Kampa saari - Na Kampě

Prahassa sijaitsevaa Kampa-saarta olenkin monesti täällä jutuissani sivunnut, mutta tehdäänpä lähempi tutustuminen kyseiseen maa-alueeseen. Sen verran voisin tässä mainita, että Kampa-saari kuuluu joka Prahan käyntikerrallamme yhteen mielikohteeseemme; oli sitten kesä tai talvi. Saari on viehättävä pieni keidas aivan jokaisena vuodenaikana ja sen tunnelmallisuudesta nautimme Prahassa käydessämme.

Kampa, Na Kampě (karttalinkki),  on pieni erillinen saarialue, joka sijaitsee Prahan Malá Stranan puolella, Vltavan rannassa.  Sen koko on 2,65 hehtaaria. Varhaisin maininta Kampasta on peräisin vuodelta 1169, kuningas Vladislav II:n ajalta. 

Suomalaisille hauska nimi ei kuitenkaan tarkoita mitään hiuksiin liittyvää. Historiassa on kautta aikain pohdittu nimen syntyä ja aivan varmaa tietoa sen alkuperästä ei ole. Sen on pohdittu tulevan sanasta "campus" eli kenttä; tämän nimen alkuperän kerrotaan syntyneen espanjalaisten sotilaiden toimesta, jotka majoittuivat saarella Valkeavuoren taistelun aikana. 

Myös jossain historiankirjoissa on kerrottu sanasta "zákampí", joka tarkoittaa varjoisaa paikkaa. Lisäksi kolmas vaihtoehto nimen synnylle kertoo, että nimi on johdettu Tyko Gansgeb -nimisestä miehestä, joka omisti talon saarella 1600-luvulla; Gansgeb > Kampa, no mene ja tiedä.

Kampa-saaren läpi kulkeva pieni joki, Čertovka, on Vltava-joesta eriytyvä haara ja saa näin saaren olemaan erillinen, ja irtonainen itse Malá Stranasta. Čertovka-joen pituus on noin 900 metriä.

Wikipedia kertoo joen uoman saaneen alkunsa 1100-luvulla, Malá Stranan puolella asuneiden maltalaisten toimesta; he olivat uoman kaivaneet ja eristäneet alueen kantamaasta. 

Saaren korkeus joen pinnasta alkoi hiljakseen kasvaa, johtuen Vltava-joen tuomista sedmenteistä ja normaalista maan kohoamisesta. Lisäksi vuoden 1541 Malá Stranassa riehuneen tulipalon jälkeen Kampaa alettiin myös täyttämään asukkaiden toimesta eli tuomaan sinne ylimääräistä maa-ainesta.

Nykyinen Čertovka-joen nimi ”Pirunpuro” tai ”Paholaisen virta”, on sekin alkuperältään tuntematon. Yksi tarina kertoo sen juontaneen talosta nimeltä U sedmi čertů  (Seitsemän paholaisen talo), joka sijaitsi uoman rannalla. Toinen tarina taas kertoo joessa pyykkejään pesevän pyykkärinaisen olleen aina vihaisella päällä, josta joki sai nimensä.

Čertovkan viehättävää aluetta aivan Kaarle-sillan alla kutsutaan myös nimellä Pražské Benátky (Prahan Venetsia).

Alunalkaen Kampa-saari oli täytetty pelkästään erilaisin puutarhoin. Taloja ja rakennuksia alettiin rakentamaan myöhäiskeskiajalla, 1400-luvulla. 

Aivan ensimmäisiä rakennuksia saarella oli mm. vanha myllyrakennus, Velkopřevorský mlýn (karttalinkki), jonka pyörä pyörii yhä edelleen. Tosin, ei tietystikään tuo alkuperäinen myllynpyörä vaan myllyratasta huolletaan aina tarpeen mukaan, jotta se on muistona kulkijoille yhä tänä päivänä ja tulevaisuudessakin.

Kampa-saari oli muuten pitkään tunnettu mm. keramiikkamarkkinoistaan, joita saarella pidettiin 1600-1700-luvuilla. Ilmeisesti siellä on tehty keramiikkaa jossain pienessä tehtaassa tai useammassa pienemmässä käsityöpajassa.

Nykyisen puistomuotonsa Kampa sai 1947-48 välisenä aikana ja tyyli pyrittiin pitämään avoimena englantilaista maisematyyliä mukaellen.

Kampa-saarella on kautta vuosisatojen asunut kaupungille tärkeitä henkilöitä, ja heidän rakentamistaan taloista on liikkunut paljon tarinoita. Esimerkiksi talossa numero 514 (U obrázku Panny Marie), jonka seinässä on kuva Neitsyt Mariasta, on asunut vuosina 1903-1934 taidemaalari ja kuvittaja Adolf Kašpar.

Saaren muita tunnettuja henkilöitä ovat mm. kirjailija ja näytelmäkirjailija Alois Mrštík, kirjailija ja lehtimies Karel Matěj Čapek-Chod, näyttelijä Eduard Kohout, animaattori-elokuvaohjaaja ja nukkien tekijä Jiří Trnka ja näyttelijä-näytelmäkirjailija Jiří Voskovec.

Toinen merkittävä paikka on Jan Werichin talo, jossa asui paitsi kansallistaiteilija-näytelmäkirjailija-käsikirjoittaja-näyttelijä Jan Werich itse, mutta myös Tshekin herätysliikkeen  johtaja, slaavilaisten kielten tutkija Josef Dobrovský (paikka oli tosin nahkatehdas tuolloin), sekä lisäksi  yksi suurimmista Tšekin runoilijoista, Vladimír Holáň.

Tärkeä asukas Kampa-saarella on tshekeille runoilija Václav Hrabě , joka kirjoitti enimmät runonsa Pirunpurossa sijaitsevan myllyrattaan vastapäisellä muurilla, jonka takana sijaitsee tänään ravintola.

Kampa-saarelta johtaa Rakastavaisten silta ohi myllyn, Suurpriorin aukiolle, Velkopřevorské náměstí (karttalinkki). Sillalta näkyy hyvin tuo myllyratas ja itse sillan kaiteisiin on kiinnitetty paljon rakkauslukkoja, joiden avaimet on heitetty jokeen.

Suurpriorin aukiolta löytyy John Lennon -seinä, jonne vuosittain 8. joulukuuta tullaan muistelemaan edesmennyttä musiikintekijää ja laulajaa. Tulloin muurin juurelle sytytetään kynttilöitä ja lauletaan Lennonin lauluja. Muutoinkin muuri muuttuu viikoittain siihen maalattavien Lennon-muisteluiden osalta, kts. blogisivun oikea laita "Tagy-Tunnisteet" ja sieltä "John Lennon Wall".

Yläkuvassa näkyy Ranskan suurlähetystö, joka sijaitsee myös Suurpriorin aukiolla, Lennon-seinää vastapäätä. 

Kampa-saarella sijaitsee myös Kampa-museo (karttalinkki). Tshekkisyntyisen taiteenkerääjä Meda Mládkován perustaman museon avaamista hidasti 14 vuoden ajan byrokratia, jossa kiisteltiin mm. rakennuksen modernista lasikatosta. Kun museota oltiin viimein avaamassa vuonna 2002, Prahan tulvat pyyhkäisivät sen yli. Museon avajaisia vietettiin viimein syyskuussa 2003. Lopputuloksena on erinomainen taidemuseo tyylikkäästi modernisoidussa keskiaikaisessa myllyssä.

Kampa museota ei ole turhaan kutsuttu "Prahan Guggenheimin museoksi". Kokoelman nimekkäimpiä taiteilijoita ovat Otto Gutfreud ja Frantisek Kupka. Vltava-jokeen 37-vuotiaana hukkunut Gutfreud oli Keski-Euroopan ensimmäisiä kubismikuvanveistäjiä. Museon arvokkaimpiin töihin kuuluvat Kupkan Katedraali ja monta eri hahmotelmaa Amorphasta, joka oli maailman ensimmäisiä näytteillä olleita abstrakteja maalauksia.

Vuonna 2010 Kampa nimettiin toiseksi parhaimmaksi turistisaareksi maailmassa. Listan oli  koonnut Internet Travelin VirtualTourist. 

Vuonna 2011 Kampa-saari rankattiin Euroopan toiseksi parhaimmaksi matkailusaareksi (linkki)

Jutun kuvat eivät ole aivan tuoreita; vanhin kuvista vuodelta 2006, suurin osa pääsiäisen aikaan 2010 otettuja, ja yksi vuodelta 2011. Arkistojen kätköistä ; )