Prahaan ja tšekkiläsyyteen keskittyvä blogi ~ Matkavinkkejä & omia kokemuksia meille rakkaasta Prahasta

Trending

13. syyskuuta 2010

Kamina ei toimi

Vanhan kaupungin eräs monista ravintoloista

En lähtenyt kaupungille syömään aamiaista ja kuljeskelemaan, se on jo voitto.

Tämä on pieni kapakka läheisessä kadunkulmassa, nurkassa on kamina joka ei ilmeisesti toimi, koska täällä on kylmä, tai sitten on säästettävä.

Kaikki syövät samaa ruokaa.
- Mitä tahansa, mutta ei tuota, sanoin tarjoilijalle, sillä se näytti joltakin kansalliselta erikoisuudelta.


Tekstiote: Pentti Saarikoski (1966) Prahan päiväkirjat

SHARE:

11. syyskuuta 2010

Mozart ja Praha

Wolfgang Amadeus Mozart

Mozart marssii orkesterimontun eteen, rapsuttaa takamustaan ja heilauttaa käsiään. Don Giovannin ensi tahdit täyttävät salin. Eletään vuotta 1787 ja  oopperan kantaesitys on Prahassa 29. syyskuuta.


Don Giovanni, alkuperäiseltä nimeltään "Il dissoluto punito ossia Don Giovanni"  on Wolfgang Amadeus Mozartin (1756 - 1791) säveltämä ooppera, jonka liberton on kirjoittanut Lorenzo da Ponte.

Mozartin maine Prahassa sai alkunsa vuonna 1786 kun Figaron häät-ooppera esitettiin vasta rakennetussa Nostitzin teatterissa. Prahalaiset ottivat Figaron häät vastaan suurella ihastuksella ja sillä seurauksella, että Prahan kansallisteatterin vuokraaja, impressaari Pasquale Bondini tilasi Mozartilta uuden oopperan, jonka ensiesitys olisi Prahassa. 

Mozart sävelsi Don Giovannin osittain Wienissä, osittain Prahassa Hiilitorin varrella, talossa numero 1 (Uhelný trh). Libereton kirjoittaja Lorenzo da Ponte asui taloa vastapäätä, ja miesten kerrotaan huudelleen toisilleen kadun yli. Taloltaan Mozart käveli usein iltaisin kaupungin halki Smichovissa sijaitsevalle Betramka-huvilalle, jossa asui hänen ystäväpariskuntansa Dušek. Matkalla säveltäjä käväisi oluttuvissa ja biljardisaleissa. Mozart oli niin tuttu vieras Dušekien huvilalla, että prahalaiset vaihtoivat tietäviä katseita säveltäjän ja herra Dušekin vaimon Josefinan suhteesta.

Don Giovannin säveltäminen meni niin viime tinkaan, että hän sai alkusoiton valmiiksi vasta ensi-iltaa edeltävänä yönä. Prahalaiset ottivat hurmioituneena sävellyksen vastaan. Yleisön joukkoon lukeutui todennäköisesti myös aikansa Don Juan, Ciacomo Casanova, joka oli libretisti Lorenzo da Ponten hyvä ystävä.

U Kocoura (suom. Kollikissan talossa), Mozartin kantakapakka Prahassa

Prahalaiset eivät koskaan unohtaneet Mozartia. Säveltäjäneron kuoltua vuonna 1791 Nikolauksen kirkossa pidettiin muistojumalanpalvelus, johon osallistui neljätuhatta surijaa. Yhä tänä päivänä Mozartia ei pääse pakoon Prahassa. Oopperaa esitetään koko kesän Säätyteatterissa ja se on löytänyt tiensä nukketeattereihin. Kadunvarsimainokset, matkamuistohyllyt ja ravintoloiden nimet juhlistavat yhä samaa Don Giovannia.

Don Giovannia pidetään kuitenkin yhtenä kaikkien aikojen merkittävimmistä sävelteoksista, ja monista Don Juanin legendaan pohjautuvista oopperoista on Mozartin sävellys ylivertainen. Ooppera luokiteltiin ilmestyessään dramma giocosoksi (suom. leikkisä draama), koomisen ja traagisen välimaastoon.

