Velmi málo kalhotky zpráv - Vähäiset uutispalat

Olen pahoillani pienestä tauosta blogirintamalla, vapaa-aika ei ole riittänyt ihan tänne asti ja epäilen, että loppuvuosi mennään tällä samalla hitaudella. Kyllä täällä silti ollaan; harvemmin, mutta kuitenkin.

Ensin pieni info Lasten kirpputorista, lauantaina 10.12.2016: Lapset voivat tulla myymään käytettyjä lelujaan ja muita harrastusvälineitään, ja me muut niitä ostamaan klo 13 alkaen Vinohrdayyn, ZŠ Slovenská -koululle (karttalinkki). Sisäänpääsymaksu on 20 korunaa, joiden tuotto, samoin kuin pöytävuokrien hinnat, menevät syöpää sairastavien lasten hyväksi. Tapahtumaa ohjaa siis Pinkbubble.cz-järjestö. Tapahtuman Facebook-sivut tässä. 

 

 

Kolme uutta rautatieasemaa tullaan perustamaan seuraavan neljän vuoden aikana. Nämä ovat Rajská zahrada, Eden ja Zahradní Město. Tällä hetkellä kaikkien asemien kapasiteetti ei enää riitä, ne ovat vanhentuneita malliltaan ja matkustajaliikenne julkisella puolella lisääntyy vuosittain. Uusien asemien myötä Prahan kaupungin tavoite tulee osiltaan toteutumaan, sillä tavoitteena on jatkuvasti vähentää yksityisautoilua ja siirtää ihmiset yhä enemmän käyttämään julkisia kulkuvälineitä. Asemien yhteyteen tulevat tietysti bussi- ja raitiovaunumahdollisuudet jatkoyhteyksiä varten. (28.11. Prague Monitor)

Vítězné náměstí ja sen suuri liikenneympyrä on tullut monelle turistillekin tutuksi ainakin raitiovaunun ikkunasta, mikäli matka on suuntautunut linnakukkulan kulmalta kohti Evropskáa tai vihreän metrolinjan Dejvice -asemaa. Vuonna 1920 arkkitehti Antonín Engel suunnitteli tämän kokonaisen aukion silloista liikennettä silmälläpitäen, mutta se rakennettiin vain puolittain tuolloisen talouden taantuman myötävaikutuksella. Puhekielessä tuota aukiota kutsutaan Kulaťákin aukioksi. Vuosikymmenten saatossa aukio on vaihtanut nimeään muutamaankin otteeseen ja liikenne sen ympärillä on vain kasvanut niin, että nyt ollaan avattu suunnittelukilpailu, jonka tarkoituksena on parantaa liikennevirtojen kulkua, sekä tietysti kaunistaa viehättävää aukiota paremmaksi. Kilpailuehdotukset tulee olla raadilla huhtikuussa 2017. Sen jälkeen katsotaan, mitä tehdään. (26.10. Prague Monitor)

 

Joulumarkkinat ovat Prahassa avautuneet ja monelle juuri siitä alkaakin se varsinainen joulun odotus. Joulua juhlitaan ympäri maailman ja se onkin tärkein juhlapyhä, mikäli Prague Postin juttua lukee. Uskon kyllä; eipä sitä taida mitään muuta näin vanhaa, kansainvälistä, perinteitä vaalivaa & jatkavaa, sekä yhtenäistä juhlapyhää olla!

Jutun kuvat ovat vuodelta 2010, joulunalusmatkalta Prahasta. Täällä jo nähtyjä, mutta menköön vielä kerran.

Hyvää alkavaa joulukuuta teille kaikille!

 

 

Cáfe Savoy - Kuuman kaakaon mekka

Prahassa on useita wanhoja kahviloita, joissa kannattaa vierailla, sillä näissä on jotain sellaista, jota omasta kotikaupungistasi et löydä: yli sadan vuoden yhtämittaista kahvilahistoriaa. Ja mikä hienointa, nämä kahvilat ovat toiminnassa edelleen.  Tässä jälleen yksi kokeilunarvoinen kohde: Cáfe Savoy, joka sijaitsee miltei Vltava-joen rannalla, Malá Stranan puolella.

