisää tästä palatsista voit lukea tästä.

Celetná-katu lähtee valotolpan takaa; kolo rakennusten välissä

Celetná 3

Rakennus tunnetaan myös nimellä Kolmen Kuninkaan Talo, josta Franzin perhe vuokrasi asunnon. Täällä Franz kirjoitti ensimmäisen novellinsa. Hänen huoneensa ikkunasta oli näkymä Týnin kirkolle. Kafkan perhe asui talossa vuosien 1896 - 1907 välisen ajan.

Václavské námesti syyskuussa 2009

Václavské náměstí 19

Rakennuksessa toimi italialainen vakuutusyhtiö Assicurazioni Generali 1900-luvun alussa. Täällä Kafka aloitti ensimmäisen työnsä vakuutusyhtiön virkailijana heti sen jälkeen kun hän oli lopettanut lakiopintonsa Kaarlen yliopistossa vuonna 1906. Vakuutusvirkailijan työt täällä kestivät vuosien 1907 - 1908. Pitkät raskaat työpäivät ja työhön nähden hyvin pieni palkka eivät riittäneet Kafkalle, ja hän irtisanoutui työstään yhdeksän kuukauden työuransa jälkeen. Rakennus sijaitsee Wenceslauksen aukion ja Jindřišská -katujen kulmassa.

Na Poříčí 7

Talossa toiminut työntekijöiden vakuutusyhtiö sai Kafkasta virkailijan ja hän tekikin tässä talossa pitkän 14 vuotisen työuransa alkaen vuodesta 1908 ja päättyen hänen sairauslomaansa 1922. Kafkan työhuone sijaitsi talon viidennessä kerroksessa. Tänään rakennuksessa toimii hotelli, jossa mekin olemme erään Prahan matkan verran yöpyneet (Hotel Century Old Town Prague). Kaunis rakennus kantaa Kafkan muistoa erilaisin kuvin tuosta aikakaudesta ja talo on entisöity historiaansa kunnioittaen.

U Jednorožce - Oikean laidan vaalea talo tummin ikkunapuittein

U Jednorožce, Staroměstské náměstí 17

Vanhankaupungin aukion eteläisellä puolella sijaitsevan rakennuksen omistajina olivat muinoin Otto Fanta ja vaimonsa Berta, jotka isännöivät säännöllisesti pieniä kirjallisuuteen liittyviä iltatilaisuuksia, joihin myös Kafka otti osaa. Mukanaan hänellä oli monesti ystävänsä Max Brod, Franz Werfel ja Egon Erwin Kisch. Talon nimi "U Jednorožce" on suomeksi Kultaisen Yksisarvisen Talo.

Pařížská-katu jouluna 2011

Pařížská 36

Tämän viehättävän kadun varrella sijaitsevassa talossa oli Kafkan perheen vuokra-asunto vuosien 1907 - 1913 välisen ajan. Asunnon ikkunoista oli kaunis näkymä Vltava-joelle ja Čechův most -sillalle. Tässä asunnossa asumisensa aikana Kafka kirjoitti mm. teoksensa Tuomio ja aloitti kirjoitustyötään teokseensa Muodonmuutos. Valitettavasti alkuperäistä rakennusta ei enää ole, se on purettu.

Oppelt House, Pařížská 1, kuvassa oikealla

Pařížská 1

Upea ylimmän kerroksen huoneisto tässä Oppelt House-nimisessä talossa toimi Franzin asuntona vuoden ajan 1913 - 1914. Franz asui nyt viimeistä kertaa vanhempiensa kanssa. 

Josefovin aluetta aivan Bilkovan tuntumassa

Bilkova 22

31-vuotiaana Franz muutti vihdoin pois vanhempiensa luota omaan vuokra-asuntoonsa. Tämä osoite oli Fransin vuosien 1914 - 1915 välisen ajan.

Dlouhá 16

Juutalaiskaupunginosa Josefov tuli Kafkalle tutuksi ja näitä katuja pitkin hän onkin kävellyt tuhansia kertoja. Tästä rakennuksesta Kafka vuokrasi itselleen seuraavan asunnon, joka sijaitsi Dlouhá ja Masná -katujen kulmassa vuosina 1915 - 1917. Näiden vuosien aikana Kafka matkusti paljon, mm. Wieniin ja Berliiniin useita kertoja. Lisäksi Prahassa olleessaan hän vietti paljon aikaansa vanhempiensa luona Oppelt Housessa, osoitteessa Pařížská 1.

Sinisessä talossa Kafka asui Kultakujalla, kuva syyskuulta 2009

Zlatá ulicka 22

Talo oli Franzin siskon vuokraama ja se sijaitsee Prahan linnan läheisyydessä, Kultakujalla. Talven 1916 - 1917 Kafka vietti täällä sisarensa huomassa. Kultakujan asunto oli hiljaisempi sijainniltaan kuin Kafkan oma vuokra-asunto Dlouhá-kadulla ja Franz saikin täällä ollessaan kirjoitettua useita tarinoita ja novelleja.

