Kutná Hora ja Pyhän Barbaran katedraali (Chrám svaté Barbory)

Hetkeksi Prahan ulkopuolelle:

Syyskuussa 2015 piipahdimme Prahasta päiväreissulle Kutná Horaan, tarkoituksena käydä visiitillä uudemman kerran Luukirkossa. Matka taitettiin junalla kuten ennenkin ja Kutná Horan rautatieasemalle päästyämme kaupunkiin menevä bussi odotteli matkustajia aivan aseman edustalla. Ilma tihkutteli vähän sadepisaroita, joten ei muuta kuin bussiin ja matka kaupungin keskustaan alkoi. Luukirkossa ehtisimme käydä vielä ennen lähtöämme paluumatkalla takaisin aseman suuntaan.

Jälleen sai ihmetellä tuota julkisen liikenteen edullisuutta tässä maassa: meitä oli neljä reissussa ja junalippu edes takaisin (yht. n. 150 km) maksoi koko porukalta rapiat 500 korunaa eli noin 4,5 euroa / hlö. Ja tuo bussimatka Kutná Horan rautatieasemalta keskustan päätepysäkille 12 korunaa / hlö / suunta (0,40 euroa). Käsittämätöntä suomalaisittain katsottuna. Matkustakaa siis Tshekeissä hyvät ihmiset, varsinkin nuo päiväreissut Prahasta lähikaupunkeihin ovat edullisia niin junalla kuin busseilla.

Punainen bussi (linja nro F1) lähti ajelemaan rautatieasemalta läpi kaupungin asutuskeskusten, kierrellen ja kaarrellen. Välillä ajattelin, että minnekähän reitti oikein vie, mutta lopulta bussi pysähtyi ja kuljettaja huudahti lopuille matkustajille, että nyt oltiin päätepysäkillä. Ei muuta kuin ulos sitten vain.

Koska Pyhän Barbaran katedraali (Chrám svaté Barbory) oli aivan lähietäisyydellä, lähdimme etenemään sateisessa säässä sitä kohti. Tämä vuodesta 1995 asti Unescon maailmanperintöluetteloon lukeutuva kaupunki oli meille vieras, ainoastaan olimme edellisellä visiitillämme vuonna 2012 tutustuneet tuohon Luukirkkoon, mutta itse tänne kaupunkiin asti emme olleet vielä päässeet tutustumaan. Jokainen askel siis näillä kaduilla olivat meille kaikille ensimmäiset.

Pyhän Barbaran katedraali on yksi Keski-Euroopan kuuluisimmista goottilaiskirkoista ja lukeutuu Unescon maailmanperintökohteisiin. Kirkon rakentamisen rahoittamisesta vastasivat kaivosmiehet, ja siitä myös kirkon nimi juontaa juurensa: Pyhä Barbara on kaivostyöläisten pyhimys ja suojelija.

Kirkkoa alettiin rakentaa vaaleasta hiekkakivestä vuonna 1388 arkkitehti Jan Parléřin toimesta. Mies oli tuolloin aikansa legenda ja maineikas arkkitehti. Kirkon lähietäisyydeltä louhitut kalkkikivet, joista kirkkoa alettiin rakentamaan, pitivät sisällään mm. simpukankuoria, joita tarkkasilmäinen voi yhä erottaa kirkon kiviseinistä.

Kirkko valmistui vasta vuonna 1565. Kirkko on kolmitorninen ja sen ulkoseinien tukipilarit edustavat täysgotiikan aikaisen kiviveistotaiteen huippua. Sen sisällä on harvinaisia freskoja, mm. 1400-luvun lopulta ja  kauniita jugendlasimaalauksia.

Kirkosta löytyy myös 1700-luvulla pystytetty kaivosmiesten patsas (kuva alla). Valkoiseen kaivosmiehen pukuun pukeutunut miehenhahmo on kärsivän näköinen; kaivoksissa miehet työskentelivätkin 12-14 tuntisia työpäiviä, kuutena päivänä viikossa, joskus puolenkin kilometrin syvyyksissä.

Patsaan kädessä on kuokka ja lamppu, jotka olivatkin kaivosmiesten tärkeimmät työkalut. Nykyihminen  voi vain kuvitella, minkäverran valoa tuo lampun pienen pienion mustassa kaivospimeydessä valaissut.

