Prahaan ja tšekkiläsyyteen keskittyvä blogi ~ Matkavinkkejä & omia kokemuksia meille rakkaasta Prahasta

30. marraskuuta 2011

Zdeněk Miler on poissa



Zdeněk Miler,  kuuluisan tsekkiläisen sarjakuvahahmo Myyrän luoja, on nukkunut pois tänään keskiviikkona 90-vuoden iässä. Asiasta informoi Prahan Radio.

Zdeněk Miler on  kirjoittanut yli 70 animoitua lyhytelokuvaa pitkän uransa aikana, useimmat niistä liittyivät juuri Myyrään. Miler oli kotoisin Kladnonista, Keski-Böömistä. Hän teki ensimmäisen elokuvansa vuonna 1948 ja vuonna 1957 sai ensiesityksensä filmi: "Kuinka Myyrä sai housut".

 


SHARE:

28. marraskuuta 2011

Malované Vánoce - Kädentaitoja esillä Betlehemin kappelissa



Joulu on rauhaa ja hiljentymistä. Jos vielä et ole käynyt tutustumassa Betlehemin kappeliin (Betlémská kaple), tee se nyt. 

Miten ihmiset ennen vanhaan valmistuivat jouluun ja miten he sitä viettivät; tämän saat selville kauniissa taidenäyttelyssä, joka on avoinna 2.1.2012 asti. Tarjolla on erilaisia mosaiikki- ja lasitöitä, kirjontaa, pitsiä ja vaikkapa maalattua silkkiä.  

Näyttely on avoinna joka päivä klo 9 - 18. Kappeli sijaitsee kivenheiton päässä Vanhankaupungin aukiolta.

Betlémská kaple, Betlémské náměstí (karttalinkki tässä).
SHARE:

27. marraskuuta 2011

Prahan joulutorit ja adventtiajan markkinapaikat



Joulun alla Prahassa, v. 2010


Nyt on Prahassa paljon tapahtumia liittyen adventtiaikaan ja jouluun. Turisteille tulee tutuksi Vanhankaupungin, Malá Stranan ja Wencelauksen aukion adventtimarkkinat. Mutta jos haluaa käydä muuallakin, tässäpä pieni info niistä eli olen listannut muutaman aukion, jonne voi mennä vaikkapa raitiovaunulla ja nähdä samalla kaupunkia turistikeskustan ulkopuolelta.



Lähdetään ensin keskustasta, ja edetään sitten kauemmaksi.


Náměstí Republiky

Tasavallan aukio eli Náměstí Republiky on aivan kävelymatkan päässä Vanhankaupungin aukiolta ja se löytyy mm. Palladium-ostoskeskuksen vierestä. (Karttalinkki tässä).

Metro: Keltainen linja B, ja pysäkki Náměstí Republiky.
Raitiovaunut: 8, 14 ja 26 menevät Tasavallan aukion ohitse.

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * *


Náměstí Míru

Oman suosikkikaupunginosani Vinohradyn metropysäkin kupeessa oleva Rauhan aukio eli Náměstí Míru, sijaitsee kauniin Ludmilan kirkon vieressä. (Karttalinkki tässä).

Metro: Vihreä linja A, pysäkki Náměstí Míru.
Raitiovaunut: 4, 10, 16 ja 22 menevät aivan aukion vierestä. Jää pois pysäkillä Náměstí Míru, ja markkinapaikka on edessäsi.


* * * * * * * * * * * * * * * * * * * *


Náměstí Jiřího z Poděbrad

Jos jatkat metrolla edelliseltä Náměstí Míru-aukiolta seuraavalle metropysäkille, saavut Náměstí Jiřího z Poděbrad-aukiolle. Tämäkin kuuluu mukavaan Vinohradyn kaupunginosaan ja joulutunnelmaan pääsee täällä hyvin. (Karttalinkki tässä). Aukio on rakennettu vuonna 1896 ja saanut nimensä kuningas Yrjön mukaan.

Metro: Vihreä linja A, jää pois pysäkillä Jiřího z Poděbrad.
Raitiovaunu: Vinohradská-kadulla kulkee raitiovaunu nro 11, jää pois pysäkillä Jiřího z Poděbrad.


* * * * * * * * * * * * * * * * * * * *


Palackého náměstí

Aukio sijaitsee Uuden puolen, joen rannan laidalla. Aukio on pieni, mutta jos kulkusi suuntaa Tanssivan Talon luokse, jatka matkaasi hiukan eteenpäin seuraavalle sillalle (Palackého most), ja poikkea vaikkapa kuumalle viinille tämän pienen aukion joulumarkkinoille. (Karttalinkki tässä).

