" Česká mše vánoční" - Tšekin suosituin joulusävellys

Jakub Jan Ryba - kuva täältä

Säveltäjä Jakub Jan Ryba syntyi vuonna 1765 Přeštice-nimisessä kylässä Länsi-Böömissä. Hänen vanhempansa toimivat opettajana ja urkurina, ja jo lapsesta asti musiikki oli tärkeässä osassa perheen elämässä. Tästä pikku Jakub imi kaikki vaikutteet ja opit, jotka tekivät hänestä myöhemmin suositun säveltäjän. Jo kahdeksan vuotiaana hän osasi soittaa viulua ja urkuja. Hänen musiikilliset lahjansa oli huomattu ja pantu merkille. Niinpä poika laitettiin Prahaan musiikkia lisää oppimaan. 

Prahassa hän mm. laului itse gregoriaanisessa kuorossa ja sävelsi ensimmäiset kappaleensa. Ryba haaveili säveltäjän urasta, mutta ajat muuttuivat heikoiksi ja hänen isänsä pakotti nuoren miehen palaamaan kotikyläänsä ja aloittamaan opettajana paikallisessa koulussa elantonsa saamiseksi. Lopulta Ryba vuonna 1788 erosi opettajan töistään ja muutti Rožmitálin kaupunkiin Keski-Böömiin, jonne hän asettui loppuelämäkseen ja perusti perheen. Edelleen hän teki opettajan töitä, mutta toimi samalla paikallisen kuoron mestarina, urkurina ja kapellimestarina sekä säveltäjänä paikallisessa kirkossa. Jakub Jan Ryba sävelsi elinaikanaan 1400 sävelteosta. 

"Česká mše vánoční" eli "Tšekin joulumessun" Ryba sävelsi vuonna 1796 ja se oli sanoitettu Tšekin kielellä, mikä tuolloin oli erikoista, sillä kaikki muut messut tuolloin laulettiin latinaksi. Rybasta pidettiin, koska ihmiset mielsivät hänen sävellyksensä kirkkaiksi ja ilmeikkäiksi, sekä ne koskettivat ihmisten sydämiä.

Sävelteoksen kulkua - kuva täältä

Ryba ei saanut elää elämäänsä loppuun asti nauttien suosiostaan. Hän joutui ristiriitaan paikallisen papin ja viranomaisten kanssa, koska kannatti ja yritti valmistella erilaisia sosiaalisia uudistuksia mm. koulumaailmaan. Paineet kasvoivat liian suuriksi ja 8.4.1815 keväisenä aamuna hän otti hengen itseltään. Ryban joulumessu elää kuitenkin kansalaisten sydämessä aina ja ikuisesti. 

Kohta voit katsella ja kuunnella tuon sävellyksen ensimmäisen osan nimeltään "Kyrie", mutta ensin koko sävellystarinan kulusta lyhyesti näin:

Aluksi kuvaillaan kohtausta kylässä, jossa nuori paimen kertoo isännälleen hänelle ilmestyneestä oudosta taivaallisesta valosta. Isäntä on vähän äreä aluksi, mutta sitten hän  näkee myös tuon valoilmiön taivaalla eli kirkkaana loistavan Betlehemin tähden.  Muun muassa kuullaan enkelien laulavan ja julistavan Vapahtajan syntymää laulamalla: "Kunnia olkoon mahtavan Herran, kaikkein pyhimmän, rauha olkoon teille kaikille hiljainen ja nöyrä, Jumala olkoon ylistetty meidän Vapahtajamme syntymästä. Hän, joka tulee lunastamaan maan.". 

Paimenet valmistautuvat matkaansa Betlehemiin, jotta voisivat osoittaa  kunnianosoituksensa vastasyntynelle lapselle.   Paimenet sanovat: "Viulut on viritettävä huolellisesti, jotta kauniit sävelet voivat täyttää ilman, jotta lapsi, jonka vuoksi olemme siunattuja, saisi kuulla nuo kauneimmat sävelet".

 

Kolme sävelteoksen loppuosuutta nimeltään "Sanctus", "Benedictus" ja "Agnus Dei", esitetään ylistyslauluna kehdon äärellä, jossa kuoro rukoilee rauhaa maan päälle ja kaikille ihmisille hyvää tahtoa.  

Jakub Jan Ryban Tšekin Joulumessusta tuli välitön menestys sen yksinkertaisuuden ja iloisen tunnelman vuoksi ja se levisi kulovalkean tavoin ympäri maata. Tuohon aikaan sävellystä kopioitiin käsin tuhansia kappaleita, jotta jokainen sen voisi kuulla. Nykyisin se on maan joulusymboli, jota soitetaan joulun aikaan kaikkialla kirkoissa ja konserteissa sekä ammattilaisten että harrastajien toimesta. (Lähde: Prague Radio)

Lopuksi kaikille Joulumessusta kiinnostuneille tarinan alkuosuus piirroshahmoin esitettynä,  Hyvää & Rauhaisaa alkanutta jouluviikkoa!