Prahan Mozart-museo, Betramka
Osoite: Mozartova 169, Smichovin kaupunginosa, Praha 5
Metropysäkki: Andel (keltainen linja). Sitten raitiovaunut 4 tai 6 tai 7 tai 9 tai 12, ja pysäkki Bertramka. (Tai tietenkin pelkästään ratikoillakin pääsee.)


Mozartin kantakapakka Prahassa, U Kocoura
Osoite: Nerudova 2, Malá Strana, Praha 1
Metropysäkki: Malostranska (vihreä linja) ja siitä sitten loput kävellen.




Tekstilainaus: Antti Helin (2004) Mondo matkaopas Praha
Mozartin kuva netistä, osoite:  http://www.1902encyclopedia.com/M/MOZ/mozart-01.jpg

SHARE:

10. syyskuuta 2010

Runoilija Jaroslav Seifert


"... poetry has occupied a very important position in our cultural life. It is as though poetry, lyrics were predestined not only to speak to people very closely... but also to be our deepest and safest refuge, where we seek succor in adversities we sometimes dare not even name."
(from Nobel lecture, 1984)



Jaroslav Seifert (1901 - 1986) oli tšekkiläinen runoilija, kirjailija ja toimittaja. Hänelle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1984. Hän julkaisi eläessään mm. yli 30 runokokoelmaa.

Seifert syntyi Zizkovin kaupunginosassa Prahassa köyhään työläisperheeseen. Hän auttoi koulupoikana isäänsä tämän työssään viemällä iltapäivisin asiakkaille tavarantoimituksia ympäri Prahaa. Seifertin nuoruudessa suurta osaa näytteli vuonna 1917 tapahtunut Venäjän vallankumous, joka antoi suuntaa hänen omalle ajattelulleen. Kirjoittaminen oli hänelle läheistä ja luonnikasta. Lopulta hän keskeytti yliopisto-opintonsa saadakseen toimia toimittajana sekä luomaan uraansa journalistina. Hän aloitti työnsä kommunistisessa lehdessä Rudé Pravo:ssa.

Seifertin ensimmäinen runokokoelma ilmestyi vuonna 1921. Hän oli kommunistipuolueen jäsen ja kommunististen julkaisujen toimittaja. Vuonna 1929 hänet erotettiin kommunistisesta puolueesta, koska Seifert yhdessä muutamien muiden toverien kanssa oli arvostellut puolueen muuttuneen liian bolshevistiseksi.


Vuonna 1949 Seifert lopetti lehtikirjoittelun ja omistautui täysin kirjallisuudelle. Hänen runonsa voittivat useita kansallisia ja kansainvälisiä palkintoja. Häneltä on julkaistu eri kielillä kymmeniä teoksia vuosikymmenten aikana.

Seifert kuoli Prahassa 10.1.1986.

Suomeksi on julkaistu 1985 kokoelma Ruttopylväs (Morový sloup, 1981, suomentanut Hannu Ylilehto).



Tekstiote: Wikipedia/Jaroslav Seifert
Kuva netistä: http://www.literature-prize.com/seifert.jpg
SHARE:

8. syyskuuta 2010

Tšekin jääkiekosta ja HC Sparta Praha






Extraliga on Tšekin jääkiekon korkein sarjataso. Extraligassa pelaa 14 joukkuetta. Pudotuspelit pelataan 8 joukkueen kesken. Sarjan virallinen nimi kuuluu O2 Extraliga.

Tšekkoslovakian liiga (tšek. Československá liga) oli Tšekkoslovakiassa vuosina 1930–1993 pelattu jääkiekkosarja. Tšekkoslovakian hajottua sarjakin jakautui Slovakian Extraligaksi ja Tšekin Extraligaksi. Nykyinen Extraliiga on perustettu vuonna 1994. Eniten nykyisen Tšekin mestaruuksia on joukkueella HC Vsetin, jolla niitä on kuusi (6).