Tržiště 15

Schönbornin palatsi Malá Stranassa eli Pienellä puolella jäi Kafkan viimeiseksi osoitteeksi Prahassa. Franz vuokrasi talosta vuonna 1917 yhden asunnon huoneiston muutamaksi kuukaudeksi. Elämä oli kunnossa siihen asti kunnes hän sairastui keuhkokuumeeseen tuberkuloosin jälkitautina. Se vei miehen heikkoon kuntoon. Lopun elämäänsä hän viettikin erilaisissa parantoloissa saamassa hoitoja ja usein mukana kulkivat hänen vanhempansa. Tässä rakennuksessa toimii tänään Amerikan suurlähetystö.

Franz Kafkan hauta, syyskuu 2009

Franz Kafka kuoli Wienissä 3.6.1924. Hänet on haudattu Juutalaiselle hautausmaalle Prahaan ja hänen patsaansa löydät Prahan Josefovin kaupunginosasta, asiasta lisää tässä.

Lähde:

Wilson, Neil & Baker, Mark (2009) Lonely Planet: Prague City Guide. USA: Lonely Planet Publications, 8th edition. 

Kafkan syntymäkoti Prahassa

Franz Kafkan synnyintalo tänään (toukokuu 2012)

Franz Kafka syntyi tässä talossa 3.7.1883, joka sijaitsee Maiselovan ja Kaprovan katujen kulmassa. 

Poika tupsahti maailmaan 500-vuotta vanhassa kotitalossaan ilman kätilön apua. 

Alakerran kahvila terasseineen toukokuu 2012

 

Alun perin tässä rakennuksessa on asustellut kaupunginkirjuri, ja 1700-luvulla siinä toimi teatteri. Toukokuussa 2012 talon alakerrassa toimi kahvila nimeltä Café Kafka.

Café Kafka

Kun Kafka syntyi, talo oli jo jaettu pienempiin yksiköihin eli asuntoihin, joita siinä on edelleenkin yläkerroksissa, alakerroksissa sijaitsevien liikehuoneistojen yläpuolella.

Talon kulmassa oleva pronssiveistos

Rakennuksen seinässä on Karel Hadlikin vuonna 1965 luoma pronssiin veistämä Franz Kafkan kasvokuva, joka on luonnollisen ihmisen kokoinen. 

Talo sijaitsee Maiselovan ja Kaprovan kulmassa, Vanhankaupungin aukion länsinurkassa, Nikolauksen kirkon lähellä, joen puoleisella sivustalla.

Aukion nimi on Náměstí Franze Kafky, karttalinkki tässä.

Info: Suomalainen matkaopas Praha

Dušní ja Zlatá ulička Kafkan aikaan

Olen aikaisemmin kertonut niistä parista kirjasta (info tässä), jotka ostimme Prahan kaupunginmuseosta erään kerran. Koska itse rakastan wanhaa aikaa ja kaikkea historiaan liittyvää, nämä kirjat ovat olleet oikein hyvä ostos. 

Laitan teille nyt tähän muutaman kuvan 1900-luvun alusta, Kafkan Prahasta, jotka on otettu tuon kirjan kuvista.

Prahassa on Franz Kafkan muistolle omistettu patsas Dušní-kadulla, mutta millainen tuo kadun kohta oli silloin kun Franz itse näillä kulmin kuljeskeli ja asui?

Kuva Dušní-kadulta, Franz Kafkan patsas oikeassa reunassa v. 2005

... ja sama paikka, sekä kadunkulma vuonna 1909

Näillä kulmin siis on Franz kävellyt ja tältä paikka on näyttänyt  vuonna 1909.

Dušní-katu muuten jatkuu tuosta patsaan takaa ja sitä kävellessä eteenpäin osuu väistämättä talon edustalle (nro 27), jossa Kafka asui jo miehen ikään tullessaan (asiasta lisää tässä linkissä). Tämän vuoksi myös tuo patsaan paikka on valikoitu siten, että Kafka näki tuon kadunkulman oman asuntonsa ikkunastaan.

Kafkan ajan mukulakivikadut ovat vaihtuneet asfalttiin ja Juutalaiskaupunginosan eli Josefovin taloja on purettu, tilalle rakennettu uutta. Nuo "uudet" talot ovat silti meille jo vanhaa, sillä rakennuskanta taitaa enimmäkseen olla 1800-luvun lopusta 1900-luvun alkuun.

Me kävelimme eräänä iltana tuota  Dušní-katua Franzin talon kohdalle. On vain niin outo tunne päästä näinkin lähelle itselle tuntemattoman henkilön omaa lähiympäristöä; mikä se silloin sitten on ollutkin. 

Me molemmat olemme näille samoille kaduille jättäneet samat jalanjäljet. "Tuosta talosta Franz tuli ja .... " -ajatus oli mielessä. 

