28. kesäkuuta 2011

Národní třída - Kansalliskatu




Národní třída (tai pelkkä Národní) on yksi Prahan tärkeimmistä kaduista. Se sijaitsee Uuden puolen (Nové Mesto) ja Vanhankaupungin (Straré Mesto) rajalla.  Katu johtaa Jungmannovo námestilta Vltavan rantaan. Kadun tunnetuin ja näkyvin maamerkki on kansallisteatteri, Národní Divaldo, joka sijaitsee Vltava-joen rannalla.
Alunperin keskiajalla kadun paikalla oli muuri ja vallihauta, joka ympäröi Vanhankaupungin asukkaita ja rakennuksia. Vallihauta oli syvyydeltään 8 metriä, ja leveydeltään 25 metriä. Vallihaudan yli meni puinen silta, joka myöhemmin rakennettiin kiviseksi.

Kansallisteatterin kohdilta katu laskee loivasti Vltava-jokea kohti. Siinä kohdilla rannassa toimi entisaikaan satama, jossa purettiin aluksista mm. tiiliä ja kalkkia kaupungin talojen rakennusaineiksi. Kadulla on astellut mm. keisari Ferdinand V, joka kuulemma käveli yleisestikin pitkin Prahan katuja ja tervehti kaikkia iloisesti, jotka vastaan tulivat. Prahalaiset antoivat keisarille nimen "Hyväntahtoinen Wienin Tollo". Keisari oli taustaltaan hieman kehitysvammainen, mutta mieleltään hyvin hyvin iloinen. Siksi hän piti kaikkia kavereinaan ja hyvinä ystävinään. Prahalaiset pitivät kovasti tästä iloisesta ja rakastettavasta keisaristaan.

Kun Prahan saksalaisväestö 1800-luvun lopulla omivat Na Příkopě-kadun (info tässä), tsekkiläinen väestö puolestaan valtasi Národní třídan, jonka varrella he kävivät sunnuntaikävelyillä, korzolla. Kadusta tuli nopeasti suosittu promenadipaikka. 


Ratikka nro 21 Národní třídalla, 4.4.2010

1900-luvun alun jälkeen kadun nimi on muuttunut useasti. Vanhoina niminä ovat olleet mm. Nové Aleje (Uusi väylä), sekä V alejich, V nových alejich, Ferdeinandova, sekä muutamia muita. Tälle kadulle alettiin 1800-luvulla rakentaa kauniita klassisia ja monumentaalisia rakennuksia. 


Národní třídan ja Jungmannovo náměstí-katujen kulmassa on rakennus, joka on jäljitelmä venetsialaisesta palatsista. Mahtipontinen rakennus tunnetaan nimellä Adria Palác (Adrian palatsi). Se erottuu hyvin viereisistä rakennuksista hassuine torneineen, ja sen rakennusvuosi on 1920. Talo tunnetaan "rondokubismin" tyylilajina. 
Sen alakerrassa on Adria teatteri, tunnetun Laterna Magikan syntypaikka. Se on muuttanut paikasta pois, mutta teatterilla on tärkeä historiaan liittyvä merkitys: se toimi kohtauspaikkana Kansalaisfoorumille samettivallankumoukseen liittyen: Václav Havel kumouksellisisne kumppaneineen johti samettivallankumousta lokakuun lopulla 1989 Adrian palatsin kellarin salista.  

17.11.1989 mellakkapoliisi tukahdutti tällä kadulla kovin ottein  tuolloisen opiskelijamielenosoituksen. Kuolonuhreilta vältyttiin, mutta väkivaltainen yhteenotto tuli tunnetuksi verilöylynä, masakyr. Sen muistoksi on pystytetty rukoilijan käsiä esittävä veistos talon nro 16 seinään. Paljaat ylös nostetut kädet muistuttavat opiskelijamielenosoituksesta, josta vallankumous sai alkunsa.



