Infopaketti junamatkailusta Prahasta muualle !

Jossain vaiheessa kun Prahassa on tullut käytyä muutaman kerran, alkaa mieli tehdä tutustumismatkoja sen ympäristöön, kaupungin ulkopuolelle; lähikaupunkeihin ja pikkukyliin. Tässä pieni infopaketti siitä, miten matkustaa junalla Prahasta lähialueille tai muualle Tshekkiin (jopa rajojen ulkopuolelle).

Juna on helppo ja mukava kulkuväline siirtyä paikasta toiseen. Nämä seuraavat kokemukset ovat itseopittuja, joten jollain teistä saattaa olla parempikin tapa toimia. Jätä siis omat vinkkisi kommenttiboksiin.

*) Tämän tekstin alkuperäinen julkaisupäivä on 17.3.2012, mutta olen päivittänyt sen 2.9.2016. Valitettavasti rautatieasemista kertovat tekstit jutun loppuosassa ovat jostain syystä pienemmällä fontilla, en ymmärrä miksi, enkä saanut niitä korjattua. Yrittäkää nähdä teksti silti : )

Ja sitten lähdetään:



Prahasta muualle, mutta minne?

Paras tapa alkaa tutustua Prahan ulkopuolelle on tehdä päivämatkoja lähikaupunkeihin ja pikkukyliin. Retkikohteita kannattaa tarkastella vaikkapa Google-Mapin kautta. Hae ensin Prahan kaupunki, siirry näkymästä kauemmas ja pääset zoomailemaan ympäristöä. Kun mukava vierailukohde löytyy, sen jälkeen on hyvä etsiä jälleen googlettamalla tietoa tuosta kaupungista. Saatat löytää hienoja päivävierailukohteita aivan kaupungin lähettyviltä.

Lisäksi monessa Praha-matkaopaskirjassa on muutama sivullinen ehdotuksia päiväretkikohteisiin, kuten Antti Helinin kirjoittama Mondo matkaopas Praha tai Ahtola-Lehtipuu-Pulli-Savitien toimittama Praha, Tšekki - Slovakia -opaskirja sisältää aimo annoksen Böömin ja Määrin kaupunkeja, hyviä ja tutustumisen arvoisia kaikki.

Junista ja matkan ostamisesta yleistä asiaa

Prahasta on hyvät ja edulliset junayhteydet paitsi omaan maahan, myös Keski-Euroopan suurimpiin pääkaupunkeihin. Tshekissä junaliikennettä hoitavat valtionrautatiet (České dráhy -  ČD). Asemilla on neuvontapisteitä ja niissä yleensä kielitaitoista väkeä. Joissain lipunmyyntiluukuissa saattaa lukea isommilla asemilla "International train tickets", jotka hoitavat maan ulkopuolelle suuntautuvia lipunmyyntejä, mutta näissä pisteissä on ainakin englantia puhuvia henkilöitä.

ČD liikennöi neljänlaisilla junilla: pikajunat ovat nimeltään rychlik ja matkustajajunat, osobní, pysähtyvät kaikilla asemilla tai ainakin melkein. EX-junat, expresní, ovat kotimaanliikenteen erikoispikajunia (vrt. Intercity meillä) ja EC-junat ovat ulkomaanliikenteen pikajunia.

Matkalippuja voi ostaa asemilta tai vaikkapa etukäteen. Lippuluukuilla, varsinkin Prahan päärautatieasemalla, Hlavní nádraží, saattavat asiakasjonot olla joskus melkoisenkin pitkät, joten aikaa oman vuoron odotteluun kannattaa varata. Tosin, siellä on useampia lipunmyyntipisteitä, sekä näppärämmille luottokortilla käytettäviä automaatteja.

Lippua ostettaessa kannattaa kertoa tarkasti ja selvästi minne on menossa. Yleensä myyjä kysyy, haluaako pelkän menon vai meno-paluun, mutta jos kysymystä ei kuulu, muista kertoa vastauksesi itse. Yleensä lippu myydään 2.luokkaan eli normaalivaunuun ellei mainitse, että haluaa juuri 1.luokan matkustuslipun. Joihinkin lippuihin sisältyy istuinpaikka merkittynä, joihinkin juniin ei erillistä paikkalippua myydä vaan vaunussa voi valita minkä penkin haluaa. Muistaisin, että Kutná Horaan ei myyty erillistä paikkalippua; matka on niin lyhyt (korjatkaa, jos olin väärässä).