Raitiovaunut: rantakadulla eli Rašínovo nábřeží, menevät vaunut: 3, 4, 7, 10, 14, 16, 17 ja 21. Jää pois pysäkillä Palackého náměstí ja markkina-alue näkyykin siihen hyvin.



* * * * * * * * * * * * * * * * * * * *


Sofijské náměstí, "Modransky Advent"

Astu raitiovaunuun ja anna sen viedä Modranyn kaupunginosaan, Praha 12-alueelle. Sillä helähtävät joululaulut soimaan keskiviikkona 30.11. klo 16 alkaen Sofian aukiolla eli Sofijské náměstí (karttalinkki tässä). Tarjolla siis kuorojen esittämiä joululauluja, aukion joulukuusi saa valaistuksensa ja markkinahumu ympäröi omalla tunnelmallaan tilaisuuden. Tämän avauksen jälkeen markkinat ovat avoinna jouluun asti tällä samaisella aukiolla.

Aukion läheisyyteen pääset raitiovaunuilla 3, 17 ja 21, jotka kulkevat kadulla Generála Šišky. Jää pois pysäkillä  Poliklinika Modřany‎ tai U Libušského potoka, molemmista on pieni kävelymatka Sofian aukiolle.‎


* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *


Výstaviště Praha - Holesovice

Tällä markkinapaikalla järjestetään ympäri vuoden muutakin ohjelmaa kuin pelkät joulumarkkinat. Monelle Prahan kävijälle se onkin tullut tutuksi vaikkapa Pääsiäisen aikaan olevista markkinoista, jolloin täällä on kunnon huvipuisto kaikenlaisine maailmanpyörineen ja karuselleineen. (Karttalinkki tässä).

Raitiovaunut: Srtojnická-kadulla kulkevat vaunut nro 5, 12, 14 ja 17. Jää pois pysäkillä Výstaviště ja markkina-alue onkin aivan siinä heti edessäsi.

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *


Lisäinfoa löydät tästä Prahan joulumarkkinoiden linkistä, valitettavasti vain tsekin kielellä: http://www.vanocnitrhy.cz/




SHARE:

20. marraskuuta 2011

Rakkautta yli rajojen - Kulttuurien erilaisuudet parisuhteessa




Prague Radion toimittaja Sarah Borufka on haastatellut muutamaa pariskuntaa, joista toinen on tsekkiläinen ja toinen ulkomaalainen. Haastattelun aiheena on ollut, miten kahden erilaisesta kulttuurista ja maasta tulevien ihmisten yhteiselo on onnistunut tai mikä on hiertänyt suhteessa. 

Ohessa jutun vapaa suomennos ja lopuksi linkki alkuperäiseen artikkeliin.


Kuva John Lennon -seinältä, syyskuu 2011

Viimeisten 20 vuoden aikana Praha on houkutellut ​​ihmisiä muualta maailmasta töihin ja monet heistä ovatkin asettuneet kaupunkiin pysyvästi. Tšekin pääkaupungin kasvava kansainvälistyminen luo samalla suhteita paikallisen väestön ja ulkomailta tulleiden ihmisten välille. Myös samalla parisuhteet eri kulttuureista tulleiden kanssa ovat yleistyneet.  

Bethany Adams ja Tomáš Dočkal ovat asuneet yhdessä Prahassa lähes neljä vuotta. Bethany on kotoisin Idahosta, Yhdysvalloista, ja Tomáš on kasvanut Tšekin pääkaupungissa Prahassa. Miten Tomas ja Bethany tapasivat ensimmäisen kerran?
 
"Tapasimme, koska työskentelin hänen sisarensa kanssa samassa koulussa. Opetin siellä englannin kieltä ja draamaa. Hänen sisarensa esitteli meidät eräänä päivänä ja siitä se sitten lähti", Bethany kertoo.
 
Tapaamisen alkuvaiheessa Bethany oli  asunut Tšekeissä kahdeksan kuukautta, ja hän muutti Tomášin luokse asumaan melko nopeasti; vain muutaman kuukauden seurustelun jälkeen.  Heille molemmille tämä on ollut ensimmäinen suhde jonkun eri kansallisuudesta tulleen kanssa. Tomáš sanoo, että hän oli tavannut ulkomaalaisia ​​Prahassa jo ennen Bethanya, ja on aina ollut kiinnostunut olla vuorovaikutuksessa näiden kanssa.