Cáfe Savoyhin kannattaa kaakaonystävän piipahtaa, sillä ainakin itse olen juonut juuri täällä elämäni parhaimmat Hot Chocoladet. Paksua, tummaa, kermaista, täyteläistä ... kerta kaikkisen hyvää kuumaa suklaata pienessä teräskannussa pöytään tuotuna.

Lisäksi ollaan nautittu mustaa teetä kera lämpimien voileipien kahvilan yläkerrassa, josta onkin hienot näkymät itse kahvilasaliin. Teevalikoima onkin tässä kahvilassa melkoinen, joten teen ystävätkin huomio. Haudutettu tee tuodaan pienissä kannuissa pöytiin, joten toinenkin (tai kolmas) kupillinen kuuluu hintaan tai voi jakaa sen yhden kannullisen kahdelle.  Makeasta pitävien askeleet suuntaavat tiskille, josta löytyy pieniä leivoksia, kakunpaloja ja muuta hyvää.

Cáfe Savoy avattiin vuonna 1893 ja sen tyyli on saatu pidettyä hienosti Tsekkoslovakian tasavallan aikakautta myötäillen (vuodet 1918-1939), jolloin kahvilakulttuuri eli parhaimpia aikojaan.

Kuten jo tiedetään, kahvilat ovat Keski-Euroopassa olleet tärkeitä tapaamispaikkoja 1800-luvun lopulta alkaen, aina Toisen maailmansodan jälkeiselle aikakaudelle. Näissä paikoissa puhuttiin ja tehtiin politiikkaa, tavattiin muita oman alan taiteilijoita kuten kirjailijoita tai taidemaalareita, keskusteltiin päivän polttavista kysymyksistä tai vaan nautittiin ystävien seurasta kahvikupposten kera. Kaiken kaikkiaan siis vietettiin sosiaalista elämää.  Prahan yksi tunnetuimmista henkilöistä Franz Kafkan kerrottiin istuneen Cáfe Savoyssa usein iltaa istumassa ja katsomassa juutalaisia teatteriesityksiä, joita kahvilassa tuolloin esitettiin.

Kahvilalla on ollut monta omistajaa ja melko myrskyinenkin historia. Viimeisin restaurointi vuonna 2001 teki oikeutta tälle kauniille jugend-sisustukselle ja upealle seitsemän metriä korkealla olevalle katolle.

Kahvila on tullut kuuluisaksi varsinkin aamiaisistaan, mutta muutoinkin oven avatessasi kahvilassa on usein äkkiseltään katsottuna ruuhkaa. Ehkä lounasaikaa kehottaisin välttämään; mielellään ennen sitä tai sen jälkeen.  Silloin on löytynyt meillekin pieni pöytä, jonne istahtaa nauttimaan kupillinen kuumaa, kera pienen suolaisen tai makean. Tosin, vaihtuva lounasmenu näytti ainakin tätä kirjoittaessani sellaiselta, jota olisi voinut käydä kokeilemassa eli oven suussa kurkkaamassa, olisiko tilaa?

Osoite:

Cáfe Savoy

Vítězná 5, Praha, Malá Strana - karttalinkki


Kotisivut tässä menuineen.



Kuuma kaakao: kuva täältä.

Ticketpro.cz - Hanki kulttuurilippusi ajoissa

Prahassa esiintyy joka kuukausi tunnettuja kansainvälisiä tähtiä. Lisäksi on tarjontaa monesta muusta ihanasta kulttuuritapahtumasta aina viinifestivaaleista mielenkiintoisiin näyttelyihin. Tiedot siitä, kuka saattaisi konsertoida juuri oman lomasi aikana kannattaa tarkistaa hyvissä ajoin osoitteesta Ticketpron sivuilta (Ticketpro.cz) . Sieltä löytyy infot moneen kulttuuritapahtumaan ja liput voi ostaa etukäteen. Suurin osa musiikkiartisteista esiintyy Prahassa O2 Areenalla, jonne pääsee mukavasti keltaisella B-metrolinjalla, ja jää pois Českomoravská-asemalla. Siitä on kivenheitto Areenalle.

