Kaarlen silta, Karlův most, on yksi Prahan maamerkeistä ja jokainen turisti jossain vaiheessa matkaansa käy kävelemässä sen yli; toiset useamminkin. "Tungos kuin Kaarlen sillalla" taitaa olla yksi tutuimmista tshekkiläisistä lausahduksista, eikä ihme: varsinkin suurimpina turistiaikoina tungosta kieltämättä on. Sillalle mahtuu kyllä niin soittajat, taiteilijat, kädentaitojen myyjät kuin kävelijätkin, joten väenpaljouden aikaan kannattaa ottaa ylitys ajan kanssa, sekä pitää lompakostaan, kamerastaan ja kännykästään huolta taskuvarkaiden varalta (niitä saattaa tungoksissa olla).
Matkavinkiksi sanottakoon, että sillalle kannattaa lähteä kameransa kanssa joko hyvin aikaisin aamulla tai sitten myöhään illalla; tällöin tungosta ei juurikaan ole. Kuvia ottaessa voi nauttia kävelystä sillalla omassa rauhassa ja aamuisen heräävän kaupungin kauneudesta, tai sen iltamyöhän uneliaisuudesta kaupunkisiluetin painuessa pimeyden vaippaan. Toinen vaihtoehto on istahtaa jokilaivaan ja ihailla siltaa joelta käsin.
Mutta oheen pieni kertaus Kaarle-sillan historiasta sen nykypäivään.
Karlův most eli Kaarlen silta on Vltava-joen ylittävä goottilaistyylinen kivisilta. Ennen Kaarlen siltaa paikalla sijaitsi puinen silta, ja sen jälkeen vuonna 1172 rakennettu Juuditin silta, Juditin most, joka oli silloin ensimmäinen kivisilta, joka ylitti Vltava-joen. Tuo silta romahti kuitenkin tulvien aikaan 1342. Sen jälkeen uuden sillan rakennussuunnittelu sai alkunsa.
Kaarle-sillan rakentaminen aloitettiin vuonna 1357 silloisen kuningas Kaarle IV:n aikana. Silta muodostui yhdeksi osaksi pääkaupungin laajempaa kohentamishanketta. Vuonna 1378 siltaa pitkin kulki hänen itsensä, Kaarle IV:n hautajaissaattue.
Rakennustöitä johti arkkitehti Peter Parler; sama mies, joka on ollut mm. Vituksen katedraalin rakennuttajana. Tarina kertoo, että sillan muurauslaastiin on ollut sekoitettuna viiniä ja kananmunankeltuaisia vahvistamaan sillan rakennetta. Toinen legenda kertoo, että sillan ensimmäisen kiven muurausajankohta oli valittu tarkoin, sillä niistä muodostuu nouseva ja laskeva asteikko, jonka huippu on luku 9 (vuosi 1357, päivämäärä 9.7. ja kellonaika 5:31).
Kaarle-sillan pituus on 516 metriä ja leveyttä 10 metriä. Silta koostuu 16 kaaresta ja se yhdistää toisiinsa Prahan Vanhankaupungin, Staré Město, ja toisella puolen Pienen puolen, Malá Strana. Alkujaan silta sai nimekseen Kivisilta, Kamenný most, ja sen jälkeen Prahan silta, Pražský most. Kaarlen sillaksi nimi vakiintui vuodesta 1870 alkaen, jolloin Vltavaa ylitti jo muitakin siltoja.
Sillan molemmissa päissä sijaitsevat siltatornit, joista Vanhankaupungin puoleisesta, Staroměstská mostecká věž, olenkin kirjoittanut lyhyesti jo aikaisemmin; linkki juttuun tässä.
Malá Stranan puolella sijaitseva siltatorni on nimeltään Malostranská mostecká věž eli Pienen puolen siltatorni. Se rakennettiin 1400-luvun puolivälissä ja jäljittelee Vanhankaupungin siltatornia. Sen sijaan tämän tornin vieressä sijaitsee toinen pienempi torni ja yhdessä ne muodostavatkin yhden valokuvatuimmista Prahan kohteista. Pienempi torni rakennettiin jo 1100-luvun alussa ja on yksi kaupungin puolustustorneista, joka kuului Kaarle-sillan edeltäjän, Juuditinsillan linnoitettuun edustaan.
Nykyliikenteelle silta on pelkästään kävelysilta, mutta vielä 1900-luvun alkupuolella sillalla kulkivat muu liikenne, kuten esimerkiksi raitiovaunut.
Kaarlen siltaa koristavat kolmekymmentä pyhimyksen patsasta, joista useimmat ovat parhaiden böömiläisten kuvanveistäjien tekemiä 1600-1700 -luvuilta, mutta joista suurin osa on kopioita. Alkuperäiset patsaat ovat tallessa mm. Vyšehradin linnoituksen suojissa. Patsaista löytyy mm. Pyhä Vitus, Pyhä Johannes Nepomukilainen, Johannes Kastaja ja niin edelleen.
Suosituin patsaista on juuri Pyhä Johannes Nepomukilainen. Mies oli tshekkiläinen martyyripyhimys, joka teloitettiin heittämällä hänet alas sillalta kuningas Václav IV:n ajalla. Patsaassa kiinni oleva muistolaatta kiiltää, sillä sen koskettamisen sanotaan tuovan hyvää onnea ja varmistavan, että kyseinen henkilö palaa vielä takaisin Prahaan.
Joissakin Praha-matkaoppaissa on hyvä kartta sillan pyhimyksistä, ainakin sellainen sivun mittainen piirros löytyy Tammen julkaisemasta Näe ja koe Praha -oppaasta, sivulta 83.
Varsinkin kesäkuukausina ja joulun aikaan turistit valtaavat Kaarle-sillan, mutta muina aikoina sillalla on vapaampaa liikkua, eikä ruuhkaa ole. Kaarle-silta on meidänkin Praha-visiittiemme kohde ihan joka kerta, pakkohan se on käydä ylittämässä ja samalla ihailemassa kaupunkikuvaa joen molemmin puolin.
Pyhimysten karttapohja: täältä
Muut kuvat omia
Ei kommentteja
Lähetä kommentti