Kielen vaikutus terveyteen ja rikkauteen

Kaikenlaisia tutkimuksia tehdään, mutta tässäpä teille yksi mielenkiintoisemmista, johon liittyvän artikkelin bongasin Radio Free Europen sivuilta. Artikkeli on oma vapaa suomennokseni ja itse tutkimukseen liittyvä linkki löytyy jutun lopusta.

Prahalaisen gallerian edustalla

Yksi ensimmäisistä asioista, joita Regiina Nohovan piti oppia kun hän siirtyi Tšekin tasavaltaan oli, miten avata suunsa laajemmaksi kun hän puhui.  Hänen kotimaassaan Virossa puhutaan kieltä vähäisempinä suunliikkeinä, jos näin voisi sanoa. Useat konsonantit Tšekin kielessä aluksi oudoksuttivat ja Nohova ajattelikin näyttävänsä kummalliselta ääntäessään kieltä.
 

"Virossa puhumme hitaasti", hän sanoo. "Meidän ei tarvitse artikuloida puhumiamme sanoja niin, että auomme suutamme turhaan suureksi. Epäilen tämän johtavan juurensa jo aikojen taakse, jolloin ilmasto oli kylmempi ja turhaa energiaa ei saanut hukata. Minusta oli outoa huomata kielen suhteen näinkin suuri ero Viron ja Tšekin ihmisten kesken: miten he fyysisesti puhuvat ja ilmaisevat itseään. "

Nohova, joka asuu Prahassa tšekkiläisen miehensä ja kahden tyttärensä kanssa, on sittemmin oppinut sekä Tšekin kielen ja sen myötä paremman artikulaation.

Mutta tämä 35-vuotias joogaopettaja kertoo, että vaikka he nyt puhuvat samaa kieltä (hän ja hänen perheensä), eroavaisuuksia vielä löytyy ja varsinkin kun kyse on ruuasta.

"Alussa söimme mielestäni hyvin erilaista ruokaa, varsinkin silloin, kun tyttäremme syntyi", Regiina Nohova sanoo. "Ei ollut niin tärkeää välittää terveellisemmästä ruuasta, eikä pahemmin liikunnastakaan. Minä joogaan ja mies ei joogaa tai harrasta erityisesti liikuntaa. Yhä edelleen."

Nerudova-kadulla

 

Yhdysvalloissa kohta puoliin julkistettava tutkimus kertoo, että puhumamme kieli voi ratkaista omaan terveyteemme, kuten ruokaan ja liikuntaan sisältyviä tekijöitä, mutta se voi myös olla osallisena vaurauteen ja taloudelliseen menestykseen.

Tutkimuksen tehnyt M. Keith Chen, joka toimii apulaisprofessorina Yalen yliopistossa toteaa, että kielet, joiden kielioppi ei sisällä varsinkaan futuuria (esimerkiksi Mandariinikiina, Japani, Saksa ja Viro), näitä kieliä puhuvat ihmiset ovat tilastollisesti terveempiä ja rikkaampia. 

Chen saavutti tutkimuksensa yllättävän johtopäätöksen kokoamalla taloudellisia ja sosiaalisia tietoja eri maista, ja sen jälkeen hän lähti vertailemaan maan kieltä ja kielioppia saamiinsa tuloksiin. 

Prahan jokivarren valaistuja taloja

Esimerkiksi Englannin, Tsekin, Venäjän, Persian, Turkin ja Georgian futuurilliset kielimaat sisälsivät enemmän ihmisten heikompaa osallistumista liikuntaan ja heissä oli enemmän heikommin toimeentulevia. Venäjä, joka on yksi maailman maista, jossa ihmiset ovat tilastollisesti sairaampia ja heillä on matala elinajanodote, siellä ihmiset käyttävät futuuria puhuessaan esimerkiksi säästä: "Zavtra budet dozhd" eli "Huomenna sataa". Chen sanoo, että kerta toisensa jälkeen hänen tutkimuksensa osoitti tulosten olevan samankaltaisia.

"Löysin täsmälleen saman kaavan", Chen sanoo. "Perheet, jotka puhuvat futuurittomia kieliä esimerkiksi tupakoivat 24 % vähemmän kuin futuuria puhuvat, ja he olivat 13 % vähemmän ylipainoisempia.  Heillä on myös tilastojen mukaan parempi fyysinen kunto silloin kun he jäävät eläkkeelle verrattuna futuurillisten kielimaiden ihmisiin ".

Chenin tutkimus on herättänyt kovaa keskustelua kieliyhteisön sisällä. Jotkut analyytikot ovat jo todistelleet tämän tutkitun kieliasian liittyvän myös esimerkiksi Kreikan kriisiin tai miksi jotkut ihmiset mahtuvat paremmin saman kokoisiin farkkuihin kuin toiset. Monet kielitieteilijät ovat kuitenkin hylänneet Chenin tutkimuksen tulokset suoraan ja rankasti.

"Meillä on edelleen vaikutelma, että jotkut kielet ovat loogisia, järjestelmällisiä tai romanttisempia kuin toiset", sanoo Julie Sedivy, psykologian ja kielitieteen opettaja Galgaryn yliopistosta

Chenin tutkimus on tällä hetkellä (kevät 2012)  akateemisessa tarkastelussa, eikä sitä ole vielä virallisesti julkaistu.

Joten voi olla liian aikaista syyttää äidinkieltä niistä kahdesta liikakilosta, jotka kertyivät salaa ! 

Tutkimuksesta voit lukea lisää tästä linkistä (PDF).