Kirkon alttarikaappi on upea (kuva yllä). Yläkertaan oli mahdollista kiivetä kapeita portaita pitkin erillisellä pääsymaksulla ja sieltä olikin upeat näkymät alas kirkkosaliin.

Kirkon rippituolit (kuva alla) olivat siistissä rivissä, valitettavasti verhot olivat poistettu käytöstä; lienevätkö pesussa vai vallan unohdettuina menneeseen aikaan.

Katedraalin kotisivut tässä.


Lisää Pyhän Barbaran katedraalista voit lukaista tästä.

Kun olimme päässeet kirkon kierroksemme loppuun ja astuimme ulos, oli sade tauonnut. Kirkon vieressä oli Turisti-info, josta pääsi hakemaan ilmaisen kaupunkikartan ja matkamme jatkui jalan eteenpäin. 

Kutná Hora on pieni, mutta aika pittoreski ja suloinen kaupunki, ainakin tämä sen vanha osa. Myöhäiskeskiajalla kaupunki on ollut Prahan jälkeen Böömin toiseksi suurin kaupunki. Syynä on ollut arvokas hopea, jota Kutná Horan alta löytyneistä kaivoksista on löydetty ja louhittu.

Valitettavasti meidän oli ehdittävä takaisin junaan Luukirkon kautta, mutta ehdimme piipahtaa kahvilla ja kävellä hetken näitä kauniita katuja. Kapeat ja autottomat kujat on reunustettu vanhoilla taloilla ja kadut ovat suloisia. Pieniä liikkeitä ja ravintola-kahviloita löytyy nähtävyyksien lisäksi.

Kaupungissa on aivan erilainen tunnelma kuin Prahassa ja hyvä niin. Tänne on helppo palata uudemman kerran, tutustumaan ja ihastumaan ajan kanssa.

Ja ehdimme kuin ehdimmekin vielä sinne Luukirkkoon! Jälleen kerran ihmetystä ja hiljaisuutta näiden ihmiskallojen edessä.

Seuraavaa Kutná Hora -visiittiä odotellen.

Uusi musta teatteri -kokemus: On the Royal Road Theatre

Mustaa teatteria eli Black Light Theatre -juttua tällä kertaa.

Olemme muutamaan otteeseen Prahassa ollessamme käyneet katsomassa mustaa teatteria, tänä syksynä kokemus taisi olla jo X:s. Olemme valinneet aina eri teattereita ja erilaisia esityksiä, ja niitähän Praha on täynnä. Eteen tulee aina samainen: valinnan vaikeus. 

Tällä kertaa kokeilimme pientä marionetti- ja black light -esityksiä tekevää On the Royal Road Theatre -teatteria, joka sijaitsee Karlova-kadulla. Heidän esityksensä "Phantom" tuntui sen verrran kiinnostavalta, että eipä muuta kuin sinne sitten!

Meillä ei ole ollut tapana varailla lippuja jo kotimaassa ennen matkaa, vaan mennään aina kullakin fiiliksellä itse paikan päällä; mikä teatteriesitys valitaan ja minne mennään. Joskus teatteri putkahtaa kulman takaa kun kävelemme katuja ja silloin tarkistellaan esityslistasta, mitä teatterissa on meneillään. Joskus käydään netissä selaamassa Black Light -teattereita ja valinta tehdään sitten sieltä.

Liput siis illan esitykseen kävimme ostamassa aamupäivällä ja itse esitys oli sitten illalla, klo 21. Teatterilla on kaunis sisäpiha, jossa sijaitsee pieni ravintola. Ennen esitystä nautimme pienet oluet ja valkoviinit, kunnes kiipesimme raput rakennuksen toiseen kerrokseen, jossa teatterisali on.

Aivan rakennuksen ullakolla sijaitseva teatteri on pieni ja intiimi, hyvät punaisella sametilla verhoillut penkit ovat mukavat istua. 

Tarinan kulku teatterin omien sivujen mukaan pitäisi suunnilleen seurata kuuluisaa Oopperan kummitus -tarinaa, mutta sivujuonteet taisivat viedä mukanaan. Kuitenkin kappaleesta jäi mukava mieli, emmekä pettyneet tälläkään kertaa.

Teatterin kotisivut tässä.