Tarkista  vielä lipun käteen saatuasi, että sen tiedot ovat oikein. Usein myyjä antaa vain yhden lipun, jos olet ostanut esim. kahdelle tai useammalle henkilölle; tällöin yhdessä lipussa on teidän kaikkien matka. Lipussasi lukeva Osob tarkoittaa henkilömäärää, joka lipulle on ostettu ja Třída matkustusluokkaa (yleensä siis se 2.luokka).

Tarkista myös, että määränpääsi on oikea. Joistakin lipuista määränpään lisäksi saattaa löytyä väliasemien nimiä (kuten yllä olevassa lipussa), joissa juna ei välttämättä pysähdy, mutta joiden kautta se ajaa. Tällöin matkan hahmottaminen on helppoa kun seuraa ohikiitävien asemien nimiä ja vertailee niitä omassa lipussa oleviin nimiin.

Junien aikataulut näkyvät asemien monitoreista. Odjezdy eli lähtevät junat ja Přijíždějící saapuvat junat. Nykyään useilta asemien monitoreilta on kyseiset tekstit myös englanniksi. Toisinaan monitoreista löytyy myös lähtölaiturin numero ja junan numero. Jos aikataulussa on eteen merkitty R-kirjain, se tarkoittaa, että paikkalippua suositellaan. Lisäksi monitoreista näkyy junan lähtöaika.

Laiturin nro 3, R eli paikkalippua suositellaan, määränpää jonne juna on matkalla (Brno), lähtöaika klo 10:05

Etsi oikea laituri, jolta juna lähtee, mene sinne hyvissä ajoin ja jää odottamaan seikkailun alkua. Prahan päärautatieasemalla on lisäksi erilliset monitorit, joista voi varmistaa olevansa oikeassa paikassa ja odottavansa oikeaa junaa; se lukee taulussa.

Junaan päästyäsi etsi vapaa vaunu ja paikka, mikäli sinulla ei ole täsmällistä paikkalippua ostettuna. Tällöin lippuusi on merkitty vaunun- ja paikan numero. Matkan alettua konduktööri käy leimaamassa ja tarkistamassa lippusi. Pidä se tallessasi varsinkin, jos siihen on merkittynä vielä paluumatkakin.

ČD-valtionrautateiden omat kotisivut löydät tästä linkistä. Sivut ovat englanniksi ja sieltä löydät infoa niin junien aikatauluista kuin matkalippujen hinnoistakin (kuva alla). Alustavasti matkasuunnittelija voi käyttää sivujen tietoutta hyväkseen ja tutkailla päiväretkiä Prahan ulkopuolelle.

Rautatieasemat

Praha hlavní nádraží

Prahasta löytyy neljä eri juna-asemaa, joista suurin ja vilkkain on sen päärautatieasema, Hlavní nádraží. Tämä sijaitsee siis miltei keskustassa. Tältä asemalta pääsee siis rajojen ulkopuolelle, mutta tämän aseman kautta mennään Tšekin suurimpiin kaupunkeihin kuten esimerkiksi Brno,  Plzeň, Olomouc tai České Budějovice. Mikäli tutustumiskohteesi on siis kaupunki jonkin näiden reittien varrella, valitse tämä juna-asema.

Alkuperäistä jugend-tyylisuuntaista rakennusta on laajennettu aikojen saatossa ja tänään se on hyvinkin moderni. Sisätiloista löytyy niin myymälöitä kuin ruokapaikkoja, metroasemaa unohtamatta. Yleisesti ottaen rautatieasema on siisti ja toimiva. Kellarikerroksesta löytyy matkatavarasäilö, joka on auki 24 h, jos haluaa sinne jättää jotain säilytykseen junamatkan ajaksi. Huomioi kuitenkin, että kolikoilla toimivat matkatavarakaapit ovat murtautujille helppo nakki.

Wilsonova 8,  Praha 2 (karttalinkki tässä)

Metro: Punainen metrolinja C:n pysäkki on asemalla (Hlavní nádraží)

Rautatieasemasta voit lukea lisää tästä Wikipedian suomenkielisestä linkistä.

Holešovice nádraží

Holešovice nádraží on Prahan toiseksi suurin rautatieasema. Tänne tulevat junat pohjoisen ja lännen suunnalta kuten Berliinistä tai Hampurista. Tämä rautatieasema sijaitsee keskustan ulkopuolella ja on otettu käyttöön vuonna 1995.

Mikäli reissusi suuntaa Tšekin pieniin kaupunkeihin lännen tai pohjoisen suuntaan, kuten Louny, Neratovice, Mělník, Česká Lípa tai Terezin, tämä on sinun asemasi.

Partyzánská, Praha 7 (karttalinkki tässä)

Metro: Punainen linja C, ja pysäkki Nádraží Holešovice, on asemalla.