Sisällytä lomaasi jotain, jota voi muistella sitten jälkeenpäin. Voit saada myös sellaisen kokemuksen, joka jättää jälkeen aivan mielettömän kaipuun: lisää tätä!

Kuva syyskuultlta 2015 Tanssivan Talon edustalta, hellyyttävä mikä-lie-otus. Sen sijaan talon alakerrassa katutasolla on vaihtuvia näyttelyjä, infoa tässä.

17.11. Samettivallankumouksen vuosipäivä

Torstai 17.11. on prahalaisille lomapäivä, sillä silloin vietetään Samettivallankumouksen vuosipäivää.

Te, jotka juuri nyt olette Prahassa, varautukaa marsseihin, mielenosoituksiin ja kokoontumisiin (näitä järjestetään n. 30 kpl). Radio Prahan mukaan paikalla on satoja poliiseja turvaamassa maan pääkaupungin juhlintaa.

Samettivallankumouksesta voit lukea lisää täältä.

Kuva täältä - itse muokattu.

Josefov, Juutalaiskorttelit - Rauhallisuutta ja historian havinaa

Josefov (saksaksi Josefstadt) on Prahan juutalainen korttelialue. Se sijaitsee Vanhankaupungin aukion ja Vltava-joen välissä (karttalinkki alueesta), ja sen historia alkaa jo 1200-luvulta. Tällöin kaupungin juutalainen yhteisö määrättiin muuttamaan yhdelle alueelle, joka aidattiin. 

Tarina kertoo, että juutalaiset ovat saapuneet näille seuduille heti Jerusalemin temppelin purkamisen jälkeen. Varmimman tiedon mukaan Prahassa on asustellut juutalaisia noin 900-luvulta alkaen eräässä pikkuisessa kyläyhteisössä, joka tuolloin sijaitsi silloisen Prahan kaupungin paikalla.

Juutalaiset asettuiva alun perin Malá Stranan puoleiselle asuinalueelle, mutta 1200-luvulla heidät pakotettiin muuttamaan joen toiselle puolelle, nykyiseen Josefoviin. Alue eristettiin muurilla, koska Vanhakaupunki sai tuolloin kaupunkioikeudet, ja getto eristettiin siitä. Muurissa oli portti, joka suljettiin aina yöksi.

Juutalaiset käskytettiin pitämään tunnusmerkkejä, jotta heidät pystyttiin erottamaan kantaväestöstä. Näistä tunnetuin on musta juutalaishattu. 

Kaupunginosa sai vuonna 1850 nimen Josefstadt (Joosefinkaupunki) aiemmin 1700-luvulla Pyhää saksalais-roomalaista keisarikuntaa hallinneen Joosef II:n mukaan. Keisari myönsi tällöin juutalaisille uskonvapauden. Prahan juutalaisgeton muurin portti avattiin, eikä sitä enää suljettu yön ajaksi.

Ne juutalaiset, joilla oli varaa asua terveellisemmin muissa Prahan lähiöissä muuttivat pois getto-alueelta 1800-luvun loppuun mennessä kun asumisrajoitukset poistuivat. Ne juutalaiset, jotka jäivät Josefoviin, saivat seurakseen ns. roskaväkeä, kuten rikollisia, kerjäläisiä ja prostituoituja. Juutalaiskortteli slummiutui ja ahdas kaupunginosa tarjosi piilopaikkoja niille, jotka eivät halunneet tulla löydettäviksi. Jos jotakin pahaa kaupungissa sattui, syyttävä sormi osoitti useimmiten Josefovin suuntaan; syyllinen pyrittiin ensisijaisesti löytämään muurien sisäpuolella asuvasta väestöstä.

Josefov on kokenut rakenteellisesti monia muutoksia, kuten tässä jutussa olevista vanhoista kuvista voi päätellä. Paitsi että rakennuksia on tuhoutunut erilaisissa tulipaloissa, aluetta myös tietoisesti purettiin ja rikottiin. 1800-luvun lopulla kaupungin virkamiehet päättivät purkaa alueen rähjäiset talot ja suoristaa mutkittelevat kujat. Alue siistittiin.

Suurimmat rakennusmuutokset on tehty vuosien 1893-1913 välillä, jolloin alueen rakennuskanta muototui nykyisen mukaiseksi; pääosiltaan jugend-tyyliseksi. Varsinkin Pařížská -kadun varrella olevat talot ovat varsin loistokkaita ja jouluvalaistuksen aikaan katu on kaunis.

Sitten tuli Toinen maailmansota ja me tiedämmekin, mitä se tiesi juutalaisille: yli 90 % Prahan juutalaisista vietiin saksalaisten natsien toimesta keskitysleireihin, joissa he kuolivat. 

Monessa Tshekkoslovakialaisessa kaupungissa natsit häpäisivät juutalaisten rakennuksia häpeilemättä, mutta jostain syystä Prahan getossa he päättivät suojella synagogia ja muita taloja, vaikkakaan heidän aikeensa eivät olleet hyviä: natsit nimittäin keräsivät Josefoviin muualta Tshekkoslovakian alueelta ryöstämiään aarteita. Ajatuksena oli tehdä Josefovista "Kadonneen rodun museo" kun kaikki juutalaiset olisivat Euroopan alueelta hävitetty.

Tunnetuin juutalainen henkilö taitaa tämän päivän Praha-matkaajalle olla kuitenkin kirjailija Franz Kafka, joka yhä tänä päivänä katselee kotikulmiaan juutalaiskorttelialueella; tosin vain patsaana.

Alueelta löytyy mm. Vanha juutalainen hautausmaa, jossa on noin 12 000 hautaa ja se on ollut käytössä 1400-luvulta aina 1700-luvulle asti. Lisäksi alueen rakennuskantaan kuuluu kuusi synagogaa, joista Vanha-Uusi synagoga (Staronová synagoga) on vanhin. Se on rakennettu 1200-luvun lopulla varhaiseen goottilaiseen tyyliin ja on nykyään Prahan juutalaisen yhteisön pääsynagoga. Josefovista löytyy myös Juutalainen kaupungintalo.

Josefov on meille paikka, jossa voi hengähtää hetken, mikäli Vanhankaupungin aukion tai Kaarle-sillan turistivilinä alkaa käydä tukalaksi. Näillä kaduilla on ihana kulkea vaikkapa pieni iltalenkki, katsella ylöspäin kauniita jugend-taloja ja ehkäpä käydä vilkaisemassa Kafkan asuintaloakin.

Näillä kulmin kulkiessa kannattaa pistäytyä myös yhteen meidän kantikseen, ravintolaan Les Moules.

Lähteet: Wikipedia, Mondo-matkaopas Praha

Wanhat kuvat: täältä, täältä, täältä, täältä , karttakuva,
 hattu -ja hattu

Café Imperial - Mosaiikkilaattojen keskellä

Kaunis ja vanha Café Imperial on matkailijalle yksi ehdoton käyntikohde, mikäli nauttii näiden vanhojen, yhä voimissaan olevien kahviloiden tunnelmasta. Tämä kahvila avasi ovensa vuonna 1914 ja entisöitiin viimeksi vuonna 2007.

Pistäydytäänpä kahville!

Tälle paikalle vanhin dokumentoitu rakennus oli mallastamo, joka sijaitsi siis tällä samaisella tontilla vuonna 1383. Kolmikymmenvuotissota tuhosi aluetta pahoin ja vielä 60 vuotta sen jälkeen rakennustontti oli hylätty, siinä olevat rakennukset melkoiseseti vaurioituneita ja raunioina. 