Osoite:

On the Royal Road Theatre

Karlova 12, Praha 1 (aivan Kaarle-sillan lähellä, Vanhankaupungin puolella) - karttalinkki

Matkalla wanhalla raitiovaunulinjalla nro 91 - Nostalgická linka č. 91

Monesti kevät-syksy -välisenä matka-aikana Prahassa, olemme panneet merkille katukuvassa ajelevan vanhan raitiovaunun numero 91 (Nostalgická linka č. 91). Tuota kyseistä linjaa vihdoin ja viimein pääsimme kokeilemaan syyskuussa 2015 ja mukava muisto jäi tästä ajelusta.

Linjan lähtöpysäkki sijaitsee Julkisen liikenteen museon pihassa ja se liikennöi pääasiassa museon aukioloaikoina: lauantaisin ja sunnuntaisin klo 12 - 17.

Lähtö tapahtuu tasatunnein ja vaunu kulkee reittiä:   

Vozovna Střešovice - Brusnice - Pražský hrad - Královský letohrádek - Malostranská - Malostranské náměstí - Hellichova - Újezd - Národní divadlo - Národní třída - Lazarská - Vodičkova - Václavské náměstí - Jindřišská - Masarykovo nádraží - Náměstí republiky - Dlouhá třída - Nábřeží Kapitána Jaroše - Strossmayerovo náměstí - Veletržní - Výstaviště Holešovice.

Matkan hinta on 35 korunaa/aikuinen ja alle 15-vuotiailta 20 korunaa, alle 6-vuotiaat  pääsevät matkustamaan ilmaiseksi. Linja liikkuu maalis-marraskuun välisenä aikana, tarkemman aikataulun näet jutun lopusta, omilta kotisivuilta.

Astuessasi raitiovaunuun, asetut vain paikallesi. Rahastaja tulee luoksesi vaunun lähdettyä jälleen liikkeelle ja antaa käteesi matkalipun, jonka tietysti rei´ittää matkasi maksettuasi. 

Lähdimme matkaan siis museon pihasta klo 13 lähtevällä vuorolla ja raitiovaunu olikin melkoisen täynnä, seisomapaikat löysimme aivan kuljettajan takaa. Kiinni sai pitää hyvin, sillä matkanteko tällä historiallisella vaunulla sujuu vähän eri tavalla kuin nykyvaunuilla; ei siis pehmeästi ja kevyesti.

Kuljettajanamme toimi kisälli ja hänen vieressään ajo-oppia antoi itse mestari. Vanha vaunu kitisi ja natisi, pysähdykset olivat hieman jäykempiä, samoin kuin lähdöt pysäkeiltä matkaa jatkamaan.

Ohjauksena toimi yksi suurehko vipu, jolla kuljettaja hidasti ja nopeutti matkantekoa. Kuljettaja seisoi työnsä äärellä, käänteli koko ruumiinvoimallaan vipua ja välillä napautii jalkansa vieressä lattialla sijaitsevaa "kilikelloa", jos joku oli tulossa radalle eteen.

Työ näytti melkoisen raskaalta ja mietimmekin, kuinka ovat mahtaneet tuon ajan raitiovaunukuskit jaksaa tehdä työtään pitkän työpäivän verrran. Se on kyllä vaatinut voimaa ja hyviä jalkalihaksia. Ja entä talviaika? Kyyti on ollut varmaankin melkoisen kylmää.

Vaunu itsessään on kaunis ja on hieno, että sitä on pidetty kunnossa. Katto oli kauniisti maalattu, lamput lasikupuiset, pinnat lakattua tammea ja messinkiosat kiilsivät. Erikoisuutena mainittakoon, että tuohon aikaan istumapenkit sijaitsivat vain vaunun molemmilla seinustoilla, suurin osa ihmisistä seisoi matkan ajan, pitäen kiinni vaunun katosta roikkuvista nahkaisista käsiremmeistä.

Matkaa oli hieno kuitenkin taittaa tällä historiallisella vaunulla. Matkaan voi tulla joltain pysäkiltä tai sitten ajaa koko reissu alusta loppuun asti.

Suurin osa museon pihasta lähteneistä ihmisistä jäi pois Kunnallisteatterin pysäkillä (Národní divadlo). Me jäimme kyydistä sitten seuraavalla, Tesco-tavaratalon kupeeseen, Národní třída -kadulla.

Jos siis kevät-syksyaikana olette Prahassa, käykäähän ihmeessä ajelulla tällä hauskalla vanhalla vaunulla. 

Kotisivut löytyvät tästä.

