Prahaan ja tšekkiläsyyteen keskittyvä blogi ~ Matkavinkkejä & omia kokemuksia meille rakkaasta Prahasta

Trending

4. lokakuuta 2018

Leppoisaa Letnáilua




Letnán kukkula ulkoilualueineen on siitä hauska paikka, että kesäisinä viikonloppuina prahalaiset kokoontuvat sinne viettämään aikaa leikkien, istuen ja ollen. Joillakin on kesäpiknik meneillään, toiset lukevat rauhassa kirjaa ja osa nauttii rauhaisasta kävelystä perheen kesken puistotunnelmasta nauttien. Myös talviaikaan Letná ei nuku vaan se on yksi prahalaisten ulko-olohuoneista läpi vuoden.

Viikonloppuisin alueen ulko-olutpaikka on avoinna, joten syyskuun 2018 lomalla mekin piipahdimme pitkän kävelyrupeamamme jälkeen Letnálle nauttimaan hetken istuskelusta  ja jalkojen lepuuttelusta oluttuoppien kera. Pitkien pöytien ääressä prahalaiset vaihtavat kuulumisiaan, syövät omia eväitään ja nauttivat silmiensä eteen avautuvasta kauniista kaupunkikuvasta.


Letná on yksi Prahan paikoista, josta voi ottaa kauniita kuvia kaupungista. Koko vanhankaupungin ja uuden puolen rakennukset avatuvat upeasti valokuvaajan eteen, samoin Vltava joki, sekä jopa kauempana siitävät Vinohrady ja Žižkov torneineen.


Ehdottomasti yksi käyntikohde varsinkin kesäaikaan. Mikä onkaan parasta kuin ostaa matkan varrelta omat lounaseväät mukaan tai ilta-auringon laskun aikaan skumppapullo, istahtaa katsomaan kaunista kaupunkia ja olla vain, sekä nauttia olemassa olostaan ja kaupungin kauneudesta.

Kiirettä ei ole minnekään - ja se jos mikä on leppoisaa Letnáilua.



Kurkkaa myös aiempi juttuni "Kuinka Stalinin patsas räjäytettiin", metronomisen kellon paikalla sijainneen patsaan historiasta.


SHARE:

17. syyskuuta 2018

Spreijaajat ovat vallanneet Prahan - Mitä on tapahtunut?



Suuri kaupunki, paljon ihmisiä ja paljon ihmisten ongelmia, joista viimeiseksi mainitut eivät pääasiassa turisteille näy. 

Meillä on ollut aina mukava palata Prahaan. Me olemme kokeneet kaupungin kauneuden, ihmiset ja ympäristön siiteyden, sekä turvallisuuden hyväksi. Praha on tuntunut toiselta kodilta ja olemme huomanneet, kuinka paikalliset itse haluavat pitää siitä huolta eri  tavalla, kuin esimerkiksi kotikaupungissani, jossa kaikki kaunis vanha on purettu miltei kokonaan. Täällä on haluttu pitää perinteistä kiinni, vanhoja rakennuksia kunnostetaan ja niistä pidetään huolta. Kaupunki on yleisilmeeltään ollut siisti ja esimerkiksi kadulla makaavia roskia on ollut hyvin vähän nähtävillä; useat kiikuttavat jäätelöpaperinsa ja pahvimukinsa aina lähimpään kadun varressa sijaitsevaan roskikseen, joita on paljon ja niitä tyhjennetään usein.

Nyt jotakin on kuitenkin tapahtunut tänä poissaolomme aikana, enkä itse tiedä miksi?


Meidän viime matkastamme Prahaan oli kulunut 1,5 vuotta kun vihdoin syyskuussa 2018 pääsimme jälleen ottamaan kaupunki haltuumme. Kaupungin olivat tällä välin ottaneet haltuunsa myös spreijaajat, jotka olivat tägänneet ja piirrelleet kaupungin kauniita rakennuksia, aitoja ja mitä tahansa oman makunsa mukaan; tärvelleet ja töhrineet minkä irti ovat saaneet. 

Oli yksinkertaisempia, sitten toinen toistaan värikkäämpiä. Yhtälailla tekstejä tekstien perään, nimimerkkejä ja kuvia.Tätä ei vielä edellismatkakerralla ollut havaittavissa; rakennusten seinät olivat pääasiassa puhtaat.


Olimme typertyneitä. Aikaisemmin näitä spraypiirtelyjä ollaan tottakai Prahassa nähty, mutta enemmänkin esimerkiksi siltojen alla tai kauempana esikaupunkialueella, jossain puretun talon aidassa; aivan kuten meilläkin täällä koti-Suomessa. Nyt piirrokset ovat valloittaneet jo keskikaupunginkin rakennukset julkisten kulkureittien varrelta; paikoista, joissa ihmiset kulkevat ja näkevät nämä töhrijät.


Tägejä ja piirroksia on ihan missä tahansa; ravintoloiden ja asuintalojen ovissa ja seinissä, liikehuoneistojen sivustoilla, yms. Paikoissa, joissa niitä ei pitäisi olla ja, joiden puhdistaminen tai uudelleen maalaaminen tuovat aina ylimääräistä kulua rakennuksen omistajille.
 

Enimmäkseen näitä spray-maalauksia tekevät nuoret ja kuten tiedämme, piirrokset tuovat epäsiisteyttä ja "slummiuden" tuntua, ehkä hieman turvattomuuden tunnetta kaupungissa liikkuville ihmisille. Jotenkaan en usko, että turistit olisivat näitä piirrelleet vaan ne ovat oman maan kansalaisten tekemiä.