Sitten paikalle rakennettiin uutta rakennusta toinen toisensa jälkeen, kunnes vuonna 1840 silloinen rakennus toimi hotellina, Hotel U Černého orla (Musta härkä), jota emännöi Anně Náprstkové. 1900-luvun alussa rakennuksen peri Vojtěch Náprstek, joka purki koko hotellina toimineen talon vuonna 1913. Paikalle alettiin rakentaa nelikerroksista rakennusta, jonka suunnittteli arkkitehti ja rakennuttaja Jaroslav Benedikt. Rakennus suunniteltiin alun perin edeltäjänsä mukaisesti hotelliksi, jonka katutasoon tehtiin kahvila-ravintola. Niin Imperial Hotel ja Café Imperial sai alkunsa.

Hotellin omisti aluksi Alois Kolář, ja siihen oli tehtynä 250 huonetta. Mutta kuten muissakin yksityisten omistamissa yrityksissä, kommunismin aikaan hotelli oli valtion omaisuutta. 

Marraskuussa 1989 samettivallankumouksen jälkeen rakennus hotelleineen palautettiin osittain aikaisemmalle omistajasuvulle. Suuri remontti aloitettiin sekä ulko-, että sisätiloissa vuonna 2005 ja avattiin jälleen yleisölle vuonna 2007. Kahvilassa pitäydyttiin sen aikaisemmassa miljöössä, kunnioittaen vanhaa ja palauttaen sen siihen loistoon, jollainen se oli alunperinkin.

Kahvilatilasta löytää kauniit jugend-ajan laatoitukset, sen katto ja seinät on koristeltu ainutlaatuisella mosaiikilla, keraamisilla laatoilla, kohokuvioilla ja veistetyillä paneeleilla. Valaisimia on upotettuna seinään ja messinkiä näkyy siellä täällä. 

Täällä olemme pistäytyneet pari kertaa kahvittelemassa ja leivoksia syömässä; nämä jutun kuvat ovat vuodelta 2011, silloin olemme käyneet  täällä viimeksi; pitänee siis ottaa kolmas kerta seuraavilla Praha-visiiteillä.

Palvelu on aina ollut hyvää, samoin tarjottavat tuotteet. Itselleni näistä mosaiikeista tulee vähän itämainen tunnelma, mutta kaunis paikka on ja ehdottomasti ainakin sen yhden käyntikerran arvoinen!

Osoite:

Café Imperial (ja Art Deco Hotel Imperial)

Na Pořičí 15, Nové Město, Praha 1 - Karttalinkki

Hotellin ja kahvilan omat kotisivut tässä.

Lähde ja ulkokuva täältä

Näyttelyvinkki: Hetki elokuvatähtien seurassa - Photographer of Stars, Sam Shaw

Kyllä, hän on mies yllä olevien kuvien takaa. Amerikkalainen valokuvaaja Sam Shaw (1912–1999) ehti elinaikanaan ikuistaa filmille satoja otoksia elokuvatähdistä, joista kaikkein tunnetuin taitaa olla kuva Marilyn Monroesta valkoisessa kesälengingissään, seisoen kadulla ritilän päällä, josta ilmavirta nostaa hameen helmat miltei korviin asti. Mies on siis kansainvälisesti tunnettu ja tunnustettu kuvistaan.

Nyt Prahan City Galleriassa on tämän miehen valokuvista, ja juuri nimenomaan näistä elokuvatähtikuvista, koostettu näyttely. 

Shaw aloitti uransa kuvajournalistina 1940-luvulla aikakauslehti Collierissa. Työ vei hänet kuvauspaikoille ympäri Yhdysvaltoja ja hän mielellään dokumentoi elämää esimerkiksi hiilikaivostyöläisten, vuokraviljelijöiden,  burleskiesiintyjien ja New Orleansin muusikoiden töiden kautta. Näistä sielukkaista kuvista syntyi "Americana"-kokoelma.

1950-luvun alkupuolella Sam Shaw oli alkanut työskennellä elokuva-alan parissa ja hän kuvasi useita tunnettuja elokuvanäyttelijöitä, sekä ohjaajia. Kuvia kertyi mm. Woody Allenista, Alfred Hichcockista, Elizabeth Taylorista, Charlie Chaplinista ja monista muista. Shawnin kuvia ilmestyi usein amerikkalaisten aikakauslehtien kansissa, kuten Life- ja Look-lehdissä, mutta myös Pariisissa. Match, L'Europeo, The Daily Mail, Der Stern, Harperin Bazaar ja connaissance des Arts -lehdet ovat julkaisseet Shawin kuvia kansissaan.

Tunnettu kuva Marilynistä on vuodelta 1955, elokuvan Kesäleski-kuvauksista. Toinen yhtä tunnettu on kuva Marlon Brandosta, yllään revitty paita (elokuva Viettelysten vaunu, 1951).

1960-luvulla Shaw alkoi tuottaa elokuvia, kuten Paris Blues, jonka pääosassa olivat Paul Newman, Sidney Poitier ja Louis Armstrong. Hänen hyvä ystävänsä Duke Ellington, kirjoitti elokuvan arvostelun. Shaw työskenteli tiiviisti näyttelijä-ohjaaja John Cassavetesin kanssa. Shaw tuotti useita Cassavetesin elokuvia, kuten "Glorian", joka voitti Venetsian elokuvajuhlien Golden Lion -palkinnon. Elokuva "Love Streams" sai Kultaisen karhun Berliinin elokuvajuhlilla, sekä "Naisen parhaat vuodet" sai useita palkintoja ja oli ehdolla parhaan näyttelijättären, ja parhaan ohjaajan -palkinnolle vuoden 1975 Academy Awards-elokuvajuhlilla.

Sam Shawnin valokuva-arkisto sisältää lisäksi kuvia muusikoista, taiteilijoista ja muista tunnetuista kulttuurihenkilöistä, kuten Marc Chagall, Arthur Miller, Marcel Duchamp, Igor Stravinsky, Joe DiMaggio, Irving Berlin, Tennessee Williams, ja Deborah Harry (Blondie).

Nykyään Sam Shawin perintö ja työ on säilynyt; onneksi. Sitä ylläpitävät ja edistävät hänen lapsensa, ja lapsenlapsensa.

** Näyttely avoinna 15.1.2017 asti. **

 

 

Osoite:

Prague City Gallery, House of Photography

Revoluční 5, Praha 1 - (Karttalinkki)

Galleria avoinna: tiistaista sunnuntaihin klo 10:00 - 18:00, torstaisin klo 10:00 - 20:00 ja maanantait suljettu.

Gallerian kotisivut tässä.

Kuva: Sam Shaw

Kuvat: Sam Shaw; Marilyn, Sam Shaw; Marilyn, Sam Shaw; Marlon, Sam Shaw; Marlon

Grand Café Orient ja Mustan Madonnan Talo (U Černé Matky Boží)

Grand Café Orient sijaitsee Mustan Madonnan Talon toisessa kerroksessa. Rakennus on itsessään kubistisuuden maamerkki, mutta samoin sen sisällä olevat huonekalut, keramiikka ja lasiesineet, unohtamatta lattioita, kattovalaisimia ja kahvilan kalusteita. Arkkitehti Josef Gočár suunnitteli rakennuksen 31-vuotiaana. Kahvila tosin pysyi auki vain sen kymmenen ensimmäistä vuotta ja suljettiin 1920 -luvulla kun kubismin tyylisuunta ei enää ollut muodikasta.

Me olemme vierailleet muutamaan otteeseen kahvilla tässä viehättävässä kahvilassa. Tervetuloa Mustan Madonnan Taloon!

Mustan Madonnan Talo (U Černé Matky Boží) sijaitsee katujen Celetná ja Ovocný trh - kulmassa. Josef Gočárin suunnittelema ja rakentama talo valmistui vuosien 1911-1912 aikana. Talo on saanut nimensä madonna-kiviveistoksesta, joka edelleen on paikoillaan toisen kerroksen kahvilatilan ulkokulmassa; suojattu verkolla.

Rakennus suunniteltiin alun perin tukkukauppias František Josef Herbstille. Kauppias valitsi Gočárin rakentamaan tavaratalon vanhaan kaupunkiin, niin sanotulle "kruunajaisreitille", koska arkkitehti oli menestynyt aikaisemmassa liikerakennuksen suunnittelussa. Tämän talon sijainti oli kuitenkin keskeinen, ja tiukat rakennussäännökset olivatkin ensin rakentamisen uhkana, koska tavaratalo tulisi keskelle historiallisia rakennuksia ja olisi näin ristiriidassa ympäristönsä kanssa kubistisen ulkonäkönsä takia. Lopulta pienten muutosten jälkeen kaupunginvaltuusto hyväksyi Gočárin piirustukset 4.8.1911 ja rakentaminen päästiin alkamaan.

Mustan Madonnan Talo oli siis alun perin suunniteltu tavarataloksi, jossa olisi kahvila toisessa kerroksessa. Grand Café Orient sai siis toisen kerroksen haltuunsa, kolmanteen ja neljänteen kerrokseen tehtiin asuntoja. 1920-luvun puolivälissä kahvila lopetti toimintansa, samoin tavaratalo suljettiin. Rakennus muutettiin pankiksi, sekä toimistotiloiksi. Kommunistihallinnon aikana rakennus oli jaettu useampaan toimistotilaan ja se oli kokonaan valtion virastojen hallinnassa.

Vuonna 1994 rakennus muutettiin Tshekin taiteen ja kulttuurin keskukseksi. Suuret korjaustyöt vuosien 2002-2003 muuttivat alakerran kubismi-galleriaksi (Galerie Kubista), josta voi käydä ostamassa tämän tyylisuunnan tuotteita, kuten tekstiilejä, lasia, keramiikkaa, kirjoja ja paperitavaraa, sekä jopa huonekaluja.  Rakennuksen neljännessä ja viidennessä kerroksessa on pysyvät näyttelytilat kubismin taiteelle (Uměleckoprůmyslové museum). Näyttelyt keskittyvät kubismin vuosiin 1911-1919 kun se kukoisti sekä kuvataiteissa, että arkkitehtuurissa.

Maaliskuussa 2005 kaunis Grand Café Orient avattiin laajojen kunnostustöiden jälkeen. Mustavalkoisista vanhoista kuvista oli katsottu mallia niin sisustuksen kuin miljöön saattamiseen 1912-vuoden tyyliseksi. Kahvilan kalusteet tehtiin kuvissa näkyvien huonekalujen mukaisiksi, messinkiset kattokruunut saivat myös muotonsa vanhojen kuvien mukaan. 

Kesäkautena ravintolan viehättävällä ulkoterassilla on mukava istuskella ja katsella vanhankaupungin ihmisvilinää. Sisätilat vievät kahvittelijan menneeseen aikaan, tämä miljöö pitää itse nähdä ja kokea, se alkaa jo astuessasi katutasolta eteistilaan, josta johtavat kauniit portaat toiseen kerroksen kahvilaan. Tarjoilijat ovat pukeutuneet valkoisiin kauluspaitoihin, edessään pitkät mustat esiliinat. Palvelu on aina ollut meille hyvää, samoin tuotteet. Miljöö itsessään ainutkertainen.

Osoite:

Grand Café Orient / U Černé Matky Boží

Ovocný trh 569/19,  Staré Město, Praha 1 - (Karttalinkki)

Kahvilan omat kotisivut tässä.

Kubismi-gallerian omat kotisivut tässä.

Kubismin museon omat kotisivut tässä.





Lähteet: Wikipedia, Grand Café Orientin omat kotisivut
Vanhat kuvat netistä, osa itse muokattu: kuva, kuva, kuva, kuva