21. maaliskuuta 2012

Tšekkien pääsiäistapoja ennen ja nyt




Prahassa huhtikuussa 2010


Seuraava tekstiote on Lieko Zachovalován kirjasta:"Toinen kirja Prahasta".

Kyse on pääsiäistavoista, jotka ovat varmasti edelleen samankaltaisia tsekkiläisissä kodeissa. Tämä tarina on kirjattu 27.3.1970:


"Tšekkoslovakialaisen pääsiäisen näkyvimmät symbolit ovat värikkäiden pääsiäismunien lisäksi silkkinauhoin koristellut punotut pajupiiskat. Ne viuhuvat toisena pääsiäispäivänä poikalasten ja nuorten miesten käsissä hameväen juostessa kirkuen karkuun - useimmiten ruokakomeroon, mistä sitten tuodaan kovaksi keitettyjä kananmunia tai muuta hyvää lepyttämään lyöjiä. 

Eivät he kyllä totta puhuen lujasti lyö, hiukan vain ripsovat säärille tai hameen takamusta, mutta silti koko tapa tuntuu syrjästäkatsojasta jotenkin raa´alta ja naisten arvoa alentavalta. Asennetta täytyy kuitenkin muuttaa, kun kuulee kansantieteilijän kertovan asian taustaa.

Pääsiäistavat liittyvät täällä kuten muuallakin kevätpäivänseisaukseen, joka valaa uutta elämää sekä luontokappaleisiin että ihmisiin. Nuoret pajunvitsat ovatkin juuri nuoruuden symboli, ja ennen muinoin niillä pääsiäisenä huidottiin myös elikkoja navetassa ja toivottiin, että jotakin vitsojen nuoruudesta tällä tavoin siirtyisi niihinkin. 

Samat ovat tarkoitukset naisia huidottaessa, ja kukapa nainen loppujen lopuksi kieltäytyisi mistään nuorennustoimenpiteestä - pyöriväthän tällä perusteella miljoonat kauneusaineteollisuudessakin. Tämä ei tietenkään merkitse sitä, etteikö nuorennus tekisi hyvää monelle miehellekin näinä kiireiden, kalkkeutuneiden verisuonten ja sydäninfarktien aikoina. Eri asia on ymmärtää sitä nuoruutta hankkia.


Prahalaisia keväisiä lehtisilmuja


Mutta takaisin pääsiäiseen. Prahan hotellit ovat olleet kuukausikaupalla loppuunmyydyt juuri pääsiäiseksi. Turistit, ennen kaikkea Itävallasta ja Länsi-Saksasta, parveilevat kaupungilla ja ostelevat matkamuistoiksi koristeellisia pääsiäismunia. Nämä uuden elämän symbolit edustavat täällä Tšekkoslovakiassa vielä väärentämätöntä kansantaidetta, joka jatkuvasti elää maaseudulla ainakin kätevien mummojen keskuudessa. Asiantuntijat tietävät tarkalleen, mistä maankolkasta ja useissa tapauksissa jopa mistä kylästä tuo kauniisti kirjailtu, tyhjäksi puhallettu munankuori on peräisin. 

Esimerkiksi Etelä-Böömissä on tapana maalata kuviot sulaan mehiläisvahaan kastetulla nuppineulannupilla tai hanhensulan kappaleella munankuoreen. Sitten kuori pannaan värihauteeseen, ja sen jälkeen voidaan vaha pyyhkiä pois lämpimällä villarievulla. Kuviot jäävät valkoisiksi ja muu osa on värillinen.



Prahan kevättä


Pääsiäismunat on tapana ripustaa erivärisiin silkkinauhoihin esimerkiksi pajunoksiin tai pitää muuten vain esillä vaikkapa olkivadilla. Ikivanha, mutta jo suurelta osalta unhoon jäänyt tapa on kylvää johonkin saviastiaan viljaa pari viikkoa ennen pääsiäistä ja sijoittaa sitten kauniit munat vihreiden oraiden joukkoon pääsiäispöytään. 

Joulun ja laskiasen ylensyönnin jälkeen paastottiin ensitaikoina lujasti ennen pääsiäistä, mutta sitten tuli aika antaa keholle taas ravintoa. kananmunat ja koristeelliset leivonnaiset tekevät kauppansa vielä tänäkin päivänä, vaikka raamatulliset paasto-ohjeet ovatkin useimmilta jo aika päivä unohtuneet."


Zachovalová, Lieko (2000) Toinen kirja Prahasta. Helsinki: Edita. Sivut 80-81.
SHARE:

Ei kommentteja

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
Blogger templates by pipdig