Praha 21.8.1968 / Prahan Kevät

Kuva

"Klo 3.20 heräsin opiskelija-asuntola Budecissa varovaiseen itsepintaiseen koputukseen. Olin sikeässä parisen tuntia kestäneessä unessa käytyäni tiistai-iltana myöhäisnäytöksessä katosmassa Jirí Menzelin uusinta elokuvaa, 70 minuutin pituista komediaa Rozmarné leo. Alakerran iäkäs päivystäjä seisoi ovella järkyttyneenä ja yritti sanoa minulle jotakin. Hän sai sanotuksi, että minua pyydetään alakerrassa puhelimeen, mutta sitten hän alkoi puhua niin sekavasti, että oli mahdoton saada selvää, mitä hän tarkoitti. Hänen sanansa hukkuivat itkuun. 

Lähdin kiireimmiten kaupungille; otin kameran ja vaivalloisen ison magnetofoonin mukaan. Sitä ennen yritin turhaan saada puhelua Suomeen. Kuulin koko ajan matalalla lentävien koneiden äänen. 

Klo 4.30 paloaseman sireeni tiedottaa parin minuutin ajan maan pääkaupungin joutuneen vieraiden haltuun. Kadulla ajavat henkilöautot huudattavat taukoamatta äänitorviaan. Lähellä Kansallismuseota tapaan iäkkään työläisen: "Siinä meillä ystävät, sikoja ne venäläiset ovat".

Klo 4.40, Václavské namesti. Koneita ei tule enää ollenkaan. Ensimmäiset raitiovaunut kulkevat tupaten täynnä molempiin suuntiin katua. Valaistuista vaunuista katsoo ulos itkettyneitä, harmaita työläiskasvoja. 

Klo 4.50, koneita tulee jälleen, mutta nyt päivän valjetessa ne lentävät niin korkealla, että niiden tunnuksia ei pelkällä silmällä erota. Hetki sitten kuului pääaseman suunnasta panssarien ääniä. Radiossa kerrottiin juuri, että Itävallan vastainen raja on suljettu.

Klo 5.07. Kuulin ensimmäiset laukaukset. Ne vaikuttivat kirvääritulelta, mukana saattoi olla myös pari konepistoolisarjaa. Luulen, että ampuminen tapahtui jossakin keskuskomitealla päin. Kävelen eteenpäin Na Prikopéa pitkin ja ajattelen, että äsken likvidoitiin puoluejohtajia.

Klo 5.30. Prahan radio on ollut hiljaa lähes tunnin. Keskipitkillä aalloilla toimii salainen asema Vltava. Minulle kerrottiin, että keskuskomitean luona on ammuttu kuoliaaksi kaksi miestä, toinen heistä oli opiskelija. Samoilla tienoilla nainen on jäänyt venäläisen panssariauton alle, mutta auto jatkoi matkaansa." 

 (Reijo Nikkilä, Praha 21.8.1968)

Kuva



" Klo 6.30 Prahan radion kuuluttaja sanoo: "Kun kuulette kansallislaulun soivan, kaikki on lopussa".

Klo 6.37 Prahan radio soittaa Tšekkoslovakian kansallislaulun." 

(Jaakko Okker, Toivon ja pelon päiväkirja, teoksessa Praha 21.8.1968)



Kuva

Prahan kevät (tšek. Pražské jaro) on nimitys poliittisesti liberaalille ajanjaksolle kommunistisessa Tšekkoslovakiassa, joka alkoi 5. tammikuuta 1968 ja päättyi 21. elokuuta 1968 Varsovan liiton miehitettyä maan. Tšekkoslovakialaiset olisivat halunneet rakentaa inhimillisempää ja modernimpaa sosialismia, mutta hanke kaatui Neuvostoliiton johdon vastustukseen.

Prahan kevään pääarkkitehtina toimi Alexander Dubček, joka noustuaan valtaan v. 1968 aloitti välittömästi toimenpiteet poliittisten uudistusten tekemiseksi. Sananvapaus, talouden desentralisaatio ja stalinismin aikaisten poliittisten vainojen uhrien rehabilitoinnit olivat uudistajien tärkeimpiä tavoitteita. Tšekkoslovakian yhtenäisvaltion muuttaminen Tšekin ja Slovakian liittovaltioksi oli myös asialistalla.

21. elokuuta 1968 Neuvostoliitto liittolaisineen, Romaniaa ja Albaniaa lukuun ottamatta, miehitti maan. Neuvostotankit vyöryivät Prahan keskustaan. Leonid Brežnevin johtama Neuvostoliitto piti omaa järjestelmäänsä ainoana oikeana eikä hyväksynyt liittolaisensa toimintaa. Tšekkoslovakialaiset eivät nousseet aseelliseen vastarintaan ja Unkarin kansannousun kaltaiselta teurastukselta vältyttiin.

Kuva

Länsi-Euroopan kommunistiset puolueet tuomitsivat Neuvostoliiton toiminnan. Suomessa suhtautuminen Prahan tapahtumiin jakoi kansandemokraattisen liikkeen kahtia Neuvostoliiton toiminnan tuominneeseen enemmistöön ja neuvostomieliseen oppositioon eli taistolaisiin, joka tuki miehitystä. Muut suomalaiset puolueet eivät tuominneet miehitystä, tämä selittyy suurelta osin suomettumisella.

Uudistusmielinen linja sai jatkua heikentyneenä vielä talven yli huhtikuuhun 1969, kunnes vallan otti Neuvostoliitolle mieluisa ehdokas, Gustáv Husák. Hän käynnisti "normalisaationa" tunnetun prosessin, joka jatkui aina vuoteen 1989 asti.

Lieko Zachovalová - Kuva

Suomalaissyntyinen Lieko Zachovalová (synt. 13.8.1927, kuva yllä) on yksi Suomen tunnetuimpia radioääniä ja hän raportoi Prahan kevään tapahtumista Suomen Yle:n kirjeenvaihtajana. Lieko Zachovalová toimitti useita radio- ja televisiolähetyksiä Tšekkoslovakiasta Suomeen.  Ohessa linkki Ylen Elävään Arkistoon ja Zachovalován raporttiin Prahan keväästä:

Linkki tässä: http://www.yle.fi/elavaarkisto


Panssarien tuloa Prahaan todistanut nuori valokuvaaja Libor Hajský näki ensimmäiset uhrit Prahan radiotalon edessä ja mielenosoittajien sytyttävän panssareita tuleen. Tässä linkki hänen ottamiinsa kuviin.

Lähde: Wikipedia/Prahan kevät ja Lieko Zachovalová