"Kun olin teini-ikäinen, olin jo silloin tekemisissä Prahassa ulkomaalaisten kanssa.  Se oli todella coolia ja mielenkiintoista tarkastella ihmisiä, jotka olivat tulleet katsomaan Prahaa ympäri maailman.  Žižkovissa sijaitsi tuolloin hostelli, lähellä lukiotani, ja kävimme siellä nurkilla hengailemassa usein koulun jälkeen", Tomáš kertoo.

Prahan siltoja, syyskuu 2011


Michala Škrábová on koulutukseltaan psykologi ja kirjoittaa väitöskirjaansa kulttuurienvälisestä viestinnästä. Hän kertoi, että esimerkiksi maahanmuuton lisääntyminen Tšekkiin on viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana  kasvattanut parisuhteiden määrää paikallisten ja ulkomaalaisten kesken.

"Etsin joitakin tietoja Tšekin tilastotoimistolta, ja vuodesta 1995 vuoteen 2000 oli vain yksi prosentti kulttuurien välisiä avioliittoja. Mutta nyt luvut ovat tuosta kasvaneet avioliittojen suhteen noin 3-4 prosenttia.  Rajat ovat auki ja yhä useammat kansainväliset yritykset siirtävät muun muassa Prahaan toimipisteitään.  Mielestäni tämä on ehdottomasti ilmiö, joka on tullut jäädäkseen", Škrábová pohtii.
 
Tietenkin yhä useammat tšekeistä myös joko opiskelevat tai työskentelevät ulkomailla.

Rozálie Kohoutková, nuori ohjaaja, joka parhaillaan viimeistelee väitöskirjaansa elokuva-alalta, tapasi ranskalaisen poikaystävänsä Antonien kun hän oli Pariisissa harjoittelemassa. Nyt he elävät Prahassa yhdessä.  Rozálie kertoo heidän kahden eri kulttuurista tulleen yhteiselosta näin:

"Jo nyt olemme joutuneet kohtaamaan joitakin pikku ongelmia. Esimerkiksi, että Tšekin ihmiset eivät juo viiniä samoin kuin ranskalaiset; meillä on olut. Samoin emme todellakaan juo näitä pienen pieniä kahveja aamulla; tapa, joka Ranskassa on todella yleinen. Ranskassa kun olet matkalla töihin, pysähdyt kahvilaan ja nautit siellä pienen kahvin. Näin ei toimita tässä maassa.  Joten nyt olen yrittänyt löytää paikkaa, joka olisi avoinna heti aamulla aikaisin ja jossa olisi hyvää kahvia, jotta Antonie voisi mennä aamuisin töihin mennessään tuollaisen kahvilan kautta ja nauttia kahvikupillisen siellä", Rozálie kertoo huvittuneena.


Rakkauden lukkoja sillalla, joulukuu 2010
 
Michala Škráboválla on myös ollut romanttinen suhde Italiaan viimeiset yhdeksän kuukautta oman seurustelusuhteensa myötä. Miten Tšekin ja Italian kulttuurit eroavat toisistaan?
 
"Tšekin ihmiset eivät todellakaan pidä ruokailua kulttuurina tai he eivät iltaisin syö yhdessä miltei koko suvun voimin.  Me olemme tottuneet vain syömään jotakin, joka täyttää meidän vatsamme, mutta emme ole tottuneet nauttimaan tästä prosessista samalla tapaa kuten Italiassa tai Espanjassa tehdään. Näistä maista tulleet ihmiset taitavat juuri kaikkein eniten kaivata juuri ruokaan ja ruokailuun liittyvää kulttuuria", Škrábová naurahtaa.

"Olen itse erittäin huono kokki rehellisesti sanottuna. Nyt seurusteltuani italialaisen miehen kanssa olen saanut kertakaikkiaan nauttia siitä, että itselläni on erittäin hyvä kokki kotona", hän jatkaa. 
 
Sen lisäksi kuin vain arjen näkökohtiin, kuten syömisiin tai juomisiin vertailtaessa, pariskunnat kohtaavat myös vaikeampia haasteita varsinkin, jos suhteesta tuleekin kestävä ja pitkä.

"Uskon, että suhteen alussa eri kulttuurit tuovat suhteeseen enemmän positiivista energiaa varsinkin ihmisille,  jotka haluavat kokea uusia asioita ja saada tietää jotain uutta heille vieraasta kulttuurista. Mutta kun menemme syvemmälle suhteeseen, kommunikoinnista tulee todella tärkeää ja jos se ei toimi eli yhteistä kieltä ei ole, tästä voi tulla ongelmia. Tarkoitan tällä sitä, että et ymmärrä rakkaimpasi sanomien sanojen pieniä vivahteita vaikkapa äänenpainossa, huumori saattaa olla erilaista tai hän voi käyttäytyä eri tilanteissa eri tavoin kuin sinua on omassa kulttuurissasi opetettu", Škrábová kertoo.