Masarykovo nádraží

Masarykovo nádraží on Prahan toiseksi vanhin rautatieasema (ensimmäinen sijaitsi muinoin Dejvickán kaupunginosassa), joka tämäkin sijaitsee keskustassa. Kaunis rakennus on vuodelta 1842 ja ensin siinä oli kaksi erillistä rakennusta (tornia), jotka yhdistettiin valurautakaarin ja lasikatoin vuonna 1862. Asema on ollut purku- ja lakkautusuhan alla aina silloin tällöin, mutta se on saanut pitää paikkansa siksi, että päärautatieasemalla ei tällä hetkellä ole antaa tilaa lähijunaliikenteelle.

Tämä rautatieasema palvelee siis vain lähijunamatkustajia, sekä hieman alueellistakin.

Havlíčkova 2, Praha 2 (karttalinkki tässä)

Raitiovaunupysäkki on aivan aseman edessä Havlíčkova-kadulla. Tässä kulkevat raitiovaunut 3, 5, 14, 24, 26 ja yövaunu 91. Jää pois pysäkillä Masarykovo nádraží.

Smíchovské nádraží  

Joukon viimeisin on Smichovin rautatieasema, Smíchovské nádraží. Täältä pääsee mm.  Karlsteijnin kaupunkiin. Rautatieasema on aloittanut toimintansa vuonna 1862.

Nádražní, Praha 5, (karttalinkki tässä)

Metro: Keltainen metrolinja B, ja pysäkki Smíchovské nádraží.

Raitiovaunut: 12, 13, 14 ja 20 ajavat kadulla Nádražní. Jää pois pysäkillä Smíchovské nádraží.

Ole rohkea ja kokeile edes kerran junamatkaa Prahan ulkopuolelle. Päivän kestävistä retkistä on hyvä aloittaa lähiympäristöön tutustuminen; aamulla matkaan ja illaksi takaisin hotellille.

Jos olet epävarma, mille rautatieasemalle sinun tulee mennä, valitse itseäsi lähin ja käy rohkeasti kysymässä joko lippuluukulta tai erillisestä palveluinfopisteestä, lähteekö junasi ko. paikkaan tältä asemalta. Henkilökunta kyllä kertoo sen jälkeen, mihin asemalle sinun tulee suunnata, mikäli asema ei ollut oikea. 

Jos päivän reissusi ei ollut ex-tempore, vaan suunnittelet sitä jo ennen Prahaan menoa, kannattaa etukäteen tarkastella tuota aiemmin tekstin lomassa ollutta linkkiä rautateiden omille kotisivuille, sillä niistä löytää tietoa paitsi rautatieasemista ja niistä lähtevien junien määränpäistä, niin tottakai myös lähtöajoista.

Kun ensimmäisen kerran käy lipunmyynnissä, ja matkan ostaa, se sujuu paremmin jo toisen kerran ja huomaa, mitä pitää tehdä ja minne mennä junaa odottamaan. Siitä se sitten lähtee.

Jokainen matka on seikkailu, sinä päätät suunnan. Hyvää junamatkaa !

Linnajazzia "Jazz na Hradě" - 21.3.2012

Pitkästä aikaa taas infoan Linnajazz-illasta eli Jazz na Hradě !

Prahan linna joulukuussa 2011

Ota siis jazzinystävä suuntaa 21.3.2012 klo 20 alkaen Prahan linnaan (Pražský hrad) ja Nová Galerie-saliin. Täällä esiintyy kokoonpano Ondřej Pivecin johdolla.

Ondřej Pivec on vuonna 1983 Brnossa syntynyt tšekkiläinen jazzmuusikko, jonka soittopeli on Hammond-urut. Mies asuu Prahassa, mutta viettää myös paljon aikaa New Yorkissa. Miehestä lisää tässä Wikipedian linkissä, valitettavasti vain tsekin kielellä.

Lippuja tuohon jazziltaan voi ostaa paikan ovelta, ole siis ajoissa paikalla.

Linnajazzin omat kotisivut löydät tästä: http://www.jazznahrade.cz/

Praha vuonna 1945

Oheinen video kuvaa Prahaa vuonna 1945, videon nimenä on "Juuri ennen toukokuun kansannousua 1945"

Masopust -karnevaalit - Kevään tervetuliaisjuhlaa !

Eri puolilla Tšekissä, ja myös Prahassa, järjestetään pitkin alkukevättä erilaisia "Masopust"-karnevaaleja. 

Sanotaan siis: "Tervetuloa Kevät !"

