Prahassa
sijaitsevaa Kampa-saarta olenkin monesti täällä jutuissani sivunnut, mutta
tehdäänpä lähempi tutustuminen kyseiseen maa-alueeseen. Sen verran voisin tässä
mainita, että Kampa-saari kuuluu joka Prahan käyntikerrallamme yhteen mielikohteeseemme; oli sitten kesä tai talvi. Saari on viehättävä pieni keidas
aivan jokaisena vuodenaikana ja sen tunnelmallisuudesta nautimme Prahassa käydessämme.
Kampa, Na
Kampě (karttalinkki), on pieni erillinen
saarialue, joka sijaitsee Prahan Malá Stranan puolella, Vltavan rannassa. Sen koko on 2,65 hehtaaria. Varhaisin
maininta Kampasta on peräisin vuodelta 1169, kuningas Vladislav II:n ajalta.
Suomalaisille
hauska nimi ei kuitenkaan tarkoita mitään hiuksiin liittyvää. Historiassa on
kautta aikain pohdittu nimen syntyä ja aivan varmaa tietoa sen alkuperästä ei
ole. Sen on pohdittu tulevan sanasta "campus" eli kenttä; tämän nimen
alkuperän kerrotaan syntyneen espanjalaisten sotilaiden toimesta, jotka
majoittuivat saarella Valkeavuoren taistelun aikana.
Myös jossain
historiankirjoissa on kerrottu sanasta "zákampí", joka tarkoittaa
varjoisaa paikkaa. Lisäksi kolmas vaihtoehto nimen synnylle kertoo, että nimi
on johdettu Tyko Gansgeb -nimisestä miehestä, joka omisti talon saarella
1600-luvulla; Gansgeb > Kampa, no mene ja tiedä.
Kampa-saaren
läpi kulkeva pieni joki, Čertovka, on Vltava-joesta eriytyvä haara ja saa näin
saaren olemaan erillinen, ja irtonainen itse Malá Stranasta. Čertovka-joen
pituus on noin 900 metriä.
Wikipedia
kertoo joen uoman saaneen alkunsa 1100-luvulla, Malá Stranan puolella asuneiden
maltalaisten toimesta; he olivat uoman kaivaneet ja eristäneet alueen
kantamaasta.
Saaren korkeus joen pinnasta alkoi
hiljakseen kasvaa, johtuen Vltava-joen tuomista sedmenteistä ja normaalista
maan kohoamisesta. Lisäksi vuoden 1541 Malá Stranassa riehuneen tulipalon
jälkeen Kampaa alettiin myös täyttämään asukkaiden toimesta eli tuomaan sinne
ylimääräistä maa-ainesta.
Nykyinen
Čertovka-joen nimi ”Pirunpuro” tai ”Paholaisen virta”, on sekin alkuperältään
tuntematon. Yksi tarina kertoo sen juontaneen talosta nimeltä U sedmi
čertů (Seitsemän paholaisen talo), joka
sijaitsi uoman rannalla. Toinen tarina taas kertoo joessa pyykkejään pesevän
pyykkärinaisen olleen aina vihaisella päällä, josta joki sai nimensä.
Čertovkan
viehättävää aluetta aivan Kaarle-sillan alla kutsutaan myös nimellä Pražské
Benátky (Prahan Venetsia).
Alunalkaen
Kampa-saari oli täytetty pelkästään erilaisin puutarhoin. Taloja ja rakennuksia alettiin rakentamaan myöhäiskeskiajalla, 1400-luvulla.
Aivan ensimmäisiä
rakennuksia saarella oli mm. vanha myllyrakennus, Velkopřevorský mlýn (karttalinkki),
jonka pyörä pyörii yhä edelleen. Tosin, ei tietystikään tuo alkuperäinen
myllynpyörä vaan myllyratasta huolletaan aina tarpeen mukaan, jotta se on
muistona kulkijoille yhä tänä päivänä ja tulevaisuudessakin.
Kampa-saari
oli muuten pitkään tunnettu mm. keramiikkamarkkinoistaan, joita saarella
pidettiin 1600-1700-luvuilla. Ilmeisesti siellä on tehty keramiikkaa jossain
pienessä tehtaassa tai useammassa pienemmässä käsityöpajassa.
Nykyisen
puistomuotonsa Kampa sai 1947-48 välisenä aikana ja tyyli pyrittiin pitämään
avoimena englantilaista maisematyyliä mukaellen.
