Lomaa odotellessa, lomalla ollessa ja uutta lomaa suunnitellessa

En tiedä teistä näitä juttuja lukiessa, mutta itselleni täytyy myöntää, että näitä kirjoittaessa tulee aina tarve olla juuri nyt Prahassa. Jonkinlainen matkakuumeen tapainen tai jotain sinnepäin. Toisaalta on ihana kirjoittaa kaupungista ja maasta, joka tuntuu omalta - sitten taas toisaalta sinne on ainainen ikävä.

Joskus ollaan miehen kanssa mietitty, miltä tuntuisi asua tässä kaupungissa? Olisiko ajatus "Prahasta tykkäämisestä" erilainen kun kaupunki kuuluisi jokaiseen päivään ja kuukauteen, ehkä jopa vuoteen, eikä vain muutaman päivän pituiseen lomaan? Yhteisen pohtimisen ja päätännän mukaan tulos on : ei olisi. Praha olisi silti joka päivä yhtä yllätyksellinen, rauhallinen, kaunis ja ihana.
 

Lomalla ollessa aamulla herätään hotellilla. Jotain on voitu alustavasti suunnitella päivälle, mutta kun ovesta astutaan kadulle, suunnitelma saattaa muuttua; mennään sen mukaan mikä tuntuu hyvältä. Ehkäpä tänään vain kävellään, kuljetaan metrolla ja ratikoilla - tai ehkä haetaan junaliput, ja lähdetään päivävisiitille johonkin lähikaupunkiin.

Missä syödään? No, siellä, mikä matkan varrelle osuu sopivasti, missä on tilaa tai jonne on mielenkiintoista pujahtaa hämärään, matalien holvien alle ruokailemaan. Ehkä napataan mukaan hampurilaispaikasta jotain pientä, että jaksetaan iltaan asti; siihen "oikeaan ruokailuun". Ehkä katugrillistä makkara tai torilla hiiligrillissä grillaavalta mieheltä palanen Prahan kinkkua.  Joskus on ostettu täytetty patonki ja juomaa, istahdettu penkille Vltava-joen varteen tai jonkun puiston laidalle; lounastettu niin. Jossain käydään päivän aikana kahvilla, jostain ostetaan tuopillinen olutta ja lasillinen viiniä, istutaan katselemassa katuvilinää - kunnes matka taas jatkuu.

Minnekään ei ole kiire. Aikatauluja ei ole. Sen sijaan viikonpäivät pitää muistaa, jotta tietää, milloin on kotiinlähdön aika. Mutta sitä ei ajatella, ei vielä.

Prahassa voi päivän jos toisenkin viettää ihan vain olemalla: rauhassa kulkea, katsella, tarvittaessa syödä ja juoda.  Kaikkialle ei tarvitse ehtiä, kaikkea ei tarvitse nähdä tällä yhdellä käyntikerralla. Näitä matkoja tulee toistekin, tehdään sitten taas ensi kerralla jotain, jota ei nyt tällä reissulla ehditty, jaksettu tai viitsitty.

Meilläkin on paikkoja, joissa käydään joka Praha-visiitillä. John Lennonin seinä on pakko nähdä, kuinka maalaukset kerta kerran jälkeen muuttuvat. Kaarle-silta ja Malá Stranan hiljaiset mukulakivikadut, Kampa-saaren vehreys ja Hotel Parisin kahvila. Sekä paljon paljon muuta. Asioita ja paikkoja, jotka ovat tulleet tutuiksi ja jotka tuntuvat omilta, tai joissa on ripaus sellaista luksusta, jota ei kotikonnuilla koe.

Illalla hotellille tullessa oma sänky tuntuu ihanalta. Telkkaria katsellaan ennen unen tuloa ja etsitään nimen omaan tshekkiläisiä kanavia. Maassa maan tavalla. Täälläkin tulee "Sinustako miljonääri?" tai amerikkalaisia elokuvia, joita on jo kotimaassa nähty. Beverly Hillsin kyttäkin tuntuu tshekin kielellä dumbattuna aika hauskalta. Juonessa pysyy mukana.

Kirjoitin jokin aika sitten jutun, "Miksi matkustaa Prahaan, kymmenvuotiskatsaus", jossa listasin asioita, jotka ovat johtaneet siihen, että Prahasta on tullut meille tärkeä ja rakas matkakohde. Se, että tänne joskus lähdettiin, oli silkka vahinko. Se oli joulunalusaikaa ja mietittiin, minne voitaisiin lähteä pienelle lomalle juuri ennen joulua. Praha valikoitui jostain syystä joulumarkkinoidensa takia; muuta en muista.

Mutta näin jälkeenpäin ajateltuna erittäin hyvä ja osuva valinta, olkoonkin että oli vahinko. 

Ja kyllä, olemme pohtineet miten tänne voisi tulla asumaan ehkä puoleksi vuodeksi ja kokeilla, miltä tuntuu olla osa prahalaista elämää. Toivomme todella, että siihen tarjoutuisi mahdollisuus jonakin päivänä. Viimeistään eläkkeellä.

Sitä ennen kärvistellään näissä matkakuumeasioissa. Aika ja raha on rajallista, vaikka paljon haluaisikin matkustaa; se ei ole mahdollista.

Lomaa on kuitenkin mukava suunnitella, varata lennot ja buukata ajoissa hotelli. Pohtia alustavasti, missä kohteissa käydään; onko joku uusi paikka, jonne halutaan tällä reissulla mennä tutustumaan. Tutkitaan netistä uusia ravintoloita tai nähtävyyksiä. Tärkeintä uusiin paikkoihin tutustumisessa, ja uutta jo vanhasta tutusta löydettäessä, on pitää mieli avoinna.

Muutenkin se lomamoodi on tärkeä: ole siis rento ja utelias. Pipo ei saa kiristää, loman aikataulutus ei saa olla tiukka ja äksyillä ei saa muille matkaseuralaisille, jos asiat ei menekään oman mielen mukaan. Meillähän on tässä juuri ainutkertainen tilaisuus vihdoin olla lomalla - nauttia ja olla. Siispä tehdään se.

Aina säät eivät kulje samaan tahtiin aurinkoisen lomamielentilan kanssa. Joskus sataa; mutta se ei haittaa. Tai ei anneta sen haitata: hyvällä kelillä kävellään paljon, huonommilla puikahdetaan museoon, istutaan bussissa tai junassa matkalla toiseen kaupunkiin (jos siellä olisi parempi keli) tai tutustutaan Mustan Teatterin saloihin. Sateella on aikaa vihdoin käydä tutustumassa juuri siihen kahvilaan, jota ollaan mietitty, mutta ei olla ehditty. Lumisateisella Vanhankaupungin aukiolla saa upeita kuvia, Kaarle-sillasta puhumattakaan. Pakkaskelillä varpaita ja sormia kannattaa käydä lämmittelemässä kuumien viinien kera eri paikoissa - tätäkään et kotimaassasi tee.

Prahasta löytää aina tekemistä vuodenajoista riippumatta, ja se onkin yksi monista Prahan vetovoimaisuuksista - Siellä aika ei tule pitkäksi.