Vanhankaupungin aukio, syyskuu 2011


Kielimuurista saattaa siis tulla pariskunnille ajan myötä kynnyskysymys. Miten Yhdysvalloista kotoisin oleva Bethany ja tsekkiläinen Tomáš ovat kokeneet kielimuurin: onko se vaikeuttanut heidän tapaansa kommunikoida oikein?
   
"Kieli oli kynnyskysymys ja on ​​edelleen, mutta nyt, kun osaan itsekin puhua englantia paremmin, asiat  tulevat myös ymmärretyksi paremmin. Joskus saamme toistaa joitakin lauseita muutamaan kertaan, ennen kuin toinen käsittää sen kunnolla. Mutta jos suhde tästä kärsii ja katkeaa, mielestäni se lopullinen syy on ollut jossain muualla kuin yhteisessä kielessämme", tsekkiläinen Tomáš pohtii.  
 
Pari puhuu siis englantia suurimman osan ajasta, mutta Bethany nauttii myös tsekin kielen harjoittelusta  varsinkin Tomášin perheen avulla, joiden hän sanoo olevan hyvin kärsivällisiä hänen kanssaan.


Praha ja ohikiitävä raitiovaunu, syyskuu 2011


Entäpä sitten romantiikka parisuhteessa, onko kulttuureissa erilaisuuksia sen suhteen?


"Luulen, että amerikkalaisilla ja Tšekin ihmisillä on täysin erilainen käsitys siitä, mikä on romanttista, miten olla romanttinen tai kuinka romanttinen sinun pitäisi olla? Uskon, että tässä on ero", Bethany kertoo.
 
Tomáš nyökkäilee ja vastaa: "Kyllä, olen samaa mieltä. Sinun tarvitsee vain katsoa elokuvia ja niiden tekstikäännöksiä. Amerikkalaisissa elokuvissa ihmiset sanovat "Rakastan sinua" koko ajan, ja Tšekin käännös on: "Mam te rad," eli minä pidän sinusta. Joten jo tästä voit nähdä, että olemme erilaisia, pidämme tunteemme enemmän itsellämme ja sisällämme, ja jos sanomme "rakastan sinua", se sanotaan hyvin harvoin. "


Nukkekauppias torilla, syyskuu 2011
 
"Altistuminen eri kulttuureiden vaikutuksille voi samalla myös opettaa ihmisiä", sanoo tsekkiläinen Rozálie Kohoutková. Vietettyään paljon aikaa Pariisissa, hän on yhdistänyt joitakin pariisilaisia tottumuksia omaan jokapäiväiseen elämäänsä Prahassa.
 
"Se on niin normaalia Pariisissa, että kun heräät ja menet ostamaan leipää niin juttelet niitä näitä kauppiaalle. Prahassahan ei näin tapana ole, olemme tässä suhteessa hieman pidättyväisiä. Joten siis nykyään aina kun käyn asuntoni viereisessä pikkukaupassa, yritän jutella jotain pientä kauppiaalle tai tytölle, joka siellä on myymässä."
 
Vaikka on tekijöitä, jotka voivat olla vaikeita kahden eri kulttuurin omaavien parisuhteessa, kuten kielimuuri tai erilaiset elämäntavat, pariskunnat kuitenkin tuntuivat arvostavan näitä  kulttuurisia eroja.

"Ja kun on tietoinen näistä kulttuurieroista, se auttaa myös hyväksymään erilaiset luonteenpiirteet omassa kumppanissaan, jotka voivat olla aivan vastakkaiset kuin mitä itsellä on", Tomáš kertoo.
 
Tomáš jatkaa: "Bethany tietää, että hän puhuu enemmän kuin minä itse tai mihin olen tottunut. Ja puhuin ystäväni kanssa siitä, millaista se oikein on kun meidän tyttöystävät puhuvat liikaa ja emme ole siitä kiinnostuneet. Joskus olen vain sanonut Bethanylle suoraan, että anteeksi, etten nyt kuunnellut sinua, ja hän yleensä sanoo "Se on luultavasti parempi niin." Ja tietenkään tästä ei saa loukkaantua. Ystäväni oli täysin ymmällään siitä, että noin voi suoraan sanoa, koska hän ei koskaan uskalla sanoa mitään tuollaista. "
 
Bethany kertoo, että on yksi asia, jonka hän on oppinut suhteessaan Tomášiin. Se on, että hyväksymällä eroja on itselläkin paljon helpompaa elää, saati kuin yrittää väen vängällä vähentää niitä ominaisuuksia kumppanistaan.
 
"En koskaan tule olemaan tsekkiläinen, olen amerikkalainen. Koko elämäni on muuttunut, mutta olen edelleen sisältäni amerikkalainen. Enkä koskaan tule tsekkiläiseksi naiseksi, vaikka haluaisinkin", Bethany kiteyttää haastattelun lopuksi.


Alkuperäinen artikkeli tässä linkissä.
 


SHARE:

18. marraskuuta 2011

Václav Havelin hengitystieinfektio ei ota parantuakseen

Pařížská-katu syyskuussa 2011


Václav Havel ei ole vielä täysin toipunut hengitysteiden tulehdusinfektiosta, johon hän sairastui maaliskuun alussa. Tämän vuoksi hän ei osallistunut eiliseen Tšekin valtion järjestämiin juhliin Prahassa. Juhlat järjestettiin Samettivallankumouksen vuosipäivän kunniaksi, ja päivää 17.11. kutsutaankin maassa "Vapauden ja demokratian päiväksi", joka on virallinen vapaapäivä kaikille kansalaisille.
 
Johtuen Havelin hauraasta terveydestä tällä hetkellä, hänen lääkärinsä neuvoi entistä presidenttiä olemaan ottamatta osaa juhlallisuuksiin.  "Entinen presidentti Havel on edelleen sairaana ja kärsii hengitysvaikeuksista, ja niin hänen lääkärinsä ei suositellut matkaa Prahaan", Havelin sihteeri Sabina Tančevová kertoi medialle.

Havel oli entinen ketjupolttaja, kunnes hänen puolet oikeasta keuhkosta poistettiin vuonna 1996. Keuhkosta löytyi tuolloin pahanlaatuinen kasvain.

Václav Havel oli tiiviisti mukana Samettivallankumouksen väkivallattomassa liikkeessä, joka alkoi rauhallisella opiskelijamielenosoituksella Prahassa 17. marraskuuta 1989, ja päättyi alle kuusi viikkoa myöhemmin kommunistisen hallituksen kaatumiseen Tšekeissä. 

Havel oli kymmenes ja viimeinen presidentti Tsekkoslovakian valtiossa vuosina 1989-92 ja ensimmäinen presidentti riippumattomassa Tšekin tasavallassa vuosina 1993-2003.

Asiasta uutisoi czechposition.com
SHARE:

17. marraskuuta 2011

17.11.1989




Tänään vietetään Samettivallankumouksen vuosipäivää.

Oheinen YouTube-video siivittäköön meidät päivän tunnelmaan.

Eläköön demokratia, joka saavutettiin kaikesta surusta ja menetyksistä huolimatta. 

Arvostus ja kunnioitus niille ihmisille, jotka uskalsivat laittaa itsensä likoon muitten kustannuksella, ja uhrata paljon, jotta tulevaisuus olisi koko kansakunnalle parempi. Sitä ei voi rahalla koskaan mitata.


SHARE:

10. marraskuuta 2011

Gorillavauva taistelee hengestään Praha Zoo:n keskoskaapissa

Eräs apina Praha Zoo:ssa, 17.5.2010


Pikkuinen gorillavauva, joka syntyi Prahan eläintarhassa muutama päivä sitten, on joutunut keskoskaappiin. Gorillavauvan äiti hylkäsi ainokaisensa tiistai-iltana 8.11., eläintarhan johtaja Miroslav Bobek kertoi toimittajille.
 
Vauvelin äiti on Bikira-nimeltään ja vauva oli hänen ensimmäisensä. Äiti hylkäsi jälkikasvunsa melko pian synnytyksen jälkeen ja se oli otettava keskoskaappiin, sillä gorillavauvan ruumiin lämpötila alkoi nopeasti laskea, ja sen seurauksena oli vaara, että se menehtyisi.

"Nyt pitää olla vain kärsivällinen", Bobek sanoi lisäten, että vauvagorillalle on alettu syöttää maitoa. Prahan eläintarha on keskustellut tilanteesta joidenkin Euroopan eläintarhojen kanssa, joilla on samanlaisia kokemuksia takana.
 
Ajan kuluminen vähentää gorillavauvan tuloa hyväksytyksi äitinsä lapsena joka päivä.
Eläintarha pohtiikin, mitä tehdä seuraavaksi, jos vauveli keskoskaapista selviää ja se pitäisi laittaa takaisin gorillaäidin luokse tai muualle eläintarhaan.
 
"Kaman skenaario olisi pahinta," Bobek sanoi, ja viittasi tällä Kama-orankiin, joka syntyi Praha Zoo:ssa vuonna 1970 ja jonka myös äiti hylkäsi. Kama tunsi lopulta paremmin ihmiset omakseen kuin muut orankit, ja sen kanssa oli hieman vaikeuksia saada se tulemaan toimeen muiden eläintarhan apinoiden kanssa.
 
Bobek sanoi, että ulkomailla on olemassa "päiväkoti" nuorille gorilloille, joiden äidit ovat hyljänneet ne. Siellä hylätyt gorillasukuiset vauvat ja taaperoikäiset voivat viettää keskenään aikaansa, ja saman taustan omaavina. "Jos mikään muu idea ei saa gorillavauvan mahdollisuutta kasvaa Prahan eläintarhassa, se lähetetään jonnekin tämänlaiseen päiväkotiin tai johonkin toiseen eläintarhaan", Bobek sanoi.

Apina-asiantuntija Marek Zdansky sanoi, ettei edes muista Prahassa koskaan olleen gorillojen keskuudessa samanlaista ongelmaa kuin nyt. "Tämä voi osoittaa toisaalta sen, että nuoret sukukypsät gorillat eivät ole henkisesti hyvässä kunnossa", hän sanoi.
 
Bikira, keskoskaapissa olevan gorillavauvan äiti, syntyi vuonna 1995 Amsterdamissa. Se vietti ensimmäisen  vuoden Stuttgartissa ja sen jälkeen se oli jonkin aikaa Belfastissa, mistä se tuli Prahan eläintarhaan vuonna 2010. 

Katsotaan kuinka vauvelille käy. Asiasta kertoi Prague Monitor-lehti.
SHARE:

9. marraskuuta 2011

Zdeněk Liška - Tšekin tuotteliain elokuvamusiikin säveltäjä




Säveltäjä itse - kuva täältä

Zdeněk Liška (16.3.1922 - 13.8.1983) syntyi pienessä kaupungissa nimeltä Smečno.




Nuoresta asti hän piti musiikista ja soitti mm. kylänsä silloisessa bändissä, joka koostui lähinnä kaivostyöläisistä. Lukion suoritettuaan hän siirtyi opiskelemaan Prahan konservatorioon. Liška opiskeli mm. orkesterinjohtamista eli kapellimestarin työtä. 

Zdeněk Liška oli erittäin tuottelias säveltäjä, ja vuosien 1950-1980 välillä hän sävelsi ja kirjoitti musiikkia noin 500:n elokuvaan, tv-sarjoihin ja dokumentteihin. Myös animaattori ja ohjaaja Jan Švankmajerin kanssa hän teki monesti yhteistyötä. 

Mies itse vältteli suuria ihmismassoja ja ei pitänyt julkisuudesta. Elämänsä aikana hän antoi vain muutaman harvan haastattelun medialle. Mielenkiintoista on se, että hänen työnsä on saamassa yhä enemmän suosiota yli neljännesvuosisadan ajan hänen kuolemansa jälkeen.

Lisää Zdeněk Liška-aiheesta voit lukea näistä linkeistä:

Wikipedia, tästä löytyy pientä listaa miehen sävellyksistä:  http://en.wikipedia.org/
Tämä vain tsekin kielellä: http://www.nostalghia.cz/ 
Ja tämäkin info miehestä vain tsekiksi: http://www.csfd.cz/ 


 


Musiikkinäyte elokuvasta "Hříšní lidé města pražského" (ohjaus Jiří Sequens) . Esitetyn kappaleen nimi on "Dejte mu zahrát, pane inšpektóre" eli "Tarkastaja, anna hänen pelata".



SHARE:

7. marraskuuta 2011

Křeč

Vanhankaupungin aukio, 15.9.2011

"Elettiin kissanaukujaiskauden viimeisiä aikoja. Sinä yönä konsertoi eräs kollikvartetti luutnantti Boruvkan asuintalon katolla olevan savupiipun juurella sinnikkään surkean kaihoisasti. Eikä luutnantti saanut unta. 

Kaupungin toisella laidalla teki samaan aikaan tuskallista kuolemaa viides "kolli", joka kiemurteli kouristuksissaan ja mourusi. Mutta ennen kuin kukaan ehti auttaa sitä, se heitti henkensä. Kello seitsemältä aamulla luutnantti seisoi myllerretyn aviovuoteen ääressä katselleen sinipunaraitaiseen pyjamaan pukeutunutta suuunnatonta lihakasaa, joka vielä tuntia aikaisemmin oli ollut syyttäjä Pavel Hynais. 