Kävellessämme kaduilla ja katsoessamme raitiovaunujen ikkunoista  talojen sivustoja, jotka olivat piirreltyinä rumiksi ja mietimme, mitä täällä kaupungissa tai tässä yhteiskunnassa on tapahtunut? 


Jonkin asian vuoksi näitä tehdään ja, koska itse en ole seurannut Tsekin politiikkaa, en tiedä ovatko nämä suttailut nuorison tai jonkin muun ryhmittymän hätähuuto tai mielipiteen osoitus jotakin yhteiskunnallista muutosta tai jonkin palvelun tai tuen heikkenemistä kohtaan? 

Itselläni on ollut käsitys, että Tsekki pitää kansalaisistaan huolta verovaroin tuotetuin palveluin kuten meillä täällä Suomessa. On selvää, että taloutta ohjataan Euroopassa kovennetusti: usea maa kiristää talouttaan ja se vaikuttaa kansalaisten saamiin julkisiin palveluihin supistavasti, sekä yhteiskunnallisten tukien heikkenemiseen. Jotakin tsekkiläiset  haluavat näillä spreijauksillaan kertoa, vaikka eivät ymmärrä sitä, että tavoite pitäisi saavuttaa toisin keinoin kuin turmella yksityisten ja julkisten rakennusten seiniä.


Jos teissä lukijoissa on joku, joka voisi kertoa, mitä parin vuoden aikana Tsekissä on, vaikkapa juuri nuorisolle tapahtunut, vinkatkaa asiasta kommenttiboksiin tuohon jutun alle. 

Vaikka kaupunki on töhritty, ei se estä meitä nauttimasta sen tunnelmasta ja siellä olosta, ainoastaan itselleni tulee harmitus siitä, että tämä ei ole oikea tapa ratkaista ongelmia tai huutaa niitä maailmalle - pitäisi olla  toinen keino kuin turmella kaunista kaupunkia.


Mitä mieltä sinä olet?


SHARE:

11. lokakuuta 2016

Kun Trdelnik sisätäytteen sai


Nuo perinteiset kanelikierrepullat (Trdelnik),  joita voi ostaa kojuista ympäri Prahaa, ovat kokeneet päivityksen tänä kesänä 2016. Perinteistäkin vielä toki saa, mutta nyt on muotia sisällyttää pullaan mm. kermavaahtoa tai jäätelöä, hedelmiä tai marjoja, mansikka- tai omena-rusina -hilloa, ja paljon muuta. Lisäksi pullan muoto on tehty suppilomaiseksi, jotta täytteet pysyvät sisällä loppuun asti.

Näistä uudistuneista kanelipullakierteistä on tullut, ainakin MTV3-sivujen mukaan "somehitti" (klik).  Idean isänä saattaa olla siis tämä paikka:  Good Food Coffee and Bakery.  Se sijaitsee Vanhassa kaupungissa Karlova -kadulla. (Facebook-sivut tässä).


Trdelnik-pulla on tuttu muuallakin Keski-Euroopassa matkanneille, näkyvimmin sitä kai myydään juuri Tshekissä, sekä Slovakiassa, Itävallassa ja Unkarissa. Sana "trdelník" on tshekkiläistä tai slovakialaista alkuperää. Trdelnik -nimi on johdettu sanasta trdlo, joka tarkoittaa puukapulaa.
 
Kanelipullakierteellä on pitkät perinteet, sen epäillään lähteneen Skalican kaupungista, joka on Slovakiassa, ja sijaitsee lähellä Tshekin rajaa. Alkuperäinen pullaresepti on tiettävästi transilvanialaisen kokin, József Gvadányin käsialaa 1800-luvulta. Alkuperäistä reseptiä hieman paranneltiin juuri tuolla Skalican kylässä, jolloin se tunnettiinkin pitkään nimellä Skalický trdelník; sillä nimellä niitä joissain paikoissa edelleen saattaa nähdä.

Trdelnik on pullataikinaa, joka kaulitaan levyksi, leikataan kevyesti "siivuiksi" ja kierretään pitkänomaisen kapulan päälle. Aiemmin nämä kapulat olivat puisia, nykyisin pääosin teräksisiä. Ennen avotulella paistamista pullatangot kieritellään kanelisokeri-seoksessa. Pulla jää siis sisältä ontoksi ja valmin pullan kierteestä on helppo napsia sopivan kokoisia suupaloja.



Näitä uutuuksia nähtiin viime reissullamme ihmisten syövän kaduilla. Pitihän sitä sitten itsekin maistaa. Me testasimme tämän hittipullan, mansikkahillolla ja kermavaahdolla täytetyn kierteen paikassa nimeltä Trdlo, Rytířská- ja Na Můstku  -katujen kulmassa. Tämä uudistettu versio oli ok, mutta perinteinen on helpompi syödä ja taisi tuo uutuus muutoinkin jäädä yhteen testikertaan. Suosittelemme siis perinteistä Trdelnikiä.

Trdlo

Rytířská 403/16, Staré Město (Vanhakaupunki), Praha 1 - karttalinkki tässä. 

SHARE:

9. kesäkuuta 2015

Sananen tupakoimisesta sisätiloissa tšekkiläisissä pubeissa ja ravintoloissa





Useissa prahalaisissa ravintoloissa ja pubeissa on mahdollisuus tupakoida sisällä. Joissakin paikoissa tupakoimattomille ja tupakoitsijille on osoitettu eri pöydät ravintoloissa. Kuitenkin löytyy vielä wanhoja kellariholvi-pubeja, joissa tupakoitsijat saattavat olla tupakoimattomien kanssa yhtä ja samaa asiakaskuntaa, mutta sen sijaan ns. paremmissa ravintoloissa tupakointikielto sisätiloissa on jo käytössä. 