Pražská čokoláda - Suklaatuotantoa jo vuodesta 1888

Pražská čokoláda on tšekkiläinen tuotemerkki. Kyseisen karkkitehtaan perusti Jan Schmidt Teplicíchin kaupunkiin vuonna 1888 ja aloitteli suklaalla, mutta vuosien saatossa mukaan on tullut myös muita karamellituotteita. Ja yhä tänä päivänä meillä on mahdollisuus nauttia näistä tehtaan tuottamista suklaista, hedelmäkarkeista ja toffeista, ynnä monista muista herkuista, sillä tuotanto pyörii edelleen.

1920-luvun alussa yritys myytiin Rudolf Holzbauerille, joka jatkoi tuotantoa edeltäjänsä resepteillä. Tällöin tehdas alkoi tuottaa mm. karamellimerkkiä "Nachfolger". Saksalaisten saapuminen vuonna 1938, sen jälkeen toinen maailmansota ja lopulta maailmanlaajuinen talouskriisi keskeyttivät karamellien valmistuksen ja muutamia perinteisiä makuja katosi tämän keskeytyksen myötä.

Mutta sittemmin tilanteen rauhoituttua tehdas jatkoi toimintaansa ja edelläkin mainittu Nachfolger-suklaa otettiin uudelleen tuotantoon tuon perinteisen "Praha-suklaan" rinnalle.

Tuotteet on valmistettu yrityksen mukaan parhaista & puhtaista raaka-aineista ja maailmallakin pidettyjen, belgialaisten suklaaohjeiden mukaan.

Pražská čokoládan mukaan heille on tärkeintä, että asiakas saa hyvän suklaakokemuksen ja tulee palaamaan takaisin. Näitä herkullisia tuotteita myydään erillisissä pienissä putiikeissa ympäri Prahaa, mutta niitä löytää muualtakin, kuten lentokentän myymälöistä.

Me kävimme testaamassa tätä historiallista suklaata eräässä heidän pikkumyymälöistään, joka sijaitsee Linnakukkulalta alas laskettaessa Thunovská-kadulla (karttalinkki). Maistiaisia oli saatavilla myymälän sisällä ja nykyajan muutosten tuulissa erilaisia kokeiluja tehdään makujen suhteen perinteisten rinnalle. Tarjolla oli maistaa mm. wasabilla terästettyä suklaata.

Meille mukaan lähti kuvassakin näkyvä peltipurkillinen kanelilla maustettua suklaata, joiden sisällä oli manteli. Hyviä olivat.

Muita pikkumyymälöitä Prahasta löydät näistä osoitteista:

Nerudova 226/46, Praha 1 (karttalinkki)

Železná 483/2, Praha 1 (karttalinkki) 

K Letišti 6/1019, Praha 6 (karttalinkki)

Yrityksen omat kotisivut, maan omalla kielellä, löydät tästä.

Prahan julkisen liikenteen museo - Public Transport Museum - Muzeum MHD

Mikäli Prahassa kulkeneiden raitiovaunujen ja bussien historia kiinnostaa, on ehdoton käyntikohde Julkisen liikenteen museo, Muzeum MHD.

Museon näyttely lähtee aivan liikennekulttuurin alkuajoilta eli hevosien vetämistä raitiovaunuista ja päättyy 1980-luvun bussiin / raitiovaunuun, sekä metron alkuperäiseen pienoismalliin. 

Prahan liikennelaitoksen ylläpitämä näyttely avattiin vuonna 1993 ja näyttelyssä on yhteensä 40 eri ajoneuvoa kuluneiden vuosikymmenten ajoilta. Lisäksi esitellään raitiovaunulinjojen alkuperäisiä reittejä, historiallisia matkalippuja, lipunmyyntipiste, valokuvia Prahan kaduilta raitiovaunujen siivittämänä, sekä paljon muuta.

Mukaan saat englanninkielisen esittelylehtisen, joten aivan maan omalla kielellä ei näyttelystä tarvitse suoriutua.

Todella näkemisen arvoinen paikka liikennehistoriasta kiinnostuneille.

Tänä vuonna 2015 museo on avoinna vain lauantaisin ja sunnuntaisin klo 9 - 17, marraskuun 17. päivään asti. Vuoden 2016 aukiolot voi tarkistaa tuolta alla olevilta museon omilta kotisivuilta tulevan talven-kevään aikana. Museo ei ole avoinna aivan sydäntalvella, se aukeaa sitten taas keväällä ja sulkeutuu jälleen loppuvuodesta 2016.

