Nešťastné lásce - Onneton rakkaus

Jan Nerudan tarinaa jälleen; pieni pätkä.

Virittäydy tunnelmaan, 1800-luvun Malá Stranan kivipäällysteisille kaduille ja punatiilikattoisten talojen historiaa henkivään miljööseen.  

Satakieli saattaa laulaa luikahtaa taustalla, aurikoinen kesäpäivä on lämmittänyt talojen kiviseinät saaden niiden hehkumaan lämpöä kaduilla kulkeville ihmisille. 

Ihana kesäinen Praha !

Malá Strana 23.9.2009

"On tovin hiljaista.

Václav astuu ikkunan ääreen ja painaa otsansa sitä vasten. Mutta kohta hän lausuu ahdistuneella äänellä:

- Tuletteko sunnuntain häihin, herra maisteri?

- Häihin, mihin häihin?

- Mutta Pepicka sanoi, että te tulette todistajaksi! Minä olen sulhaspoikana.

- Kuka menee naimisiin?

- Ettekö tiedä, että Pepickalla on sunnuntaina häät konemestari Bavorin kanssa?

Herra maisterin silmissä sumenee, hänen päänsä menee pyörälle ja nän lysähtää raskaasti nojatuoliin. 

Václav säntää paikalle ja kumartuu makaavan ylle.

- Tarvitsetteko jotakin ... mikä hätänä?

Hän ei saa vastausta, vain toistuva voimakas korina kertoo, että hänen on haettava apua. Hän ryntää ovelle ja huutaa:

- Rouva Lakmusová, Klárinka-neiti, tuokaa äkkiä tänne vettä ja valoa .... herra maisteri voi huonosti!

Sitten hän astuu taas makaavan luo ja rupeaa avaamaan hänen kaulustaan ja aamutakkiaan. Rouva Lakmusová kiiruhtaa palava lamppu kädessään, hänen perässään tulee Klárinka-neiti.

- Vettä, äkkiä vettä tänne!, käskee Václav.

Mutta herra maisteri on jo avannut taas silmänsä. Hän kuulee Václavin sanat:

- Ei, ei ... ei vettä!

Hän ponnistelee.

- Voin jo hyvin! Se johtui tämänpäiväisestä helteestä ... kesällä minulle käy joskus näin.

- Kipaisepas hakemaan soodavettä ja vähän vadelmamehua, määrää rouva Lakmusová. Klarinká neiti poistuu."

Jan Neruda (1867) Sananlasku saa lisää vahvistusta. Teoksesta Prahalaistarinoita.