Meitä eivät tupakansavut ole haitanneet, sillä monissa paikoissa toimii hyvin koneellinen ilmanvaihto. Tupakoiviin asiakkaisiin kannattaa kuitenkin varautua, myös konserteissa ja muissa kulttuuritapahtumissa.

Vaikkakin Tšekki kuuluu jäsenenä EU-maihin, siellä on tähän asti noudatettu muista jäsenmaista poiketen lievempää tupakointipolitiikkaa. Tupakointi yleisestikin on ollut kuuma keskustelunaihe jo vuosia, mutta tupakointilain kiristämiseen liittyvät keskustelut ovat jääneet hallituksen toimien ulkopuolelle. Mutta nyt asiaan ollaan tekemässä muutosta: Tšekin hallitus kehittelee parhaillaan lakia, jolla saataisiin ravintoloihin täydellinen tupakointikielto. Kyseinen lakimuutos hyväksyttäisiin ensi vuoden 2016 alusta alkaen. Asiasta on keskusteltu ja tiedotettu kovasti paikallisissa tiedotusvälineissä.

Uusi ehdotettu lainsäädäntö näyttää saavan tukea, vaikkakin Tšekin nykyinen presidentti Miloš Zeman on itsekin tupakoitsija ja hän ei varsinaisesti ole antanut siunaustaan asialle. "Uskon, että paljon järkevämpi ratkaisu on sijoittaa tupakoimattomat ja tupakoitsijat eri huoneisiin ravintolatiloissa, joten näin tupakointi ei häiritse tupakoimattomia", presidentti Zeman on kertonut television haastattelussa.

Paitsi, että uusi kielto kieltäisi tupakoinnin ravintoloissa ja konserteissa, ehdotettu lainsäädäntö myös kieltäisi savukkeiden myynnin näissä paikoissa, automaatit mukaanlukien.

Katsotaan siis, miten käy.




SHARE:

24. elokuuta 2012

Vanhat kerrostalot kiinnostavat ostajia Prahassa




Syyskuu 2011, Vanhankaupungin aukio



Kiinnostus vanhempiin kerrostaloihin ja niissä sijaitseviin asuntoihin on kasvussa, kertoo Prague Monitor -lehti 23.8.2012. Eikä näissä olla kiinnostuneita pelkistä asunnoista vaan nimenomaan kokonaisista kerrostaloista.

Paitsi oman maan kansalaisten lisäksi  vanhemmista taloista ovat olleet myös kiinnostuneita venäläiset ja italialaiset sijoittajat. 

Vanhojen kerrostalojen hinnat alkavat 10 miljoonasta korunasta ja nousevat jopa 300 miljoonaan korunaan. Tietysti hintaan vaikuttaa myös kaupunginosa. Tällä hetkellä Prahassa olisi tarjolla 150 vanhaa kokonaista kerrostaloa halukkaille ostajille. Aktiivisempia tuntuvat tällä hetkellä olevan venäläiset sijoittajat. 

"Jotkut vain haluavat investoida ja saada pysyviä tuloja. He korjaavat taloissa olevat asunnot ja alkavat sitten vuokrata niitä. On myös sijoittajia, jotka myyvät korjaamansa asunnot pois", kertoo Daniel Kotula, erään kiinteistötoimiston edustaja.

Esimerkiksi viime vuonna eräs italialainen yritys, Fim Group, osti Prahan keskustasta Pařížská-kadulta vanhan myynnissä olleen jugend-talon. Talo saneerattiin ja siinä on tällä hetkellä ylellisiä asuntoja, jotka ovat vuokrattuina.


SHARE:

10. toukokuuta 2012

Panelák eli prahalainen elementtitalolähiö



Kun Prahassa hyppää metroon ja antaa sen viedä jos ei nyt ihan päätepysäkille asti, niin ainakin muutaman pysäkin päähän keskustasta, löytää maan pinnalle metroasemalta noustessaan aika yleisesti kerrostalolähiön. 

Nämä elementtitalot ovat maan kielellä nimeltä panelák.



Košík - asuntoalue Prahassa - kuva täältä


Kommunistiaikaan rakennettiin Prahaan arviolta kaksi miljoonaa panelák-asuntoa, kaikki samoista halvoista elementeistä.  

Toisen maailmansodan jälkeen asunnoista oli kova puute. Kommunistinen aikakausi halusi tarjota suuria määriä kohtuuhintaisia asuntoja ja niinpä elementtitalot saivat jalansijan maassa. Käytännöllistä oli rakentaa useita eri kerroksia päällekäin ja tehdä taloista tasaisen mallisia. 

Vuosien 1959 - 1995  välillä näitä elementtiasuntoja rakennettiin 1,17 miljoonaa kappaletta ja kolmasosa maan väestöstä asuu yhä edelleen näissä kerrostalolähiöissä. 

Prahan ensimmäinen elementtitalo- ja -lähiöalue oli Petřiny (karttalinkki tässä), joka valmistui vuonna 1950. Asukasmäärältään suurin tämänpäivän kerrostalolähiö löytyy esikaupunkialueelta nimeltä Jižní Město (karttalinkki tässä), jossa noin 100 000 asukasta asustelee 1970-luvulla rakennetuissa taloissa. 


Kamýk-asuntoalue, Praha - kuva täältä


Panelák voi olla todella toisinaan melko valtava. Jotkut ovat yli 100 metriä pitkiä, ja joissakin on yli 20 kerrosta. Suurimmissa taloissa on maantasalla erilliset aukot tai tunnelit, joista jalankulkijat ja autot voivat ajaa aivan kuin talon läpi, ettei heidän tarvitse kiertää koko rakennusta. 
 