Sisäänpääsymaksu on aikuisilta 35 korunaa, lapsilta 20 korunaa.

Lisäksi museon pihalta lähtee tuo historiallinen raitiovaunulinja 91 aina tasatunnein klo 12 - 17 välillä museon aukioloaikoina. Matkalipun hinta 35 korunaa / matkustaja. Sitä piti meidänkin tietysti kokeilla.

Museon omat kotisivut löydät tästä; englanniksi.

Osoite:

Patočkova 460/4, Praha 6 - Střešovicen kaupunginosa (karttalinkki)

Netissä kehotetaan menemään kohteeseen raitiovaunuilla 1 ja 8, mutta meidän Praha-vierailumme aikana syyskuussa 2015, kyseiset linjat kiersivät toista kautta, eivät museon ohi. Me jäimme pois vihreän metrolinja A:n pysäkillä Hradčanská ja valitsimme siitä suoraan menevän ratikkalinja 25:n, sillä pääsimme kohteeseen. Pysäkki on museon pääkäynnin edessä.

Pozdrav z Prahy - Terveiset Prahasta!

Syyskuun alun Praha-retki on taas saatu päätökseen. Ilmat olivat suotuisat: ensimmäisinä päivinä aurinko helli matkalaisia hellelukemin, pari viimeistä matkapäivää olivat pilviset ja muutaman kerran sataa tihutti päivän aikana. Tämä ei kuitenkaan haitannut ollenkaan. Prahassa oli kesää niin sanotusti vielä jäljellä.

Paljon kuljettiin jälleen kerran ja yhtenä matkapäivänä teimme visiitin Kutná Horaan; tällä kertaa myös luukirkon lisäksi itse historialliseen keskustaan.

Mutta näistä matkajutuista myöhemmin, puran kuvat ja katsotaan, mitä uutta on teille kerrottavana juttujen merkeissä.

Joulunajan markkinat Prahassa 2015

(PS: katso tarkempi kuvaus joulutoreista 2015 tästä linkistäni)

Joulukuulle on vielä aikaa, mutta osa teistä suunnittelee jo joulunalusmatkaa Prahaan. Ja vinkiksi teille muille, joille nuo vuotuiset joulumarkkinat eivät vielä ole tulleet tutuiksi: jos emmitte ajankohtaa, jolloin lähteä Prahaan ensimmäistä kertaa, suosittelen juuri tätä vuodenaikaa. Silloin kaupunki on satumaisen kaunis ja Prahasta jos mistä, sen sisäisen joulutunnelman saa sydämeensä.

Palaan asiaan myöhemmin tarkemmin, kuten muinakin vuosina, mutta tässä alustava vinkki:

Prahan joulumarkkinat järjestetään tänä vuonna ajalla 28.11.2015 - 1.1.2016. Tärkeimmät joulutoripaikat ovat oikeutetusti Vanhankaupungin aukiolla, sekä Václavin aukiolla.

Joulutoreilla kuulee kuorojen laulavan joululauluja ja myytävänä on erilaisia perinteisiä käsitöitä, sekä makeita/suolaisia herkkuja. Lisäksi kuumaa viiniä, punssia ja olutta kera grillattujen lihaherkkujen on tarjolla markkinaväen vatsaa täyttämään.

Kaikille markkina-alueille on ilmainen pääsy.

Nyt vain lentoja buukkaamaan:

Norwegian lentää Prahaan suorin lennoin alkaen 35 euroa joulukuussa / hlö ja paluut alkaen 87 euroa / hlö.

Finnairin tarjouksia kannattaa myös katsoa, heillä on meidän mielestämme inhimillisemmät meno-paluuajat kuin Norwegianilla, meno-paluut yhteensä alkaen 149 euroa / hlö. Tämä varsinkin, jos asuu näin Helsinki-Vantaata kauempana ja kotimatka on kuitenkin muutaman tunnin vielä siihen lentomatkan päälle : )

Katuruokaa joka toinen sunnuntai - Street Food Jam, Holešovice

Vielä on kesää jäljellä ainakin Prahassa ja siksipä Holešovicen kaupunginosassa tarjoillaankin joka toinen sunnuntai katuruokatapahtuma aina syyskuun loppuun asti kolmesti, ja nuo päivät ovat 30.8., 13.9. ja 27.9.2015.

