Prahaan ja tšekkiläsyyteen keskittyvä blogi ~ Matkavinkkejä & omia kokemuksia meille rakkaasta Prahasta

Trending

18. maaliskuuta 2017

Tšekin tasavallan suurlähetystön (Helsinki) nettisivut


Aurinkoisista kevätpäivistä on ainakin täällä Länsi-Suomessa saatu nauttia ja blogi on jäänyt hieman hiljaiseksi näinä ihanina ulkoilupäivinä. Te olette kuitenkin täällä kiitettävästi vierailleet, moni taitaa alkaa suunnitella kevään tai kesän Prahan-matkojaan - ja se kuulostaa hyvältä!
Jostain syystä Helsingissä sijaitseva Tšekin tasavallan suurlähetystö on jäänyt itseltäni huomioimatta ja löysinkin tieni sinne hieman vahingossa - tarkoitan siis heidän nettisivujaan. Siellähän on vaikka mitä kivaa luettavaa ja siksi infoankin tässä niistä teille. Sivut ovat vieläpä suomenkieliset; siitä plussaa.
Silloin tällöin ainakin helsinkiläisille on tarjolla jotain kivaa suurlähetystön järjestämänä, sillä bongasin ainakin viime syksyltä Václav Havelin muisteluillan ja Pasilan kirjastossa järjestetyn Tšekki-illan.
Käykäähän siis matkahaaveittenne lomassa kurkkaamassa, mitä sivuilta löytyy. Pääset sinne tästä.
Palaan kohta paremmilla jutuilla, siihen asti: ottakaahan kevät haltuun!
SHARE:

23. elokuuta 2016

Tšekki ja Böömin alue





Tšekki on jakautunut kahteen eri alueeseen: Böömiin ja Määriin. Tässä jutussani kerron lyhyesti Böömistä, joka sijoittuu maan länsi-, etelä- ja keskialueelle.

Pääkaupunki Praha sijaitsee Böömin sydämessä.  Alue kattaa 2/3 osaa maasta: alueen pinta-ala on 52 750 km² ja siellä asuu noin 6,25 miljoonaa Tšekin 10,3 miljoonasta asukkaasta. Böömin alue ja saman niminen kuningaskunta on ollut niin keskeinen tšekkien valtiollisen kehityksen kannalta, että tšekin kielessä ei tehdä eroa adjektiivien böömiläinen ja tšekkiläinen välillä: molemmat ovat tšekiksi český ja substantiivi Češi (yksikkö Čech) puolestaan tarkoittaa sekä Böömin maakunnan, että koko Tšekin asukkaita. (Wikipedia.)

Maan valtiollinen historia on pitkälti Böömin historiaa. Keskuspaikka Prahassa oli  tšekeillä kotimainen ruhtinassuku, joka päätyi lopulta saksalais-roomalaisten keisareiden vasalliksi; ensin herttuan arvonimeä kantaen. Eräät herttuat saivat Böömin kuninkaan arvonimen 1000-luvun lopulla ja Böömin asema kuningaskuntana vakiintui. Böömistä tuli keisarikunnan tärkeimpiä alueita ja perimysten kautta sen hallitsijoista nousi useita keisareita.

Alue joutui sotien ja riitojen keskiöön juuri eri hallitsijasukujen erimielisyyksien vuoksi. Hussilaisuuden jälkeen Böömi päätyi osaksi Habsburg-suvun hallitsemaa Itävaltaa. Uusi Tšekkoslovakian valtio muodostettiin slovakialaisista ja rutenialaisista alueista ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Kun Tšekkoslovakia hajosi 1993, Böömi on ollut keskeinen osa Tšekkiä. (Wikipedia.)


Tšekin kieltä kutsuttiin aikaisemmin Böömin kieleksi ja se oli Böömin valtiopäivien ja aateliston pääkielenä vuoteen 1627 saakka, jolloin Böömin kapina kukistettiin. Tämän jälkeen saksankieli määrättiin virallisesti saman arvoiseksi Tšekin kielen kanssa ja siitä tuli pääkieli valtiopäiville aina 1800-luvulle asti, jolloin tšekkien kansallinen liike valmistui. Saksaa käytettiin myös monien kaupunkien hallintokielenä 1200-luvulta, jolloin saksalaiset levittäytyivät maan joihinkin osiin. Kuninkaan hovi käytti eri aikoina ja eri hallitsijoiden aikakaudella tšekkiä, saksaa tai latinaa. (Wikipedia.)

Böömin alueelta löytää vanhoja linnoja ja historiallisessa asussa säilyneitä kaupunkeja. Prahasta julkiset liikenneyhteydet ovat melko hyviä lähialueille eli jollet halua vuokrata päiväksi tai kahdeksi omaa autoa alle, bussit ja junat kulkevat hyvin, sekä edullisesti ja kohteet on helppo ottaa haltuunsa myös näiden avulla.

Me olemme käyneet tutustumassa päivämatkoilla Prahasta Kutná Horaan, Karlštejniin, Tereziniin ja Karlovy Varyyn. Niistä reissuista voit lukea sivun oikeasta laidasta "Tunnisteet" alta.



Böömi on monelle tuttu sen vanhoista terveyskylpyläkaupungeistaan, kuten Karlovy Vary, Mariánské Lázně ja Františkovy Lázně. Näissä on käyty itseään parantelemassa ja parempaa terveyttä hakemassa jo satojen vuosien ajan. Alussa kylpylöistä nauttivat kuninkaat ja aristokraatit, sekä muu ylimystö, jotka kokoontuivat mineraalivesien äärille etsimään elinvoimaa. Toisenlaiset matkaajat sen sijaan suuntasivat Plzeňin suuntaan: poreileva elämänneste eli olut on tehnyt tämän kaupungin kuuluisaksi. Ketäpä Tšekin matkaaja ei olisi nauttinut Pilsner Urquellista.

Länsi-Böömin kauniit metsämaisemat ovat kiehtoneet patikoijia. Vuoristoisilla luonnonsuojelualueilla kasvaa kuusten, mäntyjen ja pyökkien ohella vaahteroita, ja metsässä saattaa kuulla satakielten laulua yllin kyllin.

Kutná Hora taitaa olla tunnetuin Böömin kaivoskaupungeista, mutta myös koneteollisuudella on Länsi-Böömissä pitkä traditio, tunnetuin tavaramerkki onkin Škoda. Emil Škoda aloitti autojen valmistamisen Plzeňissä 1800-luvulla ja merkkiä tehdään maassa edelleen. Myös Böömiläinen kristalli ja posliini on maailmankuulua.

Böömin kristalli sai alkunsa 1600-luvun alussa, kun Rudolf II kutsui hoviinsa kaikkien alojen ammattilaisia ympäri Eurooppaa. Prahaan saapui tuolloin wesfaleniainen kivenhakkaaja Casper Lehmann, joka kehitti uuden tavan kaivertaa huippuluokkaista, kuvioitua lasia. Vuosisadan loppuun mennessä Böömiläisestä kristallista oli tullut suosittu vientituote ympäri Eurooppaa.



Vltava-joen halkoma Etelä-Böömi on tunnelmaltaan ehkäpä Tšekin saksalaisinta aluetta. Alue liitettiin Tšekkoslovakiaan ensimmäisen maailmansodan jälkeen, vaikka sen puolet asujaimistosta oli saksalaisia. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin Hitlerin joukot marssivat alueelle. Toisen maailmansodan jälkeen alkuperäiset saksalaisasukkaat karkotettiin alueelta, osa melko väkivaltaisestikin. Alueen ilmapiirissä on edelleen hienovireisesti havaittavissa muistoja ja mielikuvia "vanhoista hyvistä ajoista", sillä 40 vuotisen kommunistivallan aikana tämä alue sai olla omissa oloissaan ja säilyä lähes koskemattomana.

Etelä-Böömissä tapaa maaseudun rauhassa keskiaikaisia karppilampia, vihreitä niittyjä, vehmaita peltoalueita ja metsiä. Mikäli Prahan turistilaumat alkavat kammottaa (varsinkin keskikesällä), otahan bussi tai juna alle ja lähde tutustumaan Böömiin.

Kulttuurista kiinnostuneille sopivia vierailukohteita ovat mm. Unescon maailmanperintökohde Český Krumlov, Vltavan varrella sijaitsevan České Budějovicen mielenkiintoiset holvikäytävät ja rakennukset, sekä Táborin hussilaiskaupunki. Myös jutun alussa luettelemani meidän käymämme kohteet ovat kaikki visiitin arvoisia.