Monet arvostelevat näitä elementtitaloja niiden heikosta suunnittelun laadusta, joka monesti onkin turruttava tai jopa surullinen ulkopuolisesti tarkasteltuna, niissä joissakin on käytetty heikkoja rakennusmateriaaleja tai huonoa suunnittelutekniikkaa yleisesti.
 
Tosin joidenkin hyvin suunniteltujen asuinalueiden mukana on tullut myös joitakin ympäristöhyötyjä. Jättämällä laajat tilat rakennusten väliin on samalla saatu vihreitä keitaita asukkaiden käyttöön kuten laajoja puistoalueita, joissa vapaa-aikaa vietetään. 

Vaikka talot eivät aina ulospäin vaikutakaan kauniilta, ovat niiden asunnot olleet kuitenkin aina ajanmukaisesti varusteltuja. Näillä asuinalueilla ovat eri sosiaaliluokat sekoittuneet, ja yksi näiden asuntoalueiden puolestapuhuja onkin Tšekin entinen pääministeri Jan Fischer, joka itsekin perheineen asustelee panelák-alueella. 

Joihinkin kerrostalolähiöihin vedettiin Prahan ensimmäiset WiFi-, DSL- ja kaapeli-TV -liitännät, jotka muualle kaupunkiin ovat tulleet vasta näiden jälkeen.



Prahalainen panelák - kuva täältä
 
Näiden kerrostalojen valtaamista lähiöalueista on nykyisin kovasti kysyntää ja kiinteistönvälittäjät ovatkin alkaneet ostamaan vierekkäisiä asuntoja ja yhdistämään niitä trendikkäiksi ja tilaviksi huoneistoiksi. 

Taloyhtiöt käyttivät vuonna 2004 panelák-asuntojen ja -rakennusten saneerauksiin yhteensä 220 miljoonaa korunaa. 

Suosittu trendi on maalata elementtitalojen ulkoseinät samoilla keltaisen, sinisen ja vihreän  vaaleilla sävyillä, joita näkee Prahan Vanhankaupungin kauniiden vanhojen talojen värityksinä.


Kuva täältä


Info: Wikipedia


SHARE:

1. huhtikuuta 2012

Prague "The Charming City"

Leppoisiin sunnuntaitunnelmiin oheinen matkailuvideo:


SHARE:

24. maaliskuuta 2012

Vše v místě




Te, jotka matkaatte ympäri maailman tiedätte, että aasialaisten ylläpitämät kaupat ovat siisteydeltään ja tavaroiden sijoitteluiltaan pro one.

En tiedä, mistä se johtuu, mutta hienoa on asioida näissä pienissä putiikeissa, missä sitten maailmalla liikkuukin. 

Ohessa otos joulukuulta, erään prahalaisen aasialaiskaupan edustalta.  Tämän kaupan sisätiloissa hedelmät ja erilaiset säilyketölkit oli aseteltu mitä ihmeellisempiin geometrisiin tornimuodostelmiin.  

Eipä niistä edes uskaltanut ottaa, ettei vain olisi sortuneet ; )

Ja hyllyjen tuotteet olivat kaikki etiketit etusuuntaan ja siististi riveittäin. 



Kaikki on paikoillaan


Otsikko: Vše v místě = Kaikki paikoillaan



SHARE:

20. marraskuuta 2011

Rakkautta yli rajojen - Kulttuurien erilaisuudet parisuhteessa




Prague Radion toimittaja Sarah Borufka on haastatellut muutamaa pariskuntaa, joista toinen on tsekkiläinen ja toinen ulkomaalainen. Haastattelun aiheena on ollut, miten kahden erilaisesta kulttuurista ja maasta tulevien ihmisten yhteiselo on onnistunut tai mikä on hiertänyt suhteessa. 

Ohessa jutun vapaa suomennos ja lopuksi linkki alkuperäiseen artikkeliin.


Kuva John Lennon -seinältä, syyskuu 2011

Viimeisten 20 vuoden aikana Praha on houkutellut ​​ihmisiä muualta maailmasta töihin ja monet heistä ovatkin asettuneet kaupunkiin pysyvästi. Tšekin pääkaupungin kasvava kansainvälistyminen luo samalla suhteita paikallisen väestön ja ulkomailta tulleiden ihmisten välille. Myös samalla parisuhteet eri kulttuureista tulleiden kanssa ovat yleistyneet.  

Bethany Adams ja Tomáš Dočkal ovat asuneet yhdessä Prahassa lähes neljä vuotta. Bethany on kotoisin Idahosta, Yhdysvalloista, ja Tomáš on kasvanut Tšekin pääkaupungissa Prahassa. Miten Tomas ja Bethany tapasivat ensimmäisen kerran?
 
"Tapasimme, koska työskentelin hänen sisarensa kanssa samassa koulussa. Opetin siellä englannin kieltä ja draamaa. Hänen sisarensa esitteli meidät eräänä päivänä ja siitä se sitten lähti", Bethany kertoo.
 
Tapaamisen alkuvaiheessa Bethany oli  asunut Tšekeissä kahdeksan kuukautta, ja hän muutti Tomášin luokse asumaan melko nopeasti; vain muutaman kuukauden seurustelun jälkeen.  Heille molemmille tämä on ollut ensimmäinen suhde jonkun eri kansallisuudesta tulleen kanssa. Tomáš sanoo, että hän oli tavannut ulkomaalaisia ​​Prahassa jo ennen Bethanya, ja on aina ollut kiinnostunut olla vuorovaikutuksessa näiden kanssa.