Hassunkurisesti pukeutuvia voit nähdä kadulla - kuva täältä

Tšekissä perinteet näihin keväisiin karnevaaleihin tulevat jo keskiajalta. Tällöin erilaisin juhlakulkuein ja poltetuin kokoin toivotettiin kevät tervetulleeksi kaupunkiin joulun jälkeen.  Myös erilaiset naamiaisasut liittyvät juhlan tunnelmaan. Alunperin juhlan tarkoitus oli aloittaa paasto, mutta kulttuurien muuttumisen myötä itse paastolla taitaa olla vähäisin merkitys siihen, että juhlasta otetaan kaikki irti.

Ennen ja myös tänäänkin, tapahtumaan liittyvät juoma, ruoka ja tunnelma, ihmisten välinen sosiaalinen kanssakäyminen ja erilaiset riehakkaat riennot. Musiikkia unohtamatta.

Tunnetuin näistä karnevaaleista on Žižkovsky Masopust eli karnevaalit Prahan Žižkovin alueella. Tänne tulevat sekä paikalliset, että turistit. Valitettavasti nämä pirskeet ovat jo ohi, sillä ne järjestettiin helmikuun lopulla.

Mutta ei hätää, suuri huvipuisto Výstavištěn alueella on auki ja kestää 22.4.2012 asti. Suuntaa askeleesi sinne ja ota kevät vastaan ! Linkki vanhaan juttuuni alueesta tässä.

Linkki huvipuiston sivuille tästä: http://www.matejskapout.cz/

Huvipuistoaluetta keväällä -kuva täältä

Paměť

YouTubessa surffaillessani löysin oheisen videon. Laitan sen tähän teillekin katsottavaksi, sillä se mielestäni näyttää kauniisti sen, kuinka ihmiset toivat kynttiöitä Václav Havelin muistoksi Václavin aukiolle ja kuinka suuri & yhteinen tuo hänen poismenonsa tuoma tunnelma oli. Musiikki itsessään sopii erittäin hyvin kuvattuun videopätkään.

Eräs aikakausi on päättynyt Havelin poismenon myötä.

Tekijänä on "Lifelinesfilm" ja otoksen nimi on: "My Tribute to Vaclav Havel / Jak se mně zjevil rok 89 v zimě léta Páně 2011".

Olkaapa hyvät: 

Havelská tržnice & Pražská tržnice - toreja ja tunnelmaa

Prahassa liikkuessaan huomaa paljon erilaisia ja kokoisia pieniä aukioita, joissa varsinkin juhlapyhien aikaan on markkinoita. Matkailijalle tutuimmiksi aukioiksi tulevat Vanhankaupungin- ja Václavin aukiot. 

Havelin tori ja Holesovicen markkina-alue ovat paikkoja, joissa myös kannattaa vierailla, edes kerran, ja nämä ovat auki ympäri vuoden.

Havelskán tunnelmaa - kuva täältä

Havelská tržnice eli Havelin tori on pysyvä markkinapaikka aivan Václavin aukion läheisyydessä.

Se on suosittu niin paikallisten asukkaiden kuin turistienkin markkinapaikkana, jossa myydään vihanneksia ja kukkia, taidetta, käsitöitä, puisia leluja ja nahkatuotteita. Myös keramiikkaa ja matkamuistoja on saatavilla.

Havelská tržnice

Havelská-katu, Praha 1 (karttalinkki kadulle tässä) 

Metroasema: Můstek‎, vihreä linja A, ja keltainen linja B.

Avoinna päivittäin huhtikuu-syyskuu klo 07:00-19:00, ja lokakuu-maaliskuu klo 07:00-18:30 .

Holesovicen markkina-aluetta - kuva täältä

Holesovická tržnice tai Pražská tržnice

Tämä markkina-alue on laaja, mutta täältä löydät myös perinteisen kauppahallin. Olen aikaisemminkin kertonut lyhyesti tästä paikasta, linkki aiempaan juttuun tässä. Vaikka tarjolla on myös aasiasta tuotua "feikki-merkki-tavaraa", on myynnissä myös perinteisempiä torituotteita kuten mm. hedelmiä, vihanneksia ja tsekkiläisiä käsitöitä. Tänne tultaessa kannattaa varata aikaa, ja täältä löytyy myös nälän yllättäessä ruokapaikkoja ja olutpubeja.

Markkinapaikan omat kotisivut löydät tästä linkistä: http://www.holesovickatrznice.cz/en/home.html

Holesovická tržnice / Pražská tržnice

Bubenské nábřeží 13, Praha 7, Holesovicén kaupunginosa (karttalinkki tässä)

Avoinna maanantaista lauantaihin klo 7 - 20, sunnuntaisin suljettu.