Muutamia nettilinkkejä:

Lisää Böömin historiasta siitä kiinnostuneille: Wikipedian linkki, "Böömin kuningaskunta"

Adrianin nettisivuilla lisää Länsi-Böömin kylpylöistä ja muistakin kaupungeista, tästä linkistä.

Prague.fm-sivuston Böömi-vinkit matkailijoille, tästä linkistä.




Lähteet: Wikipedia ja Ahtola, Lehtipuu, Pulli ja Savitie (2006) Suomalainen matkaopas Praha-Tsekki-Slovakia.
SHARE:

18. maaliskuuta 2015

Miksi matkustaa Prahaan? Kymmenvuotiskatsaus






Uskotte varmaan, että mieheltäni ja minulta on usein kysytty: miksi juuri Praha?

Ja vastaus on: emme osaa sanoa. Praha vain tuntui hyvältä heti ensimmäisen kerran vuonna 2005 sinne mennessämme ja takaisin palattiin heti seuraavana keväänä 2006. Siitä se sitten lähti. Kymmenen vuotta sitten.
 

Prahan tunnelma vei jotenkin mukanaan. Kaupungissa on helppo kulkea, kävellä ja siellä on aivan mahtava julkinen liikenne.

Praha on kaunis. Se on täynnä eri aikakausien rakennuksia, pieniä yksityiskohtia käsittämättömän paljon, joita silmä hakee kun kävelee pitkin katuja.

Prahassa on hyvä ruoka, hieno perinteinen kahvilakulttuuri ja noh, olut. Viime vuosina ollaan löydetty myös maan oma valkoviini; punaviiniä emme suosittele : )

Praha on meille vähän kuin toinen koti. Muualla maailmassa ollaan myös välillä käyty reissaamassa, hyviä hetkiä koettu kaikin puolin, mutta Prahaan aina palataan. Sinne on aina niin hyvä tulla, ikävä lähteä, mahtavaa olisi joskus jäädä vähän pidemmäksi aikaa.







Lyhyt lentomatka ja melko edullinen hintataso

Helsinki-Vantaan lentokentältä lähdettäessä vajaat kaksi tuntia ja olet Prahassa. Ei tarvitse istua koneessa tuntitolkulla ja saat kaiken, joista seuraavaksi aion kertoa. Sopii meille.

Tšekin hintataso on tällä hetkellä turistille yhä kelvollinen. Ulkona syöminen on edullista, julkisen liikenteen liput .. no, niistäkin voisi mainita: miltei ilmaisia. Prahasta junalla matkustaminen vaikkapa päiväretkelle toiseen kaupunkiin on niin pientä verrattuna oman kotimaamme bussi- tai junalippuihin. Näitä kannattaa siis käyttää hyväksi ja rohkeasti tutustua Prahan ulkopuolelle.

Vaatteet sen sijaan näyttävät olevan samoissa hinnoissa kuin Suomessakin. Ellet siis juuri etsi jotain, jota et kotimaasta saa, ei kannata tuhlata matkalaukun tilaa samoilla tuotteilla, joita voit hankkia Suomesta tai internetin nettikaupoista. Tarkoittaa myös kosmetiikkaa. Kristallista en osaa sanoa, koska emme ole tutustuneet siihen lähemmin, mutta tässäkin kannattaa varmasti suorittaa vertailuja ja ostokset tehdä Prahan keskustan ulkopuolisissa kristalliliikkeissä.






Arkkitehtuuri

Praha on kuin 3D-tyylillä tarkasteltuna varsinainen arkkitehtuurin oppikirja. Romaanista aikaa edustavat kappelit ja holvikaariset kellarit, goottilaiset katedraalit, barokkipalatsit ja puutarhat, kauniit jugend-tyyliset rakennukset, ja ainutlaatuinen kubistinen arkkitehtuuri tekevät Prahasta paikan, jossa nämä kaikki edellä mainitut tyylisuunnat elävät sulassa sovussa keskenään.