"Kun olin teini-ikäinen, olin jo silloin tekemisissä Prahassa ulkomaalaisten kanssa.  Se oli todella coolia ja mielenkiintoista tarkastella ihmisiä, jotka olivat tulleet katsomaan Prahaa ympäri maailman.  Žižkovissa sijaitsi tuolloin hostelli, lähellä lukiotani, ja kävimme siellä nurkilla hengailemassa usein koulun jälkeen", Tomáš kertoo.

Prahan siltoja, syyskuu 2011


Michala Škrábová on koulutukseltaan psykologi ja kirjoittaa väitöskirjaansa kulttuurienvälisestä viestinnästä. Hän kertoi, että esimerkiksi maahanmuuton lisääntyminen Tšekkiin on viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana  kasvattanut parisuhteiden määrää paikallisten ja ulkomaalaisten kesken.

"Etsin joitakin tietoja Tšekin tilastotoimistolta, ja vuodesta 1995 vuoteen 2000 oli vain yksi prosentti kulttuurien välisiä avioliittoja. Mutta nyt luvut ovat tuosta kasvaneet avioliittojen suhteen noin 3-4 prosenttia.  Rajat ovat auki ja yhä useammat kansainväliset yritykset siirtävät muun muassa Prahaan toimipisteitään.  Mielestäni tämä on ehdottomasti ilmiö, joka on tullut jäädäkseen", Škrábová pohtii.
 
Tietenkin yhä useammat tšekeistä myös joko opiskelevat tai työskentelevät ulkomailla.

Rozálie Kohoutková, nuori ohjaaja, joka parhaillaan viimeistelee väitöskirjaansa elokuva-alalta, tapasi ranskalaisen poikaystävänsä Antonien kun hän oli Pariisissa harjoittelemassa. Nyt he elävät Prahassa yhdessä.  Rozálie kertoo heidän kahden eri kulttuurista tulleen yhteiselosta näin:

"Jo nyt olemme joutuneet kohtaamaan joitakin pikku ongelmia. Esimerkiksi, että Tšekin ihmiset eivät juo viiniä samoin kuin ranskalaiset; meillä on olut. Samoin emme todellakaan juo näitä pienen pieniä kahveja aamulla; tapa, joka Ranskassa on todella yleinen. Ranskassa kun olet matkalla töihin, pysähdyt kahvilaan ja nautit siellä pienen kahvin. Näin ei toimita tässä maassa.  Joten nyt olen yrittänyt löytää paikkaa, joka olisi avoinna heti aamulla aikaisin ja jossa olisi hyvää kahvia, jotta Antonie voisi mennä aamuisin töihin mennessään tuollaisen kahvilan kautta ja nauttia kahvikupillisen siellä", Rozálie kertoo huvittuneena.


Rakkauden lukkoja sillalla, joulukuu 2010
 
Michala Škráboválla on myös ollut romanttinen suhde Italiaan viimeiset yhdeksän kuukautta oman seurustelusuhteensa myötä. Miten Tšekin ja Italian kulttuurit eroavat toisistaan?
 
"Tšekin ihmiset eivät todellakaan pidä ruokailua kulttuurina tai he eivät iltaisin syö yhdessä miltei koko suvun voimin.  Me olemme tottuneet vain syömään jotakin, joka täyttää meidän vatsamme, mutta emme ole tottuneet nauttimaan tästä prosessista samalla tapaa kuten Italiassa tai Espanjassa tehdään. Näistä maista tulleet ihmiset taitavat juuri kaikkein eniten kaivata juuri ruokaan ja ruokailuun liittyvää kulttuuria", Škrábová naurahtaa.

"Olen itse erittäin huono kokki rehellisesti sanottuna. Nyt seurusteltuani italialaisen miehen kanssa olen saanut kertakaikkiaan nauttia siitä, että itselläni on erittäin hyvä kokki kotona", hän jatkaa. 
 
Sen lisäksi kuin vain arjen näkökohtiin, kuten syömisiin tai juomisiin vertailtaessa, pariskunnat kohtaavat myös vaikeampia haasteita varsinkin, jos suhteesta tuleekin kestävä ja pitkä.

"Uskon, että suhteen alussa eri kulttuurit tuovat suhteeseen enemmän positiivista energiaa varsinkin ihmisille,  jotka haluavat kokea uusia asioita ja saada tietää jotain uutta heille vieraasta kulttuurista. Mutta kun menemme syvemmälle suhteeseen, kommunikoinnista tulee todella tärkeää ja jos se ei toimi eli yhteistä kieltä ei ole, tästä voi tulla ongelmia. Tarkoitan tällä sitä, että et ymmärrä rakkaimpasi sanomien sanojen pieniä vivahteita vaikkapa äänenpainossa, huumori saattaa olla erilaista tai hän voi käyttäytyä eri tilanteissa eri tavoin kuin sinua on omassa kulttuurissasi opetettu", Škrábová kertoo.


Vanhankaupungin aukio, syyskuu 2011


Kielimuurista saattaa siis tulla pariskunnille ajan myötä kynnyskysymys. Miten Yhdysvalloista kotoisin oleva Bethany ja tsekkiläinen Tomáš ovat kokeneet kielimuurin: onko se vaikeuttanut heidän tapaansa kommunikoida oikein?
   
"Kieli oli kynnyskysymys ja on ​​edelleen, mutta nyt, kun osaan itsekin puhua englantia paremmin, asiat  tulevat myös ymmärretyksi paremmin. Joskus saamme toistaa joitakin lauseita muutamaan kertaan, ennen kuin toinen käsittää sen kunnolla. Mutta jos suhde tästä kärsii ja katkeaa, mielestäni se lopullinen syy on ollut jossain muualla kuin yhteisessä kielessämme", tsekkiläinen Tomáš pohtii.  
 