Parhaiten tänne pääsee raitiovaunuilla, sillä pysäkki on miltei pääportin edessä: Bubenské nábřež-kadulla kiitävät raitiovaunut nro 1, 3, 5 ja 25. Jää pois pysäkillä Pražská tržnice.

Metro:  punainen linja C, ja pysäkki Vltavská, tästä on noin 10 minuutin kävelymatka markkinapaikalle. 



... Ja vielä maininta SAPA-torista tai Little Hanoista, aikaisempi juttuni tästä ns. vietnamilaisten ylläpitämästä torista löytyy tästä.

Englanninkielinen juttu tähän Sapa-toriin liittyen, tässä linkissä.

Tšekin elokuvapalkinnot 2011

Meillä täällä Suomessa jaetaan Jusseja vuoden elokuville, mutta Tšekissä jaetaan Český lev -niminen palkinto samoista asioista.

Tšekin Český lev-palkinto - kuva täältä

Tšekin Český lev-palkinnot vuoden 2011 elokuville menivät seuraavasti:

Paras ohjaaja: Zdenek Jirasky (elokuvasta "Poupata")

Paras skenaario:  Vaclav Havel (elokuvasta "Leaving")

Paras miespääosa:  Vladimir Javorsky (elokuvasta "Poupata")

Paras naispääosa:  Anna Geislerova (elokuvasta "Nevinnost")

Paras miessivuosa: Hynek Cermak (elokuvast "Nevinnost")

Paras naissivuosa:  Tatjana Medvecka (elokuvasta "Dům")

Paras dokumentti:  Zatmění Slunce (suom. Auringonpimennys) (Ohjaus: Martin Marecek)

Paras kameratyöskentely: Vladimir Smutny (elokuva "Poupata")

Paras musiikki: Petr Kruzik, Ondrej Jezek (eloku "Alois Nebel")

  

Paras editointi: Jiri Brozek (elokuvasta "Leaving")

Paras äänimaailman työstö:  Viktor Ekrt ja Ondrej Jezek (elokuvasta "Alois Nebel")

Paras ulkomainen elokuva, joka sai Český levpalkinnon: Kuninkaan puhe, "King's speech"

Paras oppilastyönä tehty elokuva:  Neplavci (suom. "Uimataidottomat")

Palkinto merkittävästä työstä Tšekin kuvaukseen liittyen:  Josef Somr

(Infon kertoi: Prague Post)

Poupata-elokuvajuliste - kuva täältä

Lopuksi parhaan elokuvan eli Poupatan traileri. Elokuva kertoo perheen hajoamisesta vähitellen, ja elämästä pikkukaupungissa. Hahmot elävät arkeaan unelmoiden paremmasta. Agatha kaipaa onnellista elämää jossain kaukana, John uskoo puhtauteen ja rakkauden voimaan riippumatta siitä, missä olosuhteissa se on syntynyt, Kamila katsoo luottavaisesti tulevaisuuteen, eikä aio hyväksyä jokapäiväistä kurjuutta. Ainoastaan Jarda  tietää, että maailma ei muutu. Se on kaikilla tässä ja nyt tämänkaltaisena, mikä se sitten onkin. Jardan riippuvuus peliautomaatteihin johtaa hänen lähimmät ihmissuhteensa mahdottomaan tilanteeseen. Itse hän ei ongelmaa ymmärrä. Lopulta Jarda yrittää pelastaa perheensä ennen kuin olisi liian myöhäistä ...

"Dobrý den, mé jméno je Viki"

Kaunis sää ja kevään lämpötilat olivat houkutelleet lauantaina 25. helmikuuta Prahan eläintarhaan yli 6000 ihmistä. Suuri väenpaljous johtui siitä, että 14.12.2011 syntynyt pingviinipoikanen kastettiin ja tämä sai nimensä. Tapahtumasta oli tehty ensimmäisen kerran julkinen suurelle yleisölle. 

Humboldt penquins - kuva täältä

 

"Pingviinit ovat sympaattisia osin siksi, että niiden turkki näyttää meistä ihmisistä aivan kuin oikeilta vaatteilta: mustalta frakilta", Ladislav Spacek, pingviinipoikasen kummisetä kertoi näiden lintujen keskellä kävellessään. 

Uusi pingviinijäsen sai nimekseen Viki. Nimi päätettiin jo ennen lapsukaisen syntymää, sillä sen sukupuolta ei tiedetty ja nimen piti olla sopiva molemmille sukupuolille. Viki tulee nimistä Victor / Victoria, jotka kummisedän mukaan liittyvät viikinkeihin: kylmään veteen, heidän sitkeyteensä ja urheuteensa.