Vanhankaupungin aukion Týnin kirkko, Wallensteinin Palatsi ja Kaupungintalo; nämä kaikki on ikuisesti kaiverrettu omaan muistiin. Ja uudemmasta tuotannosta Frank Gehryn Tanssivasta Talosta on tullut ikoni modernille arkkitehtuurille ja kaikille Prahassa kävijöille.






Tuhansien tornien ja punatiilisten kattojen kaupunki

Prahan näkymät ovat henkeäsalpaavat 365 päivää vuodessa. Vaikka Tšekin pääkaupunki onkin saanut lempinimen "satojen tornien kaupunki", itse asiassa kaupungissa on lähes tuhat tornia ja talojen katoilla sijaitsevia savupiippuja.

Voit ihailla näkymiä kaupungin sydämessä, Vanhankaupungin aukion Raatihuoneen näköalatasanteelta. Unohtumattomat näkymät ovat myös mahdollisia Petřín-kukkulan laelta,  Letná-puistosta tai Vyšehradin valleilta.

Eikä huono ole Vitkovin kukkulan Jan Žižkan hevospatsaalta avautuva koko Prahan kaupunkinäkymä. Se on kyllä aika huikea sekin.






Vltava-joki

Moldaunakin tunnettu, mutta Vltavana nykyään.  Tätä vesistöä pitkin ovat vuosisatojen aikana seilanneet niin höyrylaivat, kauppalaivat kuin soutuveneet, nykyään jopa polkuveneet.

Vltava on Prahan sielu ja sitä täydentää kaunis Kaarle-silta barokkipatsaineen. Yksi erottamaton osa Vltavaa on siihen kajastuva Prahan linnan panorama, ja toiseen suuntaan Kaarle-sillalta katsottuna Vyšehradin kaupunginosan edustan rautatiesilta.

Ja joutsenet, niitähän Vltavassa näkee ympäri vuoden.






Musta teatteri (ja musiikki)

Prahassa ollaan löydetty Musta teatteri eli Black Light Theatre. Hienoja kokemuksia ja esityksiä koettu ja tullaan vielä kokemaan. Näissähän ei tarvitse osata maan omaa kieltä : )

Musiikillisesti Praha tyydyttää sekä klassisen musiikin kuuntelijat, että fanit rockin, popin ja jazzin saralla. Klassista musiikkia voit käydä kuuntelemassa vaikkapa Rudolfinumin, Kaupungintalon tai jossain Prahan kirkoista. Kevyempää musiikkia kaipaaville pienet musiikkiklubit tai suuri O2-Areena antaa parhaat artistit tarjolle usean kerran vuodessa ihan jokaiseen makuun niitäkin. Suosittu vierailukohde on nelikerroksinen klubi Karlovy Lazne, jossa jokainen kerros on omistettu eri musiikkilajille.

Joka kesä ulkoilmakonsertit valtaavat Prahan Vltava-joen saaret ja kaupunkipuistot eloon; usein ilmaiseksi.

Olen muuten jäänyt kaipaamaan musiikkia, jonka sai kuulla Czech Airlinesin koneella muinoin matkustaessa: aina Prahaan laskeuduttua alkoi kuulua kansallissäveltäjä Bedřich Smetanan: Má Vlast Moldau (Vltava). Se oli jotain niin tunnetta nostattavaa: loma oli alkamassa ja ihana Praha odotti.





Ruokakulttuuri ja olut

Ruokaan ei olla petytty: aina hyvää, useimmiten rasvaista  : )

Ne, jotka tietävät, sanovat Prahassa olevan parasta oluen. Täällä voi nauttia montaa eri valikoimaa tynnyrioluita tai pullotettuina. Klassiset pubit ja oluttuvat tarjoavat useinkin yli 12 eri olutlajia.  Yleensä kyytipojaksi voit nauttia perinteistä tšekkiläistä ruokaa.

Vanhoissa, jopa yli satojen vuosien vanhoissa kaariholvien alla olevissa kellaripubeissa aika pysähtyy. Pienet panimot ja luostarit ovat jaksaneet tuottaa asiakkailleen juomaa myös yhtä kauan,  kuten Pivovarský dům, Břevnovský klášterní pivovar sv. Vojtěcha,ja Klášterní pivovar Strahov.