Menneen liigakauden voittajajoukkue on HC Pardubice. Joukkue on kotoisin nimensä mukaisesti Pardubicen kaupungista ja perustettu vuonna 1926. Se on voittanut Tšekkoslovakian mestaruuden 1973, 1987 ja 1989 sekä Tšekin mestaruuden kaksi kertaa,  2005 ja 2010. HC Pardubice on onnistunut kasvattajaseuran asemassa kasvattamaan useita pelaajia jopa NHL:aan. Näistä kuuluisin on ehdottomasti maailman kaikkien aikojen parhaisiin maalivahteihin lukeutuva Dominik Hašek. Muita NHL-tähtiä ovat mm. Milan Hejduk ja Aleš Hemský.

Extraliigan oman kotisivut löytyvät täältä (tosin pelkästään tšekin kielellä):  http://hokej.cz/

HC Pardubicen omat kotisivut löytyvät täältä: http://www.hcpce.cz/index.asp

Sparta Praha on tšekkiläinen urheiluseura Prahan kaupungista. Sparta Prahan jääkiekkojoukkue on nimeltään HC Sparta Praha ja jalkapallossa joukkueen nimi on AC Sparta Praha. Seura on perustettu vuonna 1893. Jääkiekkojaosto perustettiin vuonna 1903. Lisäksi seurassa pelataan koripalloa. Seuran nimi on vuosien aikana vaihtunut lukuisia kertoja.
 

Jääkiekossa Sparta Praha on yksi tämän hetken parhaista tšekkiläisistä seuroista. Se pelasikin vuonna 2007 Super Sixissä eli seurajoukkueiden EM-kisoissa. Joukkueen kotikenttänä toimii Prahassa Tesla Arena, jonne mahtuu katsojia vajaa 17 000. Päävalmentaja on Miloš Holan.

Areenan kotisivut: www.tesla-arena.cz (areenalla järjestetään myös konsertteja)

HC Sparta Prahan saavutukset:

EHL hopeaa (1 kerta): 2000
Tšekin-mestaruus (4 kertaa): 2007, 2006, 2002, 2000
Tšekin hopeaa (1 kerta): 2001
Tšekkoslovakian-mestaruus (4 kertaa): 1993, 1990, 1954, 1953
Tšekkoslovakian hopeaa (10 kertaa): 2001, 1988, 1974, 1967, 1964, 1963, 1957, 1939, 1938, 1937
Tšekin liigacupin mestaruus (1 kerta): 2001
Spenglercupin voitto (2 kertaa): 1963, 1962
Spenglercupin hopeaa (1 kerta): 2004

Joukkueen omat kotisivut löytyvät osoitteesta: http://www.hcsparta.cz/



Kuva:
 


SHARE:

6. syyskuuta 2010

Restaurace Baráčnická Rychta


Ravintola Baráčnická Rychta

Osoite: Malá Strana (Pieni puoli, Linnakukkulan kupeessa), Tržiště 23, Praha 1. Amerikan suurlähetystön aukiolla seisoessasi, valitse oikeanpuoleinen mukulakivinen kadunpätkä: se vie sinut perille. Rakennus itsessään on vaaleankeltainen, ravintolan nimi kadun puoleisella seinällä suurin punaisin kirjaimin kirjoitettuna, tumma puinen ovi kulman takana. Siitä astu sisään.

Tämä kuva on itse otettu; ravintolan katujulkisivu
Tämä vinkki on sinulle, joka haluat syödä hyvin ja hyvää tšekkiruokaa; ehdottomasti kokeilemisen arvoinen paikka. Itse käymme yleensä täällä syömässä joka Prahan reissulla, ainakin kerran. Lisäksi hinnat eivät päätä huimaa. Maanläheinen hyvä tunnelma.