Humboldtin pingviinivauva - kuva täältä

Viki-pingviini on odotusten mukaisesti kasvanut päivä päivältä ja varttuu silmissä; vähän liiankin nopeasti. Maanantaina 19. helmikuuta sen paino oli 4,25 kiloa, joka on tämänikäiselle pingviinille aika suuri paino. Aikuinen tämän lajin eli Humboldtin pingviini, painaa yleensä noin 6 kiloa.

Pikku-Vikiä ei kasvu haittaa, se menee lajitoveriensa perässä kuin silakka meressä ; )

 

"Dobrý den, mé jméno je Viki" - "Hei, nimeni on Viki"

 
Uutinen: Praha Zoo, Eläintarhan omat kotisivut löydät tästä.

 

Leoš Janáček ja ooppera "Ovela kettu"

Yle Teema -kanava esitti eilen lauantaina 3.3.2012 tšekkiläisen Leoš Janáčekin säveltämän oopperan "Ovela kettu". Koska se on mahdollista nähdä netissä vielä jälkeenpäin 30 päivän ajan, laitan teille tähän jutun loppuun linkin, josta se on nähtävillä.

Tarina on sadunomainen, joten jos et ennen ole oopperaa kuulostellut, suosittelen katsomaan tämän.

Kuva oopperaesityksestä "Ovela kettu" - kuva täältä

Leoš Janáček, kastenimeltään Leo Eugen Janáček, (1854 - 1928) oli tšekkiläinen säveltäjä, musiikin teoreetikko, folkloristi, tiedottaja ja opettaja.  Hän innostui slaavilaisesta kansanmuksiikista, ja halusi itsekin luoda jotakin kansanperäistä, ripauksella modernisuutta. Hänen varhaiseen musiikkituotantoonsa on vaikuttanut mm. Antonin Dvorak. Janáčekin myöhempiin, kypsempiin teoksiinsa, hän on ujuttanut mukaan juuri tuota ihailemaansa kansanmusiikkia ja se on kuultavissa varsinkin hänen oopperassaan "Jenufa", joka kantaesitettiin Brnossa 1904. Esiintyminen Prahassa vuonna 1916 aukaisi ovet muualle maailmaan.

Lisää tästä miehestä, hänen elämästään ja sävellyksistään on luettavissa tästä Wikipedian linkistä, josta mielestäni saa hyvin kokonaisvaltaisen kuvan säveltäjästä ja hänen elämästään.

Lisää voit lukea myös näiltä englanninkielisiltä sivuilta, joissa on mm. kerrottu hänen oopperoistaan ja niiden syntyvaiheista. Esittelyssä kaikki säveltäjän yhdeksän oopperaa (kts. sivujen vasen laita "His operas").

Janáček ehti elämänsä aikana säveltää kaiken kaikkiaan yhdeksän oopperaa. Ooppera "Příhody Lišky Bystroušky" eli suomeksi "Ovela kettu" on kantaesitetty Brnossa 6.11.1924 eli lukeutuu säveltäjän viimeisimpiin oopperoihin ja on säveltäjän seitsemäs sävellystyö.



"Ovela kettu" on sadunomainen ketomus, jossa vuorottelevat pääosaesittäjien kanssa lapsikuoro, pantomiimi, baletti.  Janáček vie tarinaa eteenpäin yhdistämällä ihmiset ja eläimet sujuvaksi tarinaksi, joka sisältää tragediaa, komiikkaa ja mystiikkaa.

Ooppera sisältää kolme osaa, joiden tarinakuvaus lyhyesti tässä:

Osa 1:  Metsässä eläimet ja hyönteiset tanssivat ja iloitsevat. Metsänhoitaja saapuu paikalle ja laittaa itsensä makuulle puuta vasten ottaakseen pienet torkut. Sillä aikaa utelias pieni ketunpoikanen jahtaa sammakoita, ja leikki päättyy suoraan nukkuvan metsänhoitajan syliin. Ärtynyt ja unesta herätetty metsänhoitaja ottaa ketun kiinni ja vie väkisin eläimen kotiinsa. Aika kuluu ja ketusta kasvaa "nuori aikuinen", jota metsänhoitaja pitää kiinni narussa. Lopulta kettu saa pureskeltua narun poikki, hyökkää päin kanoja ja hyppää lopulta aidan yli vapauteen. 