Kahvilat

Praha on kuuluisa kahviloistaan, ja täällä myös arvostetaan sekä ylläpidetään klassista kahvilaperinnettä.

Ja ne kahvit! (kuten kuva yllä). Meistä ne vanhimmat kahvilat ovatkin niitä parhaimpia: unohda kaupungin vilinä kun istut Café Slaviassa tai koet lähes pariisilaista tunnelmaa Café Louvressa  ja Grand Café Orient voittaa sinut puolelleen sen poikkeuksellisen kubistisen sisustuksen, kalustuksen ja koko miljöön vuoksi.

Aamiaiselle voit piipahtaa joko Café Savoyhin tai Café Imperialiin. Nousussa ovat myös modernit kahvilat: Café Lounge hämmästyttää paitsi sen ensimmäisen luokan cappuccinollaan, mutta myös sen kotitekoisilla leivonnaisillaan ​​ja jälkiruoillaan.  Ja Kavárna Pražírna tarjoaa erikoiskahveja, joita on tuotettu pieniltä tiloilta.  He ostavat pavut itse, testaavat ja paahtavat niitä, ja jos haluat, voit ostaa pakkauksen tuoksuvaa tuoretta, vastajauhettua kahvia kotiinviemiseksi.

Prahalaisissa kahviloissa ei olla hiljaa vaan niissä keskustellaan, monesti jopa suomalaisittain "korviahuumaavalla tavalla".





Prahan historialliset puutarhat ja puistot

Nämä ovat todella kauniita. Puistoja löytyy Prahasta yli kaksisataa - vanhin niistä perustettiin keskiajalla, ja useasti ne tarjoavat henkeäsalpaavat näkymät kaupunkiin eli sijaitsevat hieman korkeammalla.

Ensimmäiset Prahan puutarhoista olivat luostarien puutarhoja, palatsien yksityisiä puutarhoja tai porvaristojen asuintalojen hyvinhoidettuja pihoja. Ehkä kaikkein vallankumouksellisimmat muutokset puutarhasuunnittelussa koettiin barokin aikakautena, jolloin monumentaalista arkkitehtuuria alettiin korostaa kauniilla pihan yksityiskohdilla.

Linnakukkulan Prahan linnan puisto, Petřínin puistoalue ja Wallensteinin puutarha ovat tänään ihan kaikkien ihasteltavissa ja avoinna kaikille Prahan kävijöille.





Monumentit ja patsaat

Prahassa yhdistyy vuosisatojen monipuolinen kulttuuri, sekä sosiaalinen ja taloudellinen kehitys, jotka yhdessä heijastuvat sen arkkitehtuuriin. Niistä mielenkiintoisimpia todistajia sen historiassa tapahtuneisiin dramaattisiinkin muutoksiin ovat erilaiset tekniset muistomerkkit. Aikamatkalla löytyy esimerkiksi Uuden puolen vesitorni,  Nuslen silta, Petřínin rata, Křižík vesiputous ja erilaiset näyttelyt Tekniikkamuseossa. Unohtamatta monia muita, kuten vaikkapa Kafkan patsasta Juutalaiskaupunginosassa tai Maltalaisten aukion monumenttia.






Praha tarjoaa tekemistä ihan koko perheelle

Prahasta löytyy tekemistä myös perheen pienimmille. Ota kaupungin keskustasta laivamatka Vltava-jokea pitkin Prahan eläintarhaan, jota oikeutetusti pidetään yhtenä kauneimmista eläintarhoista maailmassa.  Linnakukkulan kupeesta löytyy lelumuseo,  joka kokoaa yhteen historiallisia leluja ympäri maailmaa, sekä laajan kokoelma Barbie-nukkeja. Pojat erityisesti rakastavat tekniikkaa, sitä löytyy näyttelytiloista Tekniikan museosta Letná-puistosta.

Koko perhe voi nauttia ajelusta historiallisella raitiovaunulla (nro 91) tai käynnistä korkealla Žižkovin TV-tornissa.

Ja hyvästä ruoasta ja makeista herkuista pitävät kaikki; ainakin suurin osa meistä niin pienistä isompiin.






Jäikö jotain vielä pois, kerro kommenttiboksissa!








SHARE:
© Karhunkadun Kafka
Blog Design by pipdig