Kampa-saarella
on kautta vuosisatojen asunut kaupungille tärkeitä henkilöitä, ja heidän
rakentamistaan taloista on liikkunut paljon tarinoita. Esimerkiksi talossa
numero 514 (U obrázku Panny Marie), jonka seinässä on kuva Neitsyt Mariasta, on
asunut vuosina 1903-1934 taidemaalari ja kuvittaja Adolf Kašpar.
Saaren muita
tunnettuja henkilöitä ovat mm. kirjailija ja näytelmäkirjailija Alois Mrštík,
kirjailija ja lehtimies Karel Matěj Čapek-Chod, näyttelijä Eduard Kohout,
animaattori-elokuvaohjaaja ja nukkien tekijä Jiří Trnka ja
näyttelijä-näytelmäkirjailija Jiří Voskovec.
Toinen
merkittävä paikka on Jan Werichin talo, jossa asui paitsi
kansallistaiteilija-näytelmäkirjailija-käsikirjoittaja-näyttelijä Jan Werich
itse, mutta myös Tshekin herätysliikkeen
johtaja, slaavilaisten kielten tutkija Josef Dobrovský (paikka oli tosin
nahkatehdas tuolloin), sekä lisäksi yksi
suurimmista Tšekin runoilijoista, Vladimír Holáň.
Tärkeä asukas
Kampa-saarella on tshekeille runoilija Václav Hrabě , joka kirjoitti enimmät
runonsa Pirunpurossa sijaitsevan myllyrattaan vastapäisellä muurilla, jonka
takana sijaitsee tänään ravintola.
Kampa-saarelta
johtaa Rakastavaisten silta ohi myllyn, Suurpriorin aukiolle, Velkopřevorské
náměstí (karttalinkki). Sillalta näkyy hyvin tuo myllyratas ja itse sillan
kaiteisiin on kiinnitetty paljon rakkauslukkoja, joiden avaimet on heitetty
jokeen.
Suurpriorin
aukiolta löytyy John Lennon -seinä, jonne vuosittain 8. joulukuuta tullaan
muistelemaan edesmennyttä musiikintekijää ja laulajaa. Tulloin muurin juurelle
sytytetään kynttilöitä ja lauletaan Lennonin lauluja. Muutoinkin muuri muuttuu
viikoittain siihen maalattavien Lennon-muisteluiden osalta, kts. blogisivun
oikea laita "Tagy-Tunnisteet" ja sieltä "John Lennon Wall".
Yläkuvassa näkyy Ranskan suurlähetystö, joka sijaitsee myös Suurpriorin aukiolla, Lennon-seinää vastapäätä.
Kampa-saarella
sijaitsee myös Kampa-museo (karttalinkki). Tshekkisyntyisen taiteenkerääjä Meda
Mládkován perustaman museon avaamista hidasti 14 vuoden ajan byrokratia, jossa
kiisteltiin mm. rakennuksen modernista lasikatosta. Kun museota oltiin viimein
avaamassa vuonna 2002, Prahan tulvat pyyhkäisivät sen yli. Museon avajaisia
vietettiin viimein syyskuussa 2003. Lopputuloksena on erinomainen taidemuseo
tyylikkäästi modernisoidussa keskiaikaisessa myllyssä.
Kampa museota
ei ole turhaan kutsuttu "Prahan Guggenheimin museoksi". Kokoelman
nimekkäimpiä taiteilijoita ovat Otto Gutfreud ja Frantisek Kupka. Vltava-jokeen
37-vuotiaana hukkunut Gutfreud oli Keski-Euroopan ensimmäisiä
kubismikuvanveistäjiä. Museon arvokkaimpiin töihin kuuluvat Kupkan Katedraali
ja monta eri hahmotelmaa Amorphasta, joka oli maailman ensimmäisiä näytteillä
olleita abstrakteja maalauksia.
Vuonna 2010
Kampa nimettiin toiseksi parhaimmaksi turistisaareksi maailmassa. Listan
oli koonnut Internet Travelin
VirtualTourist.
Vuonna 2011 Kampa-saari rankattiin Euroopan toiseksi
parhaimmaksi matkailusaareksi (linkki)
Jutun kuvat eivät ole aivan tuoreita; vanhin kuvista vuodelta 2006, suurin osa pääsiäisen aikaan 2010 otettuja, ja yksi vuodelta 2011. Arkistojen kätköistä ; )