Paikkana on Cross Club, jossa sekä ammatti-, että amatöörikokit saavat kokkailla oman mielensä mukaisesti annoksia, joita paikalle tulevat asiakkaat pääsevät ostamaan ja maistamaan. Tarkoitus on, että tuotteet olisivat mahdollisimman luomua ja lähituottajien kasvattamia, joista annoksia tehdään.

Tänne siis kannattaa piipahtaa, vaikkapa lounaalle. Tarjontaa on suolaisesta makeaan ja lämpimistä kylmiin ruokiin.

Katuruokatapahtumaan ei ole pääsymaksua, ainoastaan ostettavat ruuat ja juomat maksavat.

Osoite:

Cross Club

Plynární 1096/23, Prague 7  (karttalinkki)

Pääset paikkaan busseilla nrot 201, 505 ja 511 - jää pois pysäkillä Jankovcova, joka sijaitsee Argentinská -kadulla, melko lähellä Cross Clubia.

Myös raitiovaunut vievät tänne, mutta pysäkeiltä on pienoinen kävelymatka Cross Clubille; ei kuitenkaan mahdottoman pitkä. Ratikat nro 12 ja 24 kulkevat  Plynárni -kadulla, jää pois pysäkillä  Ortenovo náměstí.

Ja lopuksi punainen metrolinja C, on yksi mahdollisuus - jää pois asemalla Nádraží Holešovice, tästä on pieni kävelymatka Cross Clubille.

Aiheesta voit lukea tästä lisää.

Kuvat toukokuulta 2015, katuruokatapahtumasta Vinohradyssa.

Matkapuhelinuutinen ja raakakakku-kahviloita

Prague Post kertoo nettilehdessään, että moni Prahan metrolla matkustava on tuskaillut sitä, että maan alla mentäessä nettiyhteys puhelimella ei ole toiminut, eikä sillä ole pystynyt myöskään soittamaan mihinkään. Meillä ei tästä ole omakohtaista kokemusta, sillä emme ole puhelinta metroissa tarvinneet vielä tähän asti. Mutta jos asia on häirinnyt paitsi maan kansalaisia ja ehkäpä turisteja, on siihen nyt tulossa parannusta ensi vuoden alussa.

Vihreän metrolinja A:n asemien Bořislavka ja Nemonice Motol välille on tulossa kokeilu muutamien puhelinoperaattorien ja Prahan julkisen liikenneviraston (DPP) yhteistyöllä. Kokeilun on tarkoitus mahdollistaa matkapuhelinten käytön metrossa näiden metroasemien välisellä osuudella. Kokeilu kestää neljä kuukautta ja sen tuomalla palautteella asiaa lähdetään kehittelemään sitten eteenpäin myös muiden metroasemien välille. Kokeilun hinta tulee olemaan 10 miljoonaa korunaa. Katsotaan myöhemmin, mitä asiasta tiedotetaan lisää; olen kuulolla.

Raakakakut ja -leivonnaiset ovat tulleet viime aikoina pinnalle paitsi meillä Suomessa, myös ulkomailla. Bongasin Prague Post -nettilehdestä  artikkelin, jossa on lueteltuina Prahan "raakakakku-kahvilat". 

Ja, vaikka olen aiemmin täällä blogissani kertonut, että kirjoittelen tänne kokemuksia vain niistä kahviloista tai ravintoloista, joissa olemme itse käyneet, laitan teille nyt kuitenkin tästä poiketen vinkin näistä paikoista tähän:

Jidlo Lásky

Karolíny Světlé 8, Praha 1 (karttalinkki) > kotisivut englanniksi tässä

My Raw Cafe

Gourmet Pasáž , Dlouhá 39, Praha 1 (karttalinkki) > kotisivut tshekiksi tässä

Plevel

Jindřišská 5, pasaasikujalla, Praha 1 (karttalinkki) > kotisivut englanniksi tässä

Raw for You

Bubenečská 35, Praha 6 (karttalinkki) > kotisivut tässä

En muuten ole vieläkään tullut oikein tutuksi tuon uuden Google-mapsin kanssa. Kaipaan edelleen sitä vanhaa karttaa, se oli vain niin yksinkertainen käyttää ja itselleni passeli. Mutta näissä muutoksen tuulissa on vain pakko yrittää pysyä mukana.

Prahan lämpötilat huitelevat vielä tuolla +30 asteen tuntumassa puolin ja toisin. Aika hurjat asteet ovat olleetkin koko kesän Keski-Euroopan maissa, huh huh!