Osa 2:  Kettu ottaa haltuunsa mäyrän kodin ja potkaisee tämän ulos. Läheisessä majatalossa seurakunnan pastori, metsänhoitaja ja opettaja ovat nauttimassa oluita. Ilta kuluu ja juomaseurue humaltuu. Metsänhoitaja näkee kotimatkallaan auringonkukkapellon kupeessa ovelan ketun ja ampuu tätä kohti kaksi laukausta, joka saa ketun juoksemaan pakoon. Myöhemmin kettu tapaa mukavan poikaketun ja he vetäytyvät yhdessä mäyrän kotiin. Tuosta illasta on tuloksena odottamaton raskaus ja muut metsän eläimet vaativat, että kettujen on mentävä naimisiin.

Osa 3: Salametsästäjä asettaa kettuansan metsään. Salametsästäjä jää katselemaan kauempaa kuinka kettupariskunnan syntyneet pienet ketunpojat kisaavat lähellä ansaa. Ovela kettu eli ketunpoikasten äiti saapuu paikalle, metsästäjä ampuu tämän ja saa ketunpoikaset juoksemaan karkuun. Myöhemmin metsänhoitaja näkee salametsästäjän häissä tämän morsiamelleen antaman upean kettupuuhkan, ja tulee epäileväiseksi: mistä tuo turkki on peräisin? Metsänhoitaja palaa takaisin paikkaan, josta hän muinoin löysi ketun, jonka otti itselleen. Hän suree menetettyä kettuaan. Surun lomassa hänen syliinsä hypähtää jälleen sammakko, joka on tuon ensimmäisessä osassa olleen sammakon pojanpoika. Metsänhoitaja ymmärtää, että elämän jatkumiseen sisältyy aina myös kuolema, ja satu päättyy.

Ovela kettu ja sammakko - kuva täältä

Tämä Yle Teemalla esitetty versio on kuvattu Pariisissa. Sen on ohjannut André Engel ja oopperassa laulavat mm. Elena Tsallagova, Jukka Rasilainen, Michèle Lagrange ja David Kuebler, sekä lapsikuorot. 

Esitys Teemalla oli lauantaina 3.3. ja uusinta tänään sunnuntaina 4.3.klo 13:41.

Oopperan voit katsoa tältä Yle:n nettisivulta, katseluaikaa 30 päivää.


Tai tältä itse suosimaltani Yle-Areenan sivulta.

"Ten years with Václav Havel " by Ladislav Špaček

Ladislav Špaček, joka toimi edesmenneen presidentti Václav Havelin tiedottajana, on julkaissut muistelmateoksen. Kirjan nimi on "Deset let s Václavem Havlemn" eli "Ten years with Václav Havel". 

Ladislav Špaček - kuva täältä

"Lukijoille vilahtaa muistoja myös Havelin molemmista vaimoista, hänen ystävistään, sekä paikoista joissa Havel mielellään vietti aikaa, unohtamatta tietenkään Havelin hienoa työtä eri tahojen yhteistyön ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi", Špaček kertoo.

Kirjassa kuvataan miten Špaček ja Havel tapasivat, heidän yhteistyönsä alkutaipaleesta, yhteisistä ulkomaanmatkoista ja tietysti kirjailija kuvaa myös työtään Havelin tiedottajana. Kirjassa mainitaan mm. tunnelmia Havelin sairauden ajalta, sekä hänen nihkeästään yhteistyöstä nykyisen presidentti Václav Klausin kanssa. 
  

Špaček kuvaa laajasti Havelin ulkomaanmatkoja, joissa hän seurasi häntä. Kaksikko ehti vierailla yli 60 maassa. Kirjassa on kuvattu myös tapaamisesta Yhdysvaltain presidentti Bill Clintonin kanssa, hänen kuuluisasta illastaan Prahan Reduta- jazzklubilla, jossa Clinton soitti saksofonia.

"Havelilla oli kireä suhde Klausiin, nykyiseen presidenttiimme. Oli syviä ideologisia eroja näiden molempien osapuolten kesken", Špaček sanoi.

 

Špaček toimi Havelin tiedottajana vuosina 1992-2003.

Artikkeli juuri julkaistuun kirjaan liittyen, tosin tsekin kielellä, löytyy tästä. 

 

Havel, näytelmäkirjailija, entinen johtava toisinajattelija ja ensimmäinen kommunismin jälkeisen Tšekkoslovakian, ja myöhemmin Tšekin presidentti (1989-2003), kuoli 18. joulukuuta 2011, 75-vuotiaana.