Ravintola sijaitsee pienellä syrjäisellä kadulla, kulman takana. Ensimmäisellä kerralla saattaa olla vaikeahko löytää, mutta hakeminen kannattaa. Ruokasalissa puiset tummat pöydät ja tuolit/penkit. Ruokalista myös englanniksi. Palvelu on hyvää. Lounasaikana sekä illalla paikka on täynnä paikallisia ja puheensorina täyttää paikan ilmapiirin. Paras aika käydä syömässä ajoittuu ehkä n. klo 15-17 väliin, silloin on rauhallisempaa.

Ravintolan kotisivut löytyvät täältä: http://www.baracnickarychta.cz/en


Klikkaa kuvaa suuremmaksi, näet myös karttasijainnin



Teksti: omaa
Netin kuvat täältä:


SHARE:

Vilpittömät silmät

Čertovka, Pirunpuro, Malá Stranan Kampa-saarella ja vanha myllyratas

- Tämä herra on herra maisteri Krumlovský, virkkoi konduktöörinrouva korostaen selvästi sanaa maisteri.
Mies pölläytti savua.
- No sepä mukavaa. Hyvää naapuruutta, herra maisteri!
Ja mies ojensi minulle pulskan, pehmeän kätensä.
Puristin kättä, naapureiden kanssa on osattava tulla toimeen, ja sitä paitsi täällä on hyviä ihmisiä! Mies on tukeva, punakkakasvoinen, haaleansinisilmäinen, aivan kuin ne uisivat kyynelissä. Jälleen niin vilpittömät silmät! 
Mutta haaleiden silmien vilpittömyys voi johtua myös juopottelusta - olen ihmistuntija. 
Ja hänen ylähuulensa on paksu, kaikilla juopoilla on paksu ylähuuli.


Tekstiote: Jan Neruda (1877) Tyyppejä, teoksessa Prahalaistarinoita

SHARE:

4. syyskuuta 2010

Loutkové divadlo

Marionettinukkeja matkamuistomyymälässä Prahassa

Ensimmäinen historian kirjoihin jäänyt nukketeatteriesitys pidettiin Prahassa vuonna 1563. Se kertoi Kristuksen kärsimyksistä. Sitemmin teatterit ovat keventäneet ohjelmistoaan.

Nukketeatterin suuresta merkityksestä kertonee se, että vuonna 1912 Böömissä alettiin julkaista maailman ensimmäistä - ja  kaiketi ainoaa - nukketeatteriin erikoistunutta lehteä. Suurinta kukoistuskauttaan nukketeatteri eli maailmansotien välisenä aikana. Taiteenmuodon huippusaavutuksena pidetään vuonna 1933 esitettyä Jan Malíkin ohjaamaa Sofokleen Oidipusta. Samoihin aikoihin - maaliskuuhun 1939 - asti marionettinäyttämöllä vieraili myös Hitler legendaarisen marionettitaiteilija Josef Kupkan ilkikurisessa käsittelyssä.

Marionetti on nukketeatterissa käytettävä nivelnukke, jota ohjataan ylhäältä päin naruilla. Marionetit on perinteisesti valmistettu puusta, yleensä lehmuksesta, joka on riittävän pehmeää veistettäväksi, mutta kuitenkin tarpeeksi kestävää. Ohjausnarut on kiinnitetty nukkejen jäseniin, jotka on liitetty toisiinsa nivelillä. Joissakin nukeissa myös suuta tai silmäluomia voidaan liikuttaa naruilla.

Marionetti luo käsinukkeen verrattuna uskottavamman vaikutelman todellisesta hahmosta, sillä nukke on näkyvissä kokonaan, ja sen kaikkia jäseniä voi liikuttaa. Narut ovat yleensä ohuita ja läpikuultavia, mikä vahvistaa todellisuusvaikutelmaa entisestään. Joskus sanalla marionetti (tai sätkynukke) kutsutaan myös tahdotonta ihmistä, joka on helposti toisten johdateltavissa. 

Nykyisin kokeilevan ja kunnianhimoisen nukketeatterin kulta-ajat ovat takana kun teatteriryhmät ovat kaupallisuuden paineissa keskittyneet esittämään turisteille tarkoitettuja versioitaan Don Giovannista. Vaihtelua ohjelmistoon saadaan kesäisin kun kaupungissa vietetään nukketeatterifestivaalia. Mukana on marionettitaiteilijoita jopa Suomesta asti.