Nyt hänestä oli jäljellä ruma ruumis, jonka kasvoille jähmettynyt irvistys muistutti loputtoman rikollisten ja syyttäjän rikollisten tasolle asettamien ihmisten lauman tuntemaa ilmettä. Kasvot olivat kuitenkin vielä kauhistuttavammat eikä ilme ollut ammatin tuottama.

Josefov, syyskuu 2011

Ennen kuolemaansa syyttäjä oli yökännyt. Puoleksi sulaneen illallisen jäännöksiä oli pursunut pyjaman rinnuksille ja housuille, samoin tahraamaan vuodevaatteiden valkoisuutta. Niitä tarkastellut poliisilääkäri Seifert suoristi selkäänsä niin, että ristiselkä naksahti. Hän irvisti ja vilkaisi luutnanttia.
- Vaikuttaa arsenikilta, hän sanoi. - Eräät tunnusmerkit eivät kuitenkaan ole tyypillisiä. Vilkaistaan tätä laboratoriossa.
Sivummalla pysytellyt nuori ensiapulääkäri nyökkäsi kiivaasti.
- Eivät minustakaan. Kun rouva soitti, ajattelin ensin, että myrkytys johtui lihasta. Päättelin siitä mitä rouva sanoi, mutta sitten ...
- Mitä hän sanoi teille?
- Että hänen miehellään oli kouristuksia vatsassa ja että hän pelkäsi tämän syöneen jossain jotakin.

Luutnantti silmäili synkkänä makuuhuonetta. Ellei myllerrettyä vuodetta otettu huomioon, se olisi kelvannut näyttelyyn. Raollaan olevassa vaatekaapissa loistivat geometrisesti laskostetut, ruusunpunaisilla ja sinisillä nauhoilla sidotut liinavaatteet. Syyttäjän puku roikkui ripustimessa, hänen alusvaatteensa oli taivuteltu huolellisesti tuolille. Vuoteen ylle oli ripustettu suuri maalaus kulkueesta, jossa tulvi impressionistisesti punaisia lippuja. Se ei tuntunut sopivan kylmään ja synkkään huoneeseen, jossa kiillotettu puu ja kolkot lasipinnat kimaltelivat."


Tekstiote: Josef Škvorecký (1975) Vanhan kollin kuolema, teoksesta Luutnantti Boruvkan murheet, sivut 271-272.

Otsikko: Křeč = Kouristus



SHARE:

6. marraskuuta 2011

Novoměstský pivovar - Panimon omaa olutta ja Tšekkiruokaa



Tässä paikassa ollaan käyty kerran juomassa oluet, ja toisetkin. 





Paikan nimi on Novoměstský pivovar eli "Uuden kaupungin olutpanimo". 

Tšekin pub-tyylinen ravintola ja pieni oma olutpanimo on sisältä ehkä hieman labyrinttimainen. Huoneita on useita, mutta astu rohkeasti sisään paikallisten puheensorinan ja ihmisten keskelle. 

Keittiö tarjoilee perinteistä tšekkiläistä ruokaa edulliseen hintaan. Ruokalista on melko laaja, ja tarjolla on erilaisia ​​liha-, kala-ja kasvisvaihtoehtoja. Ja mikä hienoa: täällä voit maistella panimon omaa Pilsner-olutta. 


Sisätilojen panimo - kuva täältä




Novomestsky Pivovarissa tarjoilu pelasi nopeasti (ainakin näin kävi meillä), ja sujui kaikin puolin hyvin. 

Paikan omat kotisivut englanniksi löydät tästä: http://www.npivovar.cz




 Novoměstský pivovar

Vodičkova 20, Praha 1, Nové Mesto eli Uusi puoli (karttalinkki tässä)

Raitiovaunupysäkki on aivan rakennuksen edessä: linjat 3, 9, 14 ja 24 menevät Vodičkova-katua,  ja jää pois samannimisen pysäkin luona.

 

Info: Ravintolan omat kotisivut 
SHARE:

3. marraskuuta 2011

Legendojen ja kummitusten museo: Muzeum pražských pověstí a strašidel





"Kummitus ja legenda"-teema jatkuu. Tämä museoinfo sopii kuin "nenä päähän" näin Halloween-tunnelman sisältävälle viikolle : )

Itse emme ole (vielä) ko. museossa vierailleet, mutta ehkäpä ensi Prahan vierailulla käydään.