Pari puhuu siis englantia suurimman osan ajasta, mutta Bethany nauttii myös tsekin kielen harjoittelusta  varsinkin Tomášin perheen avulla, joiden hän sanoo olevan hyvin kärsivällisiä hänen kanssaan.


Praha ja ohikiitävä raitiovaunu, syyskuu 2011


Entäpä sitten romantiikka parisuhteessa, onko kulttuureissa erilaisuuksia sen suhteen?


"Luulen, että amerikkalaisilla ja Tšekin ihmisillä on täysin erilainen käsitys siitä, mikä on romanttista, miten olla romanttinen tai kuinka romanttinen sinun pitäisi olla? Uskon, että tässä on ero", Bethany kertoo.
 
Tomáš nyökkäilee ja vastaa: "Kyllä, olen samaa mieltä. Sinun tarvitsee vain katsoa elokuvia ja niiden tekstikäännöksiä. Amerikkalaisissa elokuvissa ihmiset sanovat "Rakastan sinua" koko ajan, ja Tšekin käännös on: "Mam te rad," eli minä pidän sinusta. Joten jo tästä voit nähdä, että olemme erilaisia, pidämme tunteemme enemmän itsellämme ja sisällämme, ja jos sanomme "rakastan sinua", se sanotaan hyvin harvoin. "


Nukkekauppias torilla, syyskuu 2011
 
"Altistuminen eri kulttuureiden vaikutuksille voi samalla myös opettaa ihmisiä", sanoo tsekkiläinen Rozálie Kohoutková. Vietettyään paljon aikaa Pariisissa, hän on yhdistänyt joitakin pariisilaisia tottumuksia omaan jokapäiväiseen elämäänsä Prahassa.
 
"Se on niin normaalia Pariisissa, että kun heräät ja menet ostamaan leipää niin juttelet niitä näitä kauppiaalle. Prahassahan ei näin tapana ole, olemme tässä suhteessa hieman pidättyväisiä. Joten siis nykyään aina kun käyn asuntoni viereisessä pikkukaupassa, yritän jutella jotain pientä kauppiaalle tai tytölle, joka siellä on myymässä."
 
Vaikka on tekijöitä, jotka voivat olla vaikeita kahden eri kulttuurin omaavien parisuhteessa, kuten kielimuuri tai erilaiset elämäntavat, pariskunnat kuitenkin tuntuivat arvostavan näitä  kulttuurisia eroja.

"Ja kun on tietoinen näistä kulttuurieroista, se auttaa myös hyväksymään erilaiset luonteenpiirteet omassa kumppanissaan, jotka voivat olla aivan vastakkaiset kuin mitä itsellä on", Tomáš kertoo.
 
Tomáš jatkaa: "Bethany tietää, että hän puhuu enemmän kuin minä itse tai mihin olen tottunut. Ja puhuin ystäväni kanssa siitä, millaista se oikein on kun meidän tyttöystävät puhuvat liikaa ja emme ole siitä kiinnostuneet. Joskus olen vain sanonut Bethanylle suoraan, että anteeksi, etten nyt kuunnellut sinua, ja hän yleensä sanoo "Se on luultavasti parempi niin." Ja tietenkään tästä ei saa loukkaantua. Ystäväni oli täysin ymmällään siitä, että noin voi suoraan sanoa, koska hän ei koskaan uskalla sanoa mitään tuollaista. "
 
Bethany kertoo, että on yksi asia, jonka hän on oppinut suhteessaan Tomášiin. Se on, että hyväksymällä eroja on itselläkin paljon helpompaa elää, saati kuin yrittää väen vängällä vähentää niitä ominaisuuksia kumppanistaan.
 
"En koskaan tule olemaan tsekkiläinen, olen amerikkalainen. Koko elämäni on muuttunut, mutta olen edelleen sisältäni amerikkalainen. Enkä koskaan tule tsekkiläiseksi naiseksi, vaikka haluaisinkin", Bethany kiteyttää haastattelun lopuksi.


Alkuperäinen artikkeli tässä linkissä.
 


SHARE:

7. elokuuta 2011

Tereza ja Jan




"Minä hoidan sinua", Praha Zoo 23.9.2009




Tereza ja Jan pysyivät edelleen suosituimpina tyttöjen ja poikien niminä Tsekeissä vuonna 2010. Etulyöntiasema on näillä nimillä ollut käytössä yli 13 vuotta, kertoi Tšekin tilastokeskus (CSU) torstaina.  Se on seurannut tilannetta tarkasti vuodesta 1999.

Seuraavat vanavedessä tulevat nimet ovat tyttöjen osalta Eliška ja Adela, sekä poikien nimet Jakub ja Tomás. 

Tyttöjen nimissä Tsekit ovat vähemmän taipuvaisia ​​valitsemaan äidin - tai äidin puoleisen suvun etunimiä, mutta  pojat perivät monesti isän nimen, tilastokeskus kertoo. 

Tilastokeskus on myös poiminut  ulkomaista alkuperää olevia hyvinkin erikoisia tsekkiläisille lapsille annettuja etunimiä vuodelta 2010, joita olivat mm. tyttöjen osalta Aaschinya, Biqi, Lupita, Oleksandra ja Quinxun, sekä poikien Abdoul, Bilguut, Spiros, Thang ja Zoltán.


Info: Czechposition
SHARE:

4. heinäkuuta 2011

Trdelník - Kanelikierrepulla



Valmiita ja raakoja trdelnikejä Prahassa, 17.5.2010


Trdelník on maultaan hieman niin kuin kanelipulla, mutta se on kääritty kierteen muotoon ja niitä voi ostaa Prahasta varsinkin markkina-aikoina pienistä kojuista. Kojujen luo löytää kyllä tuoksun perusteella. 