Info: Prague Monitor

Georges Kars, "Early Works" - Varhaisia töitä esillä 17.6.2012 asti

Taidemaalari Karsin töitä on nyt esillä Robert Guttmann Galleriassa Prahassa kesäkuun puoliväliin asti. Tšekkoslovakian juutalainen George Kars (1880 - 1945), oikealta nimeltään Jiri Karpeles, sai taiteeseen tuntumaa jo varhain kotona. Vuosina 1900 -1905 Kars oli Münchenissä, jossa hän opiskeli maalausta Akatemiassa ja taidehistoriaa yliopistossa. Vuonna 1908 hän asettui Pariisiin. Karsin kubistinen työ - kuva täältä

Ennen siirtymistään Pariisiin, hänen työnsä olivat pääasiassa impressionistisia, mutta Pariisissa Kars sai pääosin vaikutteita kubismista ja näin hänen töistään tuli varsin analyyttisia. Hän loi piirustuksia, pastellitöitä ja öljymaalauksia perinteisiä teemoja käyttäen: maisemia, kaupunkinäkymiä, asetelmia, alastonkuvia ja muotokuvia.   Karsin töitä on ollut esillä Pariisissa, samoin kuin Genevessä, Amsterdamissa, Lontoossa ja Japanissa. Hänen töitään löytyy museoista Ranskassa, Tšekissä, Itävallassa, Saksassa ja Israelissa.

Hieman ennen toista maailmansotaa Kars ja hänen vaimonsa viettivät melko paljon aikaa Tsekkoslovakiassa, joten pariskunta hankki asunnon ja studion Prahan Vinohradyn kaupunginosasta. Kun natsit tulivat Pariisin, Kars oli tällöin Lyonissa, jota ei vielä ollut miehitetty. Lyonissa hän piti kaksi näyttelyä. Joulukuussa 1942 hän ylitti rajan Sveitsiin ja teki suuren määrän piirustuksia, sekä maalauksia, jotka kuvaavat pakolaisia, jotka hakevat suojaa.   Kars jätti noin 150 maalaustaan ja piirustustaan asuntoonsa kun hän pakeni natseja. Työt takavarikoitiin niiden löydyttyä, ja myytiin. Kun sota loppui, hänen kokoelmansa oli kadonnut. Ne, jotka löydettiin myöhemmin, olivat 53 maalausta ja yhdeksän luonnosta. Hänen työnsä on jaettu muutamiin museoihin, mutta suurin osa on yksityisten kokoelmissa. Georges Kars vietti sodan päättymisen jälkeen aikaa siskonsa luona Zürichissä, ja hän kärsi sekä fyysisesti, että henkisesti sodan jättämistä arvista sisällään. Kars itse pelastui keskitysleireiltä, mutta kuullessaan hirvittävän kohtalon perheensä joutumisesta näille ja heidän menehtymisistään, hän ei enää jaksanut ja teki itsemurhan 5. helmikuuta 1945.

Marras-ja joulukuussa 1945  järjestettiin näyttely hänen muistokseen Pariisissa.   Nyt näytteillä olevat työt ovat Karsin varhaisempaa tuotantoa, siksipä näyttelyn nimikin on: Georges Kars - Early Works Näyttely avoinna siis 17.6.2012  asti Juutalaiskaupunginosassa, eli Josefovissa. Robert Guttmann Gallery U Staré školy 3, Praha 1  (karttalinkki tässä) Gallerian omat kotisivut löydät tästä linkistä: http://www.jewishmuseum.cz/en/agalerie.htm Vinkki: Ceskapozice.cz

Kino Světozor - Kokeilunarvoinen paikka!

Nimimerkki "Sonja" vinkkasi erään juttuni kommenttiboksiin, että elokuvateatteri Kino Světozor esittää englanniksi tekstitettyjä filmejä, ja tästä heti kiinnostuneena etsin netistä kyseisen paikan ja laitan tähän nyt infon kaikille teille, joita ehkä leffailta joskus Prahan matkallanne kiinnostaa. 

Kiitos vinkistä Sonja!

Kuva täältä

Kino Světozor sijaitsee vain kulman takana Václavin aukiolta.

Elokuvateatterin omilta kotisivuilta löytyy esimerkiksi päivän näytökset ja vinkit niistä filmeistä, joissa on englanninkielinen tekstitys. 

Kotisivut löydät englanniksi tästä linkistä: http://www.kinosvetozor.cz/en/

Kino Světozor

Vodičkova 41, Praha 1 (karttalinkki tässä)

Raitiovaunupysäkki on muutoin ihan kohdalla: ratikat 3, 9, 14, 24 ja yöratikka 91 menevät Vodičkova-kadulla, jää pois pysäkillä Václavské náměstí‎.