Kun Prahassa hyppää metroon ja antaa sen viedä jos ei nyt ihan päätepysäkille asti, niin ainakin muutaman pysäkin päähän keskustasta, löytää maan pinnalle metroasemalta noustessaan aika yleisesti kerrostalolähiön.
Nämä elementtitalot ovat maan kielellä nimeltä panelák.
Košík - asuntoalue Prahassa - kuva täältä |
Kommunistiaikaan rakennettiin Prahaan arviolta kaksi miljoonaa panelák-asuntoa, kaikki samoista halvoista elementeistä.
Toisen maailmansodan jälkeen asunnoista oli kova puute. Kommunistinen aikakausi halusi tarjota suuria määriä kohtuuhintaisia asuntoja ja niinpä elementtitalot saivat jalansijan maassa. Käytännöllistä oli rakentaa useita eri kerroksia päällekäin ja tehdä taloista tasaisen mallisia.
Vuosien 1959 - 1995 välillä näitä elementtiasuntoja rakennettiin 1,17 miljoonaa kappaletta ja kolmasosa maan väestöstä asuu yhä edelleen näissä kerrostalolähiöissä.
Prahan ensimmäinen elementtitalo- ja -lähiöalue oli Petřiny (karttalinkki tässä), joka valmistui vuonna 1950. Asukasmäärältään suurin tämänpäivän kerrostalolähiö löytyy esikaupunkialueelta nimeltä Jižní Město (karttalinkki tässä), jossa noin 100 000 asukasta asustelee 1970-luvulla rakennetuissa taloissa.
Kamýk-asuntoalue, Praha - kuva täältä |
Panelák voi olla todella toisinaan melko valtava. Jotkut ovat yli 100 metriä pitkiä, ja joissakin on yli 20 kerrosta. Suurimmissa taloissa on maantasalla erilliset aukot tai tunnelit, joista jalankulkijat ja autot voivat ajaa aivan kuin talon läpi, ettei heidän tarvitse kiertää koko rakennusta.
Monet arvostelevat näitä elementtitaloja niiden heikosta suunnittelun laadusta, joka monesti onkin turruttava tai jopa surullinen ulkopuolisesti tarkasteltuna, niissä joissakin on käytetty heikkoja rakennusmateriaaleja tai huonoa suunnittelutekniikkaa yleisesti.
Tosin joidenkin hyvin suunniteltujen asuinalueiden mukana on tullut myös joitakin ympäristöhyötyjä.
Jättämällä laajat tilat rakennusten väliin on samalla saatu vihreitä
keitaita asukkaiden käyttöön kuten laajoja puistoalueita, joissa
vapaa-aikaa vietetään.
Vaikka talot eivät aina ulospäin vaikutakaan kauniilta, ovat niiden asunnot olleet kuitenkin aina ajanmukaisesti varusteltuja. Näillä asuinalueilla ovat eri sosiaaliluokat sekoittuneet, ja yksi näiden asuntoalueiden puolestapuhuja onkin Tšekin entinen pääministeri Jan Fischer, joka itsekin perheineen asustelee panelák-alueella.
Joihinkin kerrostalolähiöihin vedettiin Prahan ensimmäiset WiFi-, DSL- ja kaapeli-TV -liitännät, jotka muualle kaupunkiin ovat tulleet vasta näiden jälkeen.
Prahalainen panelák - kuva täältä |
Näiden kerrostalojen valtaamista lähiöalueista on nykyisin kovasti kysyntää ja kiinteistönvälittäjät ovatkin alkaneet ostamaan vierekkäisiä asuntoja ja yhdistämään niitä trendikkäiksi ja tilaviksi huoneistoiksi.
Taloyhtiöt käyttivät vuonna 2004 panelák-asuntojen ja -rakennusten saneerauksiin yhteensä 220 miljoonaa korunaa.
Suosittu trendi on maalata elementtitalojen ulkoseinät samoilla keltaisen, sinisen ja vihreän vaaleilla sävyillä, joita näkee Prahan Vanhankaupungin kauniiden vanhojen talojen värityksinä.
Kuva täältä |
Info: Wikipedia
Rumiahan ne on mutta eivät loppujen lopuksi poikkea paljoakaan esim. Pasilan tai Hervannan vastaavista.
VastaaPoistaHelppo yhtyä edelliseen, mm. Merihaassa ja Jakomäessä purkukuntoisia taloja, jotka rakennettu 70-luvulla.
VastaaPoistaJoka maassa taitaa olla omat Panelkansa?
Meiltä löytyy elementtitalo. Aivan tyytyväisiä olemme olleet. Nyt kuitenkin täytyy uusintasamaus tehdä, eli toivottavasti sen myötä sitten tilanne paranee. Olemme viihtyneet hyvin, vaikka monella mielipiteitä onkin elementtitaloista. https://lahdenelementtisaumaus.fi/elementtisaumojen-uusiminen/
VastaaPoista