12. elokuuta 2010

Raatihuone & Astronominen kello - Vanhankaupungin aukio

Raatihuone torneineen
Raatihuone

Prahan vanhan kaupungin aukiolla sijaitsee raatihuone, radince. Raatihuoneeksi muokattiin vanhempi talo 1300-luvulla ja seuraavalla vuosisadalla talon torniin rakennettiin kuulu astronominen kello. Rakennuksesta puuttuu osa. Natsit räjäyttivät ison osan raatihuoneesta toisen maailmansodan viimeisinä päivinä, kun saksalaisten häviö oli jo selvä. Vuoden 1945 jälkeen on järjestetty useita eri arkkitehtikilpailuja raatihuoneen uuden siiven rakentamiseksi, mutta yhtään ehdotusta ei ole totetettu.

Raatihuoneen edessä on 27 valkoista ristiä. Niillä sijoilla teloitettiin 22 tšekki- ja viisi saksalaisaatelista 21.6.1621. Aateliset olivat johtaneet katolilaisille Valkeavuoren taistelussa hävinnyttä protestanttiarmeijaa. Teloitettujen aatelisten päät ripustettiin rautakoreissa kymmeneksi vuodeksi roikkumaan Kaarlensillan siltatorin koristeista. Prahan hetkeksi vuonna 1631 vallanneet protetanttiset saksalaiset ottivat päät alas ja hautasivat ne Týnin Mariankirkkoon. Se ei tuonut rauhaa teloitetuille. Nämä saapuvat kuolemansa vuosipäivänä Vanhankaupungin aukiolle etsimään loppuja ruumiinosiaan. Menköön katsomaan, ken uskaltaa : )

Raatihuoneen torniin ja alakertaan pääsee maksua vastaan. Raatihuoneen aulaa koristavat Mikoláš Alešin kuvien mukaan tehdyt mosaiikit, jotka esittävät mm. Libušen ennustusta. Tornista on hulppeat näkymät Vanhankaupungin aukiolle (suosittelen iltaauringon laskun aikaan) sekä muualle ympäristöön. Raatihuoneen alakerta vie viisi metriä merenpinnan alle. Alun perin tällä tasolla sijaitsi oikea maanpäällys ja rikkaiden perheiden asuntoja Vanhankaupungin katutasolla, mutta keskiajalla katuja nostettiin yhden kerroksen verran, jotta päästäisiin eroon kaupunkia vaivanneista tulvista. Kun raatihuone rakennettiin 1300-luvun puolivälissä vanhojen talojen päälle, entisistä aatelisasunnoista tehtiin koleita vankityrmiä. Toisen maailmansodan loppuaikana kellareissa piileskelivät Prahan vastarintaliikkeen johtajat.

Astronominen kello
Astronominen kello

Astonomisen kellon, Orloj, on rakentanut mestari Hanuš. Kellon ylempi taulu näyttää auringon ja kuun liikkeet sekä kellonajan, alempi kuukauden ja päivät. Kellotaulujen yläpuolella olevista aukoista ilmestyy joka tasatunti kaksitoista apostolia ja mm. kuolema viikatteineen. Keskiajalla kelloja pidettiin lähes maagisina välineinä. Ne eivät ainoastaan näyttäneet aikaa vaan myös loivat sitä.

Kellon rakentajalle Hanušille kävi niin kuin monelle muullekin entisaikojen lahjakkuudelle: mestari sokaistiin, jottei hän pystyisi tekemään yhtä hienoa kelloa minnekään muualle. Raivostunut Hanuš kiipesi kellotorniin ja heitti henkensä tunkemalla jakoavaimen käsisänsä myöten kellon rattaisiin. Kello saatiin korjattua vasta lähes sata vuotta myöhemmin, vuonna 1572. Siitä asti se on tikittänyt tähän päivään asti.



Tekstiotteet: Eero Balk (1997) Sankarimatkailijan Praha, sekä Antti Helin (2004) Mondo matkaopas Praha. lisäksi täytteenä hippunen omaa tekstiä
SHARE:

2 kommenttia

  1. Kuolema ei ilmesty ikkunoista. Se on patsas kellotaulun edessä, se joka näyttää luurangolta.
    Ylempi kello ei aina näytä kellonaikaa, koska sitä ei koskaan vaihdeta kesäaikaan. Se näyttää siis aina talviaikaa. Tämä sen takia, että jos kello siirrettäisiin kesäaikaan, esimerkiksi kuun vaiheet eivät tulisi enää oikein. Kellon historiassa on vaihe, jolloin se siirrettiin kesäaikaan, ja se siis kävi kesäaikaa jonkin aikaa, mutta käytännöstä luovuttiin. Siis myös auringon nousuajat tulevat tällöin väärin.
    Tuo sokeus-juttu on pelkkä tarina, se ei ole totta.
    Olisi mielenkiintoista tietää, mitä kellon sisällä on. Pääseekö sinne joskus katsomaan?
    Olen nähnyt Orlojin kellonhoitajan tsekin tv:n verkkosivuilla jossakin sketsiohjelmassa, josta en siis ymmärtänyt mitään kun en tsekkiä osaa, mutta onko tämä hahmo tunnettu koominen hahmo siellä, vähän samaan tapaan kuin Pirkka Pekka Peteliuksen hahmot Suomessa?

    VastaaPoista
  2. Tuosta Orlojin kellonhoitajasta en osaa kyllä kertoa mitään. Voi olla, että kyseisestä henkilöstä on saatettu tehdä koominen hahmo ehkäpä juuri sen vuoksi, että tämä on ollut oman tyyppisensä persoona, josta on ollut hauska tehdä pilaa.

    Ja Hanušin sokeutumisesta sen verran, että Praha on täynnä legendoja ja taruja, jotka vain ovat saaneet jostain alkunsa ja tarinaa on viety eteenpäin; monesti liioiteltuina ja keksittyinä. Nämä tarinat pitää siis ottaa huumorilla, ei totena. Tosin keskiaika itsessään oli aika raakaa, joten jotakin totuutta monissa sen ajan tarinoissa kyllä on.

    Ylös kellotorniin pääsee hissillä, aikuisilta lippu maksaa 100 korunaa. Sieltä on hienot näkymät yli kaupungin. Jos ylös torniin menee, näkee samalla sen sisäosan. Siitä en tiedä pääseekö katsomaan kellotaulua ja sen mekaniikkaa sisältäpäin. Asiaa voisi kysäistä hissilipun myyjiltä tornin alakerrasta.

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
Blogger templates by pipdig