Wikipedia kertoo tredlnikin olevan kahvileivän tapaista taikinaa, joka kieputetaan kepin ympäri, paistetaan ja kieräytetään heti uunista tullessa sokeri-kanelissa ja pähkinämurusekoituksessa. 

Trdelnik-myyntikoju Malostránske námestilla, 22.9.2009


Tredlnikin tarina on saanut alkunsa Slovakian kylästä Skalicasta. Siellä kokkina 1800-luvulla toiminut Earl József Gvadányi keksi tuotteen ja sieltä se levisi muualle Eurooppaan.

Trdelník nimi juontaa juurensa sanasta trdlo, joka tarkoittaa onttoa.
Nämä herkut eivät maksa paljon, kokeile ihmeessä kun Prahassa liikut. Malostránske námestilla, jossa sijaitsee ratikkapysäkki, on ainakin yksi myyntikoju (kuva yllä), joka taitaa seistä siinä ympäri vuoden. Sieltä saa ainakin trdelnikejä maistaakseen.


Info: Wikipedia
SHARE:

13. huhtikuuta 2011

Praha - Praag - Prague




Hehkutetaan taas Prahan kauneutta ja historiallisuutta oheisen YouTube videon kautta. Selostus englanniksi ja tekijänä "shibu2010".



SHARE:

14. joulukuuta 2010

Slavik = Satakieli

Satakieli - kuva täältä

Puhuttaessa Prahasta ja Petřínin kukkulasta/puistosta, mukana vilahtelee myös Satakieli. Seuraavassa siis lyhyesti tästä linnusta:  

Satakieli  (Luscinia luscinia) on varpuslintulaji. Kuten yläkuvasta huomataan, se ei ulkomuodollaan häikäise vaan on hyvin vaatimattoman näköinen lintu. Satakielen keskipituus on noin 17 cm ja se painaa noin 23-30  grammaa. Selkäpuoli on tasaisen harmaanruskea ja alapuoli harmaasta vaaleaan. Rinnassa sillä on selvää tummaa täplitystä. Pyrstö on punaruskea, silmät tummat ja suuret. Uroksen ja naaraan välillä ei ole värieroja. 

Lintu pitää joskus varoitusääntä, joka kuuluu "jiih"-äänenä sekä kalisevaa ratinaa. Satakielen laulu itsessään on hyvin voimakasta, joka tyynellä ilmalla saattaa kuulua vesistön ylitse jopa kilometrien päähän. Pääasiassa lintu laulaa öiseen aikaan ja laulu on aktiivisinta toukokuussa ja kesäkuun alussa. Pesimättömät koiraat laulavat aktiivisesti kesäkuun loppuun asti. 

Vanhin Euroopassa löydetty rengastettu Satakieli on ollut 8 vuotta ja 10 kuukautta vanha saksalainen lintu. Satakieli on levinnyt suurelle osaa Eurooppaa ja Aasiaa. Lintu talvehtii pääasiassa Itä- ja Kaakkois-Afrikassa. Satakieli elää mielellään tuomi-, leppä- ja pajupöheiköissä, ja vesistön läheisyys on sen asumapaikan edellytys. 

Naaras munii keskimäärin 4-6 munaa maassa olevaan pesään, joita se hautoo touko- tai kesäkuussa noin 14 vuorokautta. Emot ruokkivat poikasiaan 2-3 viikkoa. Poikaset itse lähtevät vielä lentokyvyttöminä kahden viikon ikäisinä pesistään taapertamaan niiden läheisyyteen. Madot, hyönteiset ja toukat ovat Satakielten ravintoa. (Lähde: Wikipedia)

Ohessa Satakielen laulua:


SHARE:

21. lokakuuta 2010

Prahan ruokakaupoista



Liittyen edelliseen "Potraviny"-juttuun, kirjoitan muutaman sanasen Prahan ruokakaupoista noin yleensä. 

Prahasta löytyy suurien ruokakauppaketjujen liikkeitä sekä yksityisiä, pienempiä ruokakauppoja. Pääasiassa olemme asioineet itse juuri noissa ruokakauppaketjujen liikkeissä. Näitä ovat mm. Tesco, Albert ja Billa. 

Ruokatarvikkeet ovat tsekeissä noin 30-50 % halvempia kuin Suomessa. Jotkut tuotteet ovat samanhintaisia kuin meillä. Varsinkin leipä, leikkeleet, juustot ja maitotuotteet kuten jugurtit, ovat edullisia. Jugurteista pitäville kerron, että kannattaa ehdottomasti maistaa tsekkiläisiä jugurtteja. Ne ovat paksumpia ja kermaisempia kuin mitä meillä tehdään. Maitotuotteista löytyy hyvin viimeinen käyttöpäivä, ja muutenkin emme ole törmänneet itse ns. vanhoihin tuotteisiin elintarvikkeiden kohdalla. 

Leipätuotteet ovat yleensä irtonaisia ja ne laitetaan itse pussiin (näissä supermarketeissa). Tuoreita irtosämpylöitä saattaa saada 0,1 eurolla kappale. Pullan ja viinerien ystäville: kannattaa ostaa ja maistaa tsekkiläisiä viinereitä, joissa sisällä on suklaata; näitäkin saa irtonaisina todella edullisesti.

Juomavesi kannattaa ostaa kaupasta. Niissä on hyvät valikoimat; myös ns. vissyjä löytyy. "Perlivá"-teksti vesipullossa tarkoittaa kuplivaa eli kivennäisvettä. Samoin jos siinä lukee "Mineralni vody". 