Pari nukketeatteria Prahassa:

Národni Divadlo Marionet
Esittävät versiota Mozartin Don Giovannista. Pari tuntia kuluu samaan aikaan hupaisan ja silti Mozartin teosta kunnioittavan esityksen parissa. Lopussa esitys kasvaa mahtipontisiin mittoihin. 

Teatterin osoite: Žatecká 1, Praha 1, Staré Město (metropysäkki Starometška, vihreä linja)

Teatterin omat kotisivut: http://www.mozart.cz


International Institute of Marionette Art
Toinen marionettinukketeatteri, nukkemuseo sekä nukkekoulu ("Opi tekemään oma nukkesi") Prahassa. Esityksenä myös mm. Don giovanni.

Osoitteessa: Karlova 12, Praha 1, Staré Město (metropysäkki Starometška, vihreä linja)

Omat kotisivut: http://www.puppetart.com/



Otsikko: Loutkové divadlo = Marionettiteatteri
Tekstiotteet: Antti Helin (2004) Mondo matkaopas Praha, sekä Wikipedia/Marionetti



SHARE:

2. syyskuuta 2010

Bedřich Smetana, säveltäjä




Bedřich Smetana (2.3.1824 - 12.5.1884) oli tšekkiläinen säveltäjä. Hän aloitti musiikin opiskelunsa opettelemalla soittamaan pianoja ja viulua. Hän soitti jousikvartetissa yhdessä muiden perheenjäsenten kanssa.

Vuonna 1856 Smetana muutti Göteborgiin, jossa hän vietti seitsemän vuotta opettaen musiikkia, johtaen orkesteria ja pitäen konsertteja. Smetana kuuroutui vuonna 1874 syfiliksestä, mutta jatkoi säveltämistä. Hänen tunnetuimpiin sävellyksiinsä kuuluu sinfoninen runo-sarja Má vlast (Isänmaani), erityisesti sen osa Vltava (Moldau), oppera Myyty morsian ja alkusoitto oopperasta Libuše.

Smetana kuoli mielisairaalassa Prahassa Itävalta-Unkarin kaksoismonarkian aikana. Vuonna 1918 Itävalta-Unkarista itsenäistyi Smetanan kotimaa Tšekkoslovakia, joka jakaantui v. 1993 Tšekin ja Slovakian tasavalloiksi.

Koska Smetana on yksi Tšekin rakastetuimmistä säveltäjistä, hänelle on perustettu oma Smetana-museo Prahan keskustaan.

Muzeum Bedřicha Smetany
Museon osoite: Novotného lávka 1, Praha 1, Staré Mesto (vanha kaupunki), Lähellä Kaarle-siltaa.
Sisäänpääsyhinta aikuisilta 50 korunaa (2 euroa) tätä kirjoittaessani. Museossa myös pieni museokauppa.
Seuraavilta sivuilta lisää: http://www.nm.cz/sluzby-detail.php?f_id=40



Tekstilähde: Wikipedia/Bedřich Smetana
Taiteilijan kuva netistä, osoite:  http://www.uh.brod.cz/kultura/skladatele/prev_obr/smetana.jpg

SHARE:

1. syyskuuta 2010

Oikeusjuttu

Sotilas passissa Prahan linnan sisääntuloportilla

Eräänä talvisena aamupäivänä - ulkona putoili lunta hämärässä valossa - K. istui työhuoneessaan jo tavattoman väsyneenä huolimatta varhaisesta hetkestä. Suojautuakseen ainakin alemmilta virkailijoilta hän oli antanut palvelijalle määräyksen, että ketään heistä ei saanut päästää hänen puheilleen, koska hänellä oli tehtävänään muuan suurehko työ. Mutta sen sijaan että olisi tehnyt työtä hän kääntyili istuimellaan, siirteli hitaasti joitakin esineitä pöydällä, mutta jätti sitten huomaamattaan koko käsivartensa ojentuneena pöytälevylle ja istui vain liikkumatta pää painuksissa.

