Křeč

Vanhankaupungin aukio, 15.9.2011

"Elettiin kissanaukujaiskauden viimeisiä aikoja. Sinä yönä konsertoi eräs kollikvartetti luutnantti Boruvkan asuintalon katolla olevan savupiipun juurella sinnikkään surkean kaihoisasti. Eikä luutnantti saanut unta. 

Kaupungin toisella laidalla teki samaan aikaan tuskallista kuolemaa viides "kolli", joka kiemurteli kouristuksissaan ja mourusi. Mutta ennen kuin kukaan ehti auttaa sitä, se heitti henkensä. Kello seitsemältä aamulla luutnantti seisoi myllerretyn aviovuoteen ääressä katselleen sinipunaraitaiseen pyjamaan pukeutunutta suuunnatonta lihakasaa, joka vielä tuntia aikaisemmin oli ollut syyttäjä Pavel Hynais. 

Nyt hänestä oli jäljellä ruma ruumis, jonka kasvoille jähmettynyt irvistys muistutti loputtoman rikollisten ja syyttäjän rikollisten tasolle asettamien ihmisten lauman tuntemaa ilmettä. Kasvot olivat kuitenkin vielä kauhistuttavammat eikä ilme ollut ammatin tuottama.

Josefov, syyskuu 2011

Ennen kuolemaansa syyttäjä oli yökännyt. Puoleksi sulaneen illallisen jäännöksiä oli pursunut pyjaman rinnuksille ja housuille, samoin tahraamaan vuodevaatteiden valkoisuutta. Niitä tarkastellut poliisilääkäri Seifert suoristi selkäänsä niin, että ristiselkä naksahti. Hän irvisti ja vilkaisi luutnanttia.

- Vaikuttaa arsenikilta, hän sanoi. - Eräät tunnusmerkit eivät kuitenkaan ole tyypillisiä. Vilkaistaan tätä laboratoriossa.

Sivummalla pysytellyt nuori ensiapulääkäri nyökkäsi kiivaasti.

- Eivät minustakaan. Kun rouva soitti, ajattelin ensin, että myrkytys johtui lihasta. Päättelin siitä mitä rouva sanoi, mutta sitten ...

- Mitä hän sanoi teille?

- Että hänen miehellään oli kouristuksia vatsassa ja että hän pelkäsi tämän syöneen jossain jotakin.

Luutnantti silmäili synkkänä makuuhuonetta. Ellei myllerrettyä vuodetta otettu huomioon, se olisi kelvannut näyttelyyn. Raollaan olevassa vaatekaapissa loistivat geometrisesti laskostetut, ruusunpunaisilla ja sinisillä nauhoilla sidotut liinavaatteet. Syyttäjän puku roikkui ripustimessa, hänen alusvaatteensa oli taivuteltu huolellisesti tuolille. Vuoteen ylle oli ripustettu suuri maalaus kulkueesta, jossa tulvi impressionistisesti punaisia lippuja. Se ei tuntunut sopivan kylmään ja synkkään huoneeseen, jossa kiillotettu puu ja kolkot lasipinnat kimaltelivat."

Tekstiote: Josef Škvorecký (1975) Vanhan kollin kuolema, teoksesta Luutnantti Boruvkan murheet, sivut 271-272.

Otsikko: Křeč = Kouristus