Praha on Tšekin pääkaupunki ja suurin kaupunki. Kaupungissa on noin 1,2 miljoonaa asukasta. Praha sijaitsee Vltavajoen (saks. Moldau) rannalla. Kaupungin hyvin säilynyt historiallinen keskusta kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon. Prahan vanha suomenkielinen nimi on Praagi.
Praha perustettiin 800-luvun jälkipuolella ja siitä tuli pian Böömin kuninkaiden asuinpaikka. Vltavajoen varrella on ollut asutusta noin vuodesta 500 eaa., jolloin sinne asettui kelttiläisiä heimoja. Heidän jälkeensä alueelle tuli germaaneja ja sitten slaaveja. Noin vuonna 800 aluetta nousi hallitsemaan Přemyslidien suku, tarun mukaan prinsessa Libušen perustamana. He rakensivat alueelle kaksi linnoitusta: toisen nykyisen Prahan linnan kohdalle, toisen vähän matkan päähän Vyšehradiin. Näiden linnoitusten suojissa saattoivat saksalaiset ja juutalaiset kauppiaat ja käsityöläiset harjoittaa ammattiaan.
1300-luvulla kaupunki kukoisti erityisesti Kaarle IV:n hallintokaudella. Tämä kuningas asettui Prahaan ja ryhtyi tositoimiin tehdäkseen siitä Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan pääkaupunkina Euroopan mahtavimman kaupungin. Hän rakennutti mm. Uudenkaupungin, Kaarlensillan ja Kaarlen yliopiston (Univerzita Karlova v Praze). Pian tämän jälkeen kaupunki kärsi kuitenkin kovin ja tuhoutui osittain hussilaissodassa, uskonpuhdistaja Jan Husin seuraajien ja katolisten ristiretkeläisten välisessä kiistassa. Hus oli tšekkiläinen pappi ja Prahan Kaarlen yliopiston rehtori 1400-luvun alussa. Hänet poltettiin roviolla vuonna 1415.
Neljä itsenäistä kaupunkia eli Hradčany, Malá Strana (Pieni puoli), Staré Město (Vanhakaupunki) ja Nové Město (Uusikaupunki) yhdistettiin yhdeksi Prahan kaupungiksi vuonna 1784. Myöhemmin siihen liitettiin Josefov (1850) ja Vyšehrad (1883), ja vuonna 1922 vielä 37 kuntaa, mikä nosti kaupungin väkimäärän 676 000:een. 1800-luku oli tšekkiläisten kansallisuusaatteen aikaa. Prahaa kunnostettiin, julkinen liikenne kehittyi ja kaupunki kasvoi.
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen muodostetun Tšekkoslovakian valtion pääkaupungiksi tuli itseoikeutetusti Praha. Saksa miehitti Tšekkoslovakian ennen toista maailmansotaa, ja Praha pysyi miehitettynä vuodet 1939-1945. Kaupunki säästyi kuitenkin pahoilta vaurioilta, vaikka siellä käytiin taisteluja. Suurimmat tappiot koki Prahan juutalaisyhteisö. Vuonna 1939 kaupungissa asui noin 120 000 juutalaista, joista kymmenet tuhannet kuolivat vainoissa.1500-luvun lopusta alkaen Prahan hallitsijoita olivat Habsburgit. He tukivat erityisesti taiteita ja toivat renessanssin aatteet kaupunkiin. Tällöin rakennettiin myös monet kaupungin palatseista ja kirkoista. Aika oli kuitenkin poliittisesti levotonta.
Kolmikymmenvuotisessa sodassa paljon Prahaan kootuista taideaarteista ryöstettiin.Toisen maailmansodan jälkeen, kun Tšekki oli joutunut kommunistihallinnon alaisuuteen, Praha oli pääkaupunkina poliittisten tapahtumien keskipiste ja mm. vuoden 1968 kansannousun, Prahan kevään, näyttämö. Neuvostoliitto kukisti kapinalliset. Ns. samettivallankumous vuonna 1989 merkitsi sosialistisen kauden loppua. Presidentiksi valittiin Václav Havel, ja Prahasta tuli Tšekkoslovakian rauhanomaisen jakautumisen jälkeen Tšekin tasavallan pääkaupunki. Vapaissa vaaleissa 1990 Václav Havel säilytti paikkansa. Hän tuki voimakkaasti tšekkien ja slovakien liittoa, vaikka jännitystä olikin ilmassa.
Josefov, Prahan juutalaiskaupunginosaa - kuva täältä |
3. heinäkuuta 1992 liittoparlamentti ei enää valinnut Havelia presidentiksi, vaikka hän olikin ainoa ehdokas, slovakkiedustajien puuttuvan tuen vuoksi. Slovakien julistauduttua itsenäiseksi, Havel erosi 20. heinäkuuta presidentin virasta. Tšekin tasavallan luomisen jälkeen hän oli ehdokkaana 1993 vaaleissa ja voitti. Sairaudestaan ja kolmesta leikkauksesta huolimatta hänet valittiin uudelleen 1998. Tämän jälkeen hän jätti asemansa virkakauden päätyttyä 2. helmikuuta 2003. Seuraavaksi Tšekin presidentiksi valitiiin Václav Klaus, joka oli ollut yksi hänen merkittävimmistä poliittisista vastustajistaan.
Tšekeistä yli kymmenesosa, noin 1,2 miljoonaa (v. 2008), asuu pääkaupungissa Prahassa, lähinnä kantakaupungin ulkopuolisissa lähiöissä. Historiallisessa keskustassa asuu noin 40 000 ihmistä. Prahassa on noin 20 000 työtöntä, mikä on 3,4% kaupungin väestöstä.
Teksti-info: Wikipedia
Teksti-info: Wikipedia
Ei kommentteja
Lähetä kommentti