Muistolaatta seinässä - kuva täältä


Talossa nro 7 on Art nouveau -julkisivu. Arkkitehtehtinä on toiminut Osvald Polivka. Rakennus on entinen Prahan Vakuutusyhtiön talo, jossa aivan miltei katonrajassa voi huomata valtavat kirjaimet "PRAHA". Kirjaimet ympäröivät pieniä ikkunoita ja ne on tehty mosaiikista.  Rakennuksen vieressä on entinen kustantamo, joka on myös Polivkan suunnittelema. (Meillä on tuosta "Praha"-kirjaimista jossain kuva, kunhan sen löydän, laitan tähän).

Laterna Magika - kuva täältä

Národní třída -kadun Vltava-joen läheisyydessä, kauniin Kansallisteatterin vieressä seisoo jyhkeänä Laterna Magika-teatterirakennus. Se rakennettiin kommunismivallan aikana ja ansaitsee kyllä käynnin historiallisena muistomerkkinä tuolta ajalta. Rakennuksen ulkopinta on rakennettu vanhoista televisioruuduista. Rakennusvuosi on 1983.



Kansallisteatteri, 17.6.2007

Katu "päättyy" Vltava-joen varteen, jossa Smetanovo Nabrezi -kadun kulmassa on Kansallisteatteri (Národní divadlo). Rakennus on varsinainen Neo-Renesanssin rakennustyylin lippulaiva. 

Toukokuussa 1868 Prahassa juhlittiin Kansallisteatterin peruskiven muurausta.  Tšekkien kansallisuusaatteen suurimpia haaveita oli ollut saada Prahaan teatteri, jossa näyteltäisiin tsekin kielellä, ei saksaksi. Rahat teatterin perustamiseen saatiin kansalaiskeräyksin ja erilaisin lahjoituksin. Teatterin rakentamiseen käytettyjä kiviä tuotiin kaikista mahdollisista tsekkilegendoihin liittyvistä paikoista. Rakentaminen kesti 13 vuotta. 

Lähes päivälleen kolme kuukautta avajaisten jälkeen teatteri paloi maan tasalle. Uusi kansalaiskeräys järjestettiin ja kahden vuoden päästä teatterin kullattu katto kimalteli jälleen Vltavan rannassa. Rakennusta komistaa tunnuslause "Kansa itselleen". Teatterissa esitetään oopperoita, baletteja sekä näytelmiä; varsinkin klassikkkoja.


Kahvila ravintola Slavia - kuva täältä


Vastapäätä Kansallisteatteria on historiallinen ja tunnettu Kavarna Slavia. Kahvila on tunnettu Art deco-sisustuksestaan ja suurista ikkunoista on kaunis näköala joelle. Vuonna 1863 perustettu kahvila taitaa olla kuuluisin Prahan kahviloista. Täällä nimittäin ovat istuskelleet 1800-luvun lopulta 1900-luvun alkuun kaikenlaiset merkkihenkilöt (tämä oli myös suomalaisen Pentti Saarikosken yksi vakiopaikka 1960-luvulla). Pääasiassa kahvilassa istuivat eri alojen taiteilijat ja poliitikot. 

Samettivallankumouksen jälkeen kahvila joutui sulkemaan ovensa pitkäksi aikaa omistusriitojen takia. Tänään sinne kannattaa ehdottomasti piipahtaa ja nauttia 1930-luvun tyyliin sisustetusta miljööstä. Kahvilasta saa toki myös ruokaa, alkoholia ja olutta. Suosittelen jälkiruokia, nam.


Kadun varrella toimii keltaisen B-linjan metroasema; nimeltään myös Národní třída.

Karttalinkki Národní třída -kadulle tässä.



Infot: sieltä täältä netistä, sekä Mondo matkaopas Praha-kirjasta.
SHARE:

2 kommenttia

  1. Kadun varrelta löytyy myös Louvre, Prahan vanhin kahvila :)

    VastaaPoista
  2. Jep, talo nro 20, info kahvilasta tässä: http://karhunkadunkafka.blogspot.com/2010/07/kavarna.html

    Tosin perustettu myöhemmin kuin tuo Slavia, joka on ollut paikoillaan jo 1800-luvun lopulla, Louvre vasta 1902 perustettu; tietojeni mukaan.

    Kumpikin kahvila ok, ehkä Louvressa itselleni sopivampi tunnelma ja miljöö; tykkään enemmän.

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
Blogger templates by pipdig