Hän ei enää voinut olla ajattelematta oikeusjuttuaan. Jo usesasti hän oli miettinyt, että olisi kenties hyvä laatia puolustuskirjelmä ja jättää se tuomioistuimelle.
- - - -
- "Herra prokuristi", sanoi tehtailija, "te kärsitte varmaan säästä? Näytätte tänään niin rasittuneelta".
- "Kyllä", sanoi herra K. ja tarttui kädellä ohimoonsa, "päänsärkyä, perhehuolia".
- "Aivan oikein", sanoi tehtailija, joka oli kiireinen ihminen eikä voinut kuunnella ketään rauhallisesti. "Jokaisella on oma ristinsä kannettavanaan".

K. oli tahattomasti astahtanut ovea kohti, ikään kuin aikoisi saattaa tehtalijan ulos, mutta tämä sanoi:
- "Minulla olisi vielä pieni ilmoitus teille, herra prokuristi. Pelkään kovin, että minä juuri tänään ehkä vaivaan teitä sillä, mutta olen viime aikoina jo kahdesti käynyt luonanne ja kummallakin kerralla unohtanut sen. Mutta jos minä vieläkin lykkään asiaa, se menettää todennäköisesti merkityksensä. Tämä olisi kutenkin vahinko, sillä perimmältään minun ilmoitukseni ei ehkä sittenkään ole arvoton".

Ennen kuin K. ehti vastata, tehtailija astui aivan hänen lähelleen, naputti rystysellään kevyesti rintaansa ja sanoi hiljaa:
- "Teillä on meneillään oikeusjuttu, eikö niin?"

K. astui taaksepäin ja huudahti heti:
- "Tuon on sijaisjohtaja saanonut teille!"
- "Eihän toki", sanoi tehtailija, "mistäpä hän sen tietäisi?"
- "Entä te", kysyi K. jo paljon rauhallisemmin.



Tekstiote: Franz Kafka (alkup. julkaisu v.1925) Oikeusjuttu
SHARE:

29. elokuuta 2010

Prahan arkkitehtuuri: jugend


Prahassa kyllästyminen uusbarokin ja uusrenessanssin erilaisten tyylien sekoittamiseen johti vaatimuksiin maailmanlaajuista kehitystä ilmentävästä uudesta tyylistä, jugendista, jota voidaan pitää varsinaisesti ensimmäisenä teollisesta vallankumouksesta lähteneenä tyylinä. Se perustui hyvään käsityöhön, aitoihin luonnonmateriaaleihin ja pelkistämiseen ja sen koristeaiheet valtasivat Prahan hotellit, kahvilat ja asuinrakennukset. Belle époquen aikaisen jugendarkkitehtuurin ja koristetaiteen ihailijalle Praha onkin maanpäällinen paratiisi.


Masarykin rantakatu (Masarykovo nábrezi) ja komea jugendtalojen rivi

Jugend kesti aikakautena 1880-luvulta ensimmäisen maailmansodan alkuun Eri puolilla maailmaa tyylisuunnasta käytettiin myös nimityksiä secession, art nouveau, modern style, stile liberty ja modernista. Hengettömästä massatuotannosta irtautunut tyyli ilmeni niin koriste-, rakennus- kuin kuvataiteessakin. 1900-luvun vaihteen kaavauudistusten seurauksena Prahaan rakennettiin kokonaisia katuja ja jopa kaupunginosia jugendin tyyliin: Josefov (juutalaiskaupunginosa) sai tällöin nykyilmeensä. Kokonaisvaltaiseen suunnitteluun pyrkineen jugendtyylin rikas ja siro muotokieli antoi lopullisen silauksensa sille kultaiselle Prahalle, jota matkailijat niin rakastavat.

Grand Hotel Evropa, jonka alakerrassa Café Evropa

Aikakauden merkittävimmät rakennukset sijaitsevat uudessakaupungissa ja vanhassakaupungissa, jonka rakennuskantaa uusittiin keskushallinnon vaatimuksesta perusteellