Kun Prahan keskusta alkaa tulla tutuksi, on mukava istahtaa raitiovaunuun
tai metroon, sekä lähteä tutustumaan muihin Prahan kaupunginosiin. Esittelyssä
tällä kertaa Karlin, joka tunnelmaltaan vie klassiseen 1800-luvun
lopun kaupunkiin. Alueen tunnus on Praha 8.
Karlin taidetaan parhaiten tuntea vuoden
2002 tulvista, jotka olivat koko Prahan kaupungissa tuhoisat, mutta joista
matalalla alueella sijaitseva Karlin sai pahiten osakseen. Lisäksi kaupunginosa
on tullut tunnetuksi alueella olleiden tehtaiden kautta eli sieltä muualle
maailmaan viedyistä koneista ja laitteista. Ekstrana kerrottakoon vielä, että
Karlin on Prahan vanhin esikaupunki; tiesitkö tätä?
Karlin sijaitsee Vitkovin kukkulan ja Vltava-joen
välissä (karttalinkki tässä). Karlín perustettiin eri
tavalla kuin muut Prahan esikaupungit, jotka kasvoivat pienistä siirtokunnista.
Itävallan viranomaiset tuolloin yksinkertaisesti päättivät vuonna 1817 , että
nyt perustetaan uusi esikaupunki. Kaupunginosa sai nimensä silloisen Itävallan
keisarin Francis I:sen vaimon mukaan, joka oli keisarinna Karoline Augusta
Baijer. Alunperin nimi oli Karolinenthal eli Karolinen laakso. Nimeä oli
kuitenkin lopulta kovin vaikea vääntää kieleen, joten lyhyt ja ytimekäs Karlin
hyväksyttiin kaupunginosan nimeksi.
Karlínin
rakentaminen suunniteltiin tiukkojen vaatimusten mukaisesti tekemällä
kolme pitkittäistä katua, joissa oli kuusi kohtisuoraa sivukatua. Tämän
todettiin olevan erittäin järkevä järjestelmä, joka oli hyvin harkittu
varsinkin teknisestä näkökulmasta. Kaupunginosan tärkeimmäksi muodostui katu,
jonka nimeksi annettiin Kralovská - "kuninkaallinen", muistuttaen
kruunajaisen kulkueen Ferdinand V: stä, joka kulki kadulla 1836. Tänään tuon
kadun nimi on Sokolovská.
Karlín
suorine ja suunniteltuine katuineen kohdennettiin vastaamaan kaupungin
tarpeisiin, joita sen hetkinen Praha - keskiaikaisen katusuunnittelujärjestelmänsä
sulkemana - ei pystynyt täyttämään. Varsinkin tehtaiden tuotanto tarvitsi
väyliä tuotteittensa toimittamiseen paitsi Prahaan, myös kaupungista muualle.
Karlinissa sijaitsivat esimerkiksi suurta tekstiilien painatusteollisuutta,
paperitehdas ja viisi pienempää tehdasta, mukaan lukien yksi maailman
suurimmista raitiovaunuvalmistajista; ČKD. Lisäksi Karlínissa oli ensimmäinen
kaasulaitos, joka toimitti valoa Prahan kaduille.
Ilmasto on joesta johtuen ollut varsinkin loppusyksyisin kostean sumuinen ja wanhaan entisaikaan, kun alueella louhittiin rusko- ja kivihiiltä, lasten oli monesti vaikea asua alueella huonon ilman vuoksi, ja he olivatkin muita prahalaislapsia useammin flunssassa tai kuumeessa. Sittemmin ajan myötä tilanne on parantunut.
Karlinin rautatieasema vuonna 1905, kuva Wikipedia |
Rakennukset
ovat pääosiltaan 1800-luvun lopun kaunista klassista rakennusaikakautta.
Taloihin rakennettiin ensin yksi- tai kaksi kerrosta, myöhemmin lisätiin kolmas
tai neljäs. Kerroksia lisättiin, koska läheinen Vltava-joki tulvi usein ja vesi
virtasi rakennuksien alimmaisiin kerroksiin. Ns. "uusi osa"
Karlinista onkin rakennettu vasta 100 vuotta sitten.
Vanhoja
kauniita rakennuksia on alueella purettu: yksi Prahan vanhimmista rautatieasemista, Nádraží Těšnov (kuva yllä), purettiin
1970-luvulla, jotta tilaa saatiin lisää ylöspäin kasvavalle kaupungille.
Onneksi Karlin on säilyttänyt suuren osan omasta erityisluonteestaan ja
klassisuudestaan, jota saadaan ihailla tänäkin päivänä. Ja, jota toivottavasti
säilytetään tulevillekin sukupolville.
Julkinen
liikenne ei kuitenkaan ole yhtä hyvää täällä kuin muualla Prahassa ja sitä on
sen vuoksi kritisoitu monesti. Metron keltainen linja B halkoo kaupunginosaa ja
pysäkit Křižíkova ja Invalidovna osuvat tähän kaupunginosaan. Lisäksi
raitiovaunu 8 kulkee Sokolovská-kadulla (* elokuu 2018).
1800-luvun toisella puoliskolla Karlinista tuli
nopeasti yksi koko maan varakkaimmista kaupunginosista, johtuen suuresta
teollisuudesta ja telakasta. Vltavan rannalla toimi satama, jota
hallitsivat tärkeimmät Praha-jälleenmyyjät ja pankkiirit. Niinpä Karlínilla ei
ollut koskaan sellaista proletariaattisuutta kuin muissa paikoissa Prahan laitamilla,
kuten Žižkovissa. Porvaristo asui täällä yhdessä työläisten kanssa, eikä
alueella havaittu mitään sosiaalisia ongelmia. Maailmansotien välisenä aikana,
ja jo ennen ensimmäistä maailmansotaa, Karlinin prostituoidut olivat hyvin
kalliita, koska he osasivat ns. fiksuja käytöstapoja. Koko kirjo yhteiskuntaa
eli yhdessä Karlinin kaupunginosassa, rikkaista köyhiin, sulassa sovussa
keskenään.
1950-luvulla Karliniin muutti uusia ihmisiä eri
alueilta ja siinä vaiheessa Karlinin vaiherikas seuraelämä alkoi murentua.
Mutta alueelta löytyy yhä silti pieniä teattereita, ja hyviä pubeja, joissa
vietetään iltaa mukavien karlinlaisten sekä muiden kaupunkilaisten
kanssa. Ja olut maksaa täällä vähemmän kuin keskustassa, muusta ruoasta puhumattakaan.
Moni tyylikäs toimistorakennus on noussut Vltavan rannoille ja
Karlinin katujen varsille, jotka itsessään eivät näytä muuttuneen viimeisen
sadan vuoden aikana. Kaunis klassismi antaa yhä edelleen arvokkuutta tälle
alueelle. Uusia ravintoloja ja kahviloita nousee, puistot ja puiden reunustamat
kadut tuovat vehreyttä ja rauhallisuutta, jota keskikaupunki ei voi tarjota.
Ota siis allesi ratikka 8 tai metron
keltainen linja B, ja tutustu alueeseen.
Sekä lisäksi muita pieniä yksityiskohtia netin eri sivuilta.
Ei kommentteja
Lähetä kommentti