 |
| Malá Stranan hämyisen viileä katu |
Kesäkuun aamuaurinko on jo aika pitkään valaissut talon pihaa ennen kuin ihmiset heräävät. Huolimatta kadulta porttikäytävän kautta ja katon yli kantautuvasta raskaiden vaunujen melusta kaikuvat ensimmäiset askeleet kovaa kuin holvistossa. Yksitellen, ikään kuin kukin odottaisi, kunnes toinen on mennyt pois, naiset tulevat ulos eri asunnoista joko tukka auki ja vielä kampaamattomana, tai huivi alas otsalle vedettynä suojelemaan unisia silmiä auringolta. Heitä ei ole paljon, mutta kaikki näyttävät huolimattomilta piioilta; heidän vaatteensa eivät ole kunnolla kiinni, he laahaavat linttaan poljettuja kenkiään, käsissään he kantavat joko tyhjiä tai jo maidolla täytettyjä mukeja.
Äkkiä tulee kuitenkin vilkkaampaa. Valkeat verhot katoavat ikkunoista, jokunen ikkuna avautuu ja siihen ilmestyy hahmo, joka katsoo taivaalle ja Petřínin kukkulalle ja sanoo sitten huoneen sisälle muille asukkaille jotain kauniista aamusta. Portaikossa ja luhtikäytävillä toivotellaan vastaantulijoille "Hyvää huomenta!".
Otsikko: Dobré jitro = Hyvää huomenta
Teksti: Jan Neruda (1867) Talo on jo enimmäkseen hereillä, teoksessa Prahalaistarinoita
Ei kommentteja
Lähetä kommentti