Niinpä niin, historia vain on niin ihanaa kun siihen lähelle pääsee aivan oikeasti. 

Kafkan patsas syyskuu 2011

Entäpä sitten Kultakuja eli Zlatá ulička ? 

Tuo Linna-alueella sijaitseva kuja (info siitä tässä), jossa Kafka asui hetken ajan sen sinisessä talossa; siitäkin on wanhan ajan kuvaa saatavilla näissä kirjoissa:

Kultakuja vuodelta 1908

Kultakujaa vuodelta 1897

Näillä kaduilla Kafka on kuljeskellut, maisemat ja rakennukset ovat muuttuneet, mutta tunnelma on silti tavoitettavissa, jos vain siihen kykenee ja haluaa.

Sininen talo eli Kafkan asunto, syyskuussa 2009

Tartu siis historian hetkeen, koe se ja tunnustele; se on edelleen läsnä.

Herkisty ja kokeile ; )

Kafka´s Prague

Kafkan Prahaa selvitetään seuraavassa videossa, jonka tekijänä on "vooktv".

Kafkan muistolle omistettu patsas

80 vuotta Franz Kafkan kuoleman jälkeen vuonna 2004 hän vihdoin sai patsaan Prahan kaupunkiin. Tässä infoa siitä, jos haluatte Prahan reissullanne käydä patsasta katsomassa.

Kafkan muistolle omistettu patsas, syyskuu 2011

Juutalaiskaupunginosassa Josefovissa on pienellä ja rauhallisella aukiolla, keskellä  Dušní-katua, sijoitettu patsas Franz Kafkan muistolle. Patsaan paikan on kerrottu valikoituneen siksi, että se sijaitsee juuri sillä kohdin, jonka Franz Prahassa asuessaan aikuisiällä näki  omasta ikkunastaan. 

Suurimman osan elämästään Kafka asui juuri Juutalaiskaupunginosassa, ja tästä asuinalueesta on myös kuvauksia hänen novelleissaan ja romaaneissaan. Franzin aikaisesta asuinalueesta Josefov on kuitenkin muuttunut. Entinen asuinalue on tänä päivänä haluttua ja kallista, mutta kieltämättä upea historiaa ja arkkitehtuuria rakastavalle.

Patsaan edustalla on pieni kolmionmuotoinen aukio, jossa on penkkejä, joihin kulkija voi istahtaa ja nauttia hetken tunnelmasta.. Itse syyskuussa 2011 eräällä näistä penkeistä istuessani ja katsellessani illan hämyssä kelmeässä valossa hohtavaa patsasta, pystyin irtautumaan Franzin ajan Prahaan; näille mukulakivikaduille 1900-luvun alkuun, lasten heleisiin ääniin ja rakennusten antamaan tunnelmaan. 

Paikka on kaunis. Parempaa paikkaa patsaalle ei Prahassa kieltämättä kyllä ole.

Patsas illalla, 14.9.2011

Patsaassa Kafka itse ratsastaa Espanjalaisen synagogan edessä kasvottoman ja ruumiittoman pukumiehen olkapäillä. Tämän jättiläishahmon puvun tyhjä kaula-aukko näyttää valmiilta imaisemaan pienen ihmisen syövereihinsä. Ilmeettömältä romaanihahmoltaan näyttävä Kafka osoittaa omalla sormellaan suuntaa tälle ohjastavalle byrokratiahirviölle. Kafka oli byrokratian kovin kriitikko, mutta itsekin byrokratian yksi työkaluista.

Jaroslav Rona, joka on suunnitellut Kafkan muistomerkin, on kertonut, että tämä paikka, jossa katolinen kirkko ja synagoga seisovat vierekkäin, saa juuri erityisen merkityksen patsaan sijaintia ajatellen. 

"Kafka itse", syyskuu 2011

 

"Kafkalla oli tapana kävellä täällä joka päivä, koska hän asui toisella puolella  Dušní-kadun talossa numero 27 ", Rona kertoo. 

Pitkä musta veistos edustaa siis päätöntä miestä, jonka harteilla Kafkan hahmo istuu. Kuvauksen nuori mies, joka ratsasti toisen hartioilla läpi yön Prahan kaduilla, näkyy Franz Kafkan varhaisemman kauden  novellissa "Kuvaus taistelusta" (Description of a Struggle). 

Kafka, syyskuu 2011

Käyhän katsomassa patsasta, seuraavassa "ajo-ohje":

Lähde kävelemään Vanhankaupungin aukiolta Pařížská-katua eteenpäin, kohti jokea. Käänny Široká-kadulle (eli oikealle kääntyvä katu) ja jatka eteenpäin. Saavut hyvin pian Dušni-kadun aukiolle, jossa on kolmion muotoinen alue (jossa on istuinpenkkejä). 

Patsas löytyy siitä, Espanjalaisen synagogan vierestä. (Karttalinkki tässä).

Info: Mondo matkaopas Praha ja Wikipedia