Otteita museon tarjonnasta - Kuva www.muzeumpovesti.cz

Tämä museo on omistettu kaikille kummituksista ja legendoista pitäville: Muzeum pražských pověstí a strašidel eli Museum of Legends and Ghosts of Old Praha. 

Interaktiivinen näyttely raottaa salaisuuden verhoa Prahan kaduille ja taloihin, sen kummituksiin ja legendoihin.  Museo esittelee valikoiman mielenkiintoisimpia tarinoita ja kummituksia Prahasta. Museorakennuksen oma rakennushistoria vie keskiaikaan, 1300-luvulle.  


Museon omat kotisivut löydät tästä: http://www.muzeumpovesti.cz/




Museon osoite:

Muzeum pražských pověstí a strašide
(Museum of Legends and Ghost of Old Praha)

Mostecká 18, Praha 1, Staré Mesto eli Vanhakaupunki (karttalinkki tässä)

Avoinna joka päivä klo 10 - 20. 

Pääsymaksu aikuisilta 100 korunaa.

Parhaiten museoon pääset kävelemällä Kaarle-sillan yli Malá Stranan puolelle. Museo sijaitsee juuri tällä kadulla, joka jatkuu sillalta suoraan eteenpäin.

SHARE:

2. marraskuuta 2011

Alkemistien ja magiikan museo: Muzeum alchymistů a mágů staré Prahy





Prahaan on avattu viime kuussa (syyskuu 2011) uusi museo Muzeum alchymistů a mágů staré Prahy eli The Museum of Old Prague Alchemist and Magi. Tämä museo liittyy alkemistien aikakauteen ja vie vierailijansa Rudolf II:n, sekä Habsburgien hallinnoimaan Eurooppaan. Aikakauteen, jolloin kemistit suorittivat omia kokeitaan pienissä laboratorioissaan ja saivat ihailijoidensa lisäksi myös kateellisia vihamiehiä.

Koeputkissa ja lasikuvuissa pulputtavat ja kuplivat äänet loihtivat salaperäisen tunnelman 1600-luvun alkemistien  laboratoriossa Prahan Malá Stranan kaupunginosassa. Museon johtaja Filip Jan Zvolský selittää museon tarkoituksen ja siellä esillä olevat laitteet.

"Tämä kone tunnetaan filosofin viisasten kivenä. Tämä on vain yksi monista näyttelyesineitä täällä museon alakerrassa. Täältä löydät kaikenlaista tietoa liittyen alkemiaan ja Prahaan. Voit astua Magic Circlen keskelle, joka piirtyy lattialle ja katsoa, mitä tapahtuu niille, jotka käyttävät väärin alkemiaa. Nähtyään tämän osan näyttelystä vierailijat voivat edetä laboratorioon, jonka näemme nyt. "

Filip Jan Zvolský johdattaa ylös narisevat portaat "Kelley Tower:iin" - joka on nimetty 1600-luvun englantilaisen alkemisti Edward Kelleyn mukaan, jonka sanotaan eläneen Prahassa oleskelunsa aikana hovissa keisari Rudolf II:n hallintokauden aikana. 

"Laboratorio itse on yksi iso näyttelytila. Sillä on monia osioita ja se näyttää monia pienempiä esineitä. Varsinainen ydin laboratoriossa on uunijärjestelmä, jossa eri nesteet lämpiävät ja keittyvät."

Alkemisti John Dee - kuva täältä

Kuivattuja yrttejä ja täytettyjä eläimiä - Nämä ovat vain muutamia niistä monista näyttelyesineistä, jotka ovat esillä alkemian laboratoriossa. Toinen osa on omistettu englantilaiselle matemaatikolle, tähtitieteilijälle ja alkemistille John Dee:lle, sekä hänen yhteistyökumppanilleen Edward Kelley:lle,  jotka molemmat viettivät aikaa Prahassa ja kaveruksista tuli osa kaupungin myyttejä ja legendoja.

Museon kotisivut löydät tästä, vain tsekiksi: http://www.muzeumalchymistu.cz/

Museon osoitetiedot:

Muzeum alchymistů a mágů staré Prahy 
(The Museum of Old Prague Alchemist and Magi) 

Jansky vršek 8, Praha 1, Malá Strana  (karttalinkki tässä) 

Avoinna joka päivä klo 10 - 20. 

Pääsymaksu: 140 korunaa aikuisilta.


Info: Prague Radio
SHARE:
© Karhunkadun Kafka
Blog Design by pipdig