Mitään tuotteisiin  liimattavia tarralappuhintoja emme ole löytäneet, tuotteiden kohdalla näkyy niiden kilo- tai kappalehinta ja varsinainen hinta punnitaan/lasketaan vasta kassalla kun olet maksamassa ostoksiasi. Yleisesti hinnat ovat hyvin nähtävillä, joten on helppo laskea päässään, paljonko ostokset tekevät kun nostelee tuotteita koriinsa tai kärryihin. 

Ruokakaupoista löydät myös oluet, viinit ja useimmissa taitaa olla myös vahvempaakin alkoholia myynnissä. Ostoksille tarvittavia muovikasseja on kassoilla, niitä saa kun vain pyytää.




Elintarvikkeiden ostaminen Prahan supermarketeissa on miltei samanlaista kuin täällä meillä koti-Suomessa, joten aamiaistarvikkeiden tai muiden ruokien osto on helppoa! Ketjujen supermarketit ovat auki aamusta iltamyöhään, sekä lauantaina että sunnuntaina.



Teksti: omaa

Albert-kuva täältä: http://www.palladiumpraha.cz/files/uploaded//UserFiles/Image/shop_pictures/.%5B800-600%5D.albert.jpg
SHARE:

7. lokakuuta 2010

Mihavý

Joulukuun alku Prahassa v. 2007

Praha 22.11.1994

Praha on kaunis. 

Aamu-usvakin näyttää kauniilta, mutta siinä on ikävä sivumaku. Usva nimittäin maistuu suussa. Tänään tilanne ei ole kuitenkaan niin huono kuin monina muina päivinä. 

Muistan viimetalvisen matkani Prahaan. Silloin lentokone joutui jäämään vuorokaudeksi Varsovaan, koska Praha oli niin paksun savusumun peitossa.


Otsikko: Mihavý, suomeksi usvainen.

Tekstiote: Martti Puukko (1995) Unelman pitkä varjo
SHARE:

6. lokakuuta 2010

Ensikatse


Ensi vaikutelma Prahasta on, että se jollakin tavalla muistuttaa Pariisia vanhoine taloineen ja puuistutuksineen. Kun kaupungissa on vaeltanut muutamia päiviä, toteaa kuitenkin, että sillä on erikoisleima, jota ei tapaa missään muualla. Kaupunkia ympäröivät kukkulat, joitten välissä Vltava eli Moldau virtaa halliten kupunkikuvaa paljon suuremmassa määrin kuin Seine Pariisia ja Hradchin, tuo kuuluisa linnanmäki tuomiokirkkoineen ja lukuisine palatseineen on nähtävyys, joka liittyy yksinomaan Prahaan ja jollaista ei missään muualla tapaa. 

Kun katselee Hradchinin muureilta kaupunkia, joka leviää jalkojen juuressa, ei paatuneinkaan matkustaja voi salata ihastustaan. Satatorninen Praha auringonpaisteessa, välkkyvä Vltava upeine siltoineen, kirsikkapuut ja poppeli, kas siinä näky, joka jää unohtumattoman mieleen.



Erkki Vala (1949) Prahasta ja tshekkiläisten lomanvietosta. Teoksessa Hakkarainen Jussi-Pekka (toim.) Praha, kirjailijoiden kaupunki. Gummerus, 2005.
SHARE:

8. elokuuta 2010

Kanta-asiakas

Iltavalaistuksen kauneutta,
Staré Mesto


- Saako herralle olla konjakki? Tarjoilija kumartui puoleeni ja puhutteli minua kuin olisin jo vuosikaudet ollut kahvila Slavian kanta-asiakas.
- Kyllä, konjakki, kiitos.
- Sen päälle kahvia, eikö niin?
- Kyllä kiitos.
- Kivennäisveden kera, kuten meillä on tapana. Tarkoitan kivennäisvettä kahvin saatteeksi, herra kreivi.

Tarjoilija ryhdistäytyi ja katsoi ikkunalasin takana avautuvaa ihanaa näkyä.

- Mistä tunnette minut? Hieman hurmioitunut sävy, jolla tarjoilija oli minua puhutellut, ei kuitenkaan ollut minusta epämiellyttävä.
- Prahassa ihmiset tuntevat teidät, hän vastasi hiljaa. Huomasin, että hänen katseensa kiipesi Pienenpuolen yli korkeammalle ja korkeammalle, aina Belecredos-palatsin vaaleankeltaisiin seiniin asti.
- Olen Alois Volný, kahvila Slavian tarjoilija. Astman takia vapautettu sodan uroteoista. Alois-herra hengitti syvään ja äänekkäästi. 

Odotin, että hän jo lähtisi hakemaan konjakkia, mutta hän seisoi yhä pöytäni vieressä.

- Saanen, herra kreivi, laskea teidät tästä hetkestä lähtien kanta-asiakkaisiimme, hän sanoi. Kaduin kovasti, että ääneni kuullosti vähän ärtyneeltä:
- Minähän olen täällä ensimmäistä kertaa!
- Jokainen kanta-asiakas on ollut täällä joskus ensimmäistä kertaa, Alois-herra vastasi, ikään kuin olisi tekemässä raskasta päätöstä ja lisäsi miltei ylevä ilme kasvoillaan:
- Tämä pöytä on varattu tästä lähin teille, herra kreivi.
- Ettehän te edes tiedä, rupeanko käymään kahvila Slaviassa!
- Oi, tottahan toki, hän hymyili ja poistui. 



Tekstiote: Ota Filip, Vihreä nainen. Teoksessa Kadonnutta kahvilaa etsimässä (2004), toimittaneet Eero Balk & Tapani Kärkkäinen 

 



SHARE:
© Karhunkadun Kafka
Blog Design by pipdig