Zlatá ulička - Kultakuja & Kafkan talo, N 22

Kultakujan sinisessä talossa N 22
Kafka asui muutamia kuukausia

"Sitten, vahvan prahalaisen oluen juovuttamana ja kapakkaväen juttujen kyllästyttämänä, olin valmis näkemään Kafkan talon. Talo oli sellainen kuin pienoismalli, jonka olin saanut elämäni suurelta rakkaudelta. Yksikerroksisessa talossa oli siniset seinät ja punatiilinen katto ja oven yllä N 22.

Kuvittelin Kafkan sen sisälle. 

Illalla työtapaturmavakuutusviraston töiden uuvuttamana hän oli kirjoittanut jälleen yhden itsesäälisen kirjeen Felicialle, ja aamulla todennut muuttuneensa kovakuoriaiseksi.

Käännyin talon edestä, alhaalla lähestyi sihinän ja ujelluksen sekainen ääni. Tummuvaa taivasta vasten kohosi jylhä rakennus, jota vieressäni kadulla kiiltävät raitiovaunukiskot tavoittelivat. Moni on vuosikymmenen mittaan pohtinut, mikä ja missä oli Kafkan Linna? Se oli nyt edessäni.

Etsin kadulta raitiovaunupysäkkiä päästäkseni linnalle. Sitä ei löytynyt. Mutta eihän maanmittari K:kaan ollut ymmärtänyt, mitä Linna oli ja miksi hänet oli pyydetty sen palvelukseen". 

 (Jukka Pakkanen 2004, Kafkan linna)

Kultakujan keskiaikaisia taloja

Linnan yli kolme metriä leveän muurin kylkeen on rakennettu Kultakuja on ehkä joskus ollut Prahan idyllisimpiä kujia, mutta nykyisin kujan täyttävät turistit. Kujalle ostetaan sisäänpääsylippu läheisestä kahvilasta ja sillä pääsee tutustumaan kujan vanhoihin, keskiaikaisiin taloihin.

Yksityiskohta Kultakujalta,
talon kattoikkuna

Kultakuja rakennettiin Rudolf II:n (18.6.1552 - 20.1.1612) aikana linnan piikojen, vartiomiesten ja kultaseppien asuinpaikaksi. Kuja oli ahtaimmillaan metrin levyinen kun sen molemmin puolin oli rakennettu puisia lisärakennuksia, tönöjä ja varastoja. 1800-luvun lopusta toinen puoli kujan rakennuksista purettiin ja kujasta tuli taiteilijoiden suosima asuinpaikka. Kafkan lisäksi (talo nro 22) runoilija Jaroslav Seifert asui numerossa 6 ennen toista maailmansotaa. Seifert on ainoa Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut tšekki. Myöhempien aikojen asukkaita kujalla on ollut mm. kuuluisa selvännäkijä Madame de Thèbes, joka ennusti natsien häviävän toisen maailmansodan. Madamen hengen veivät sodan aikaan hänen ennustuksestaan raivostuneet saksalaiset.

Nykyisin Kultakujalla on matkamuistomyymälöitä, joissa myydään mm. koruja, lasia, kelloja ja soittimia sekä Muchan maalauksilla varustettuja pelikortteja.

Kuja on kyllä omasta mielestäni tunnelmallinen, turistihömpötyksestä huolimatta. Mutta kun sen on kerran nähnyt, ei tarvitse toista kertaa mennä.

Tekstiote: Jukka Pakkanen (2004) Kafkan linna sekä Antti Helin (2004) Mondo matkaopas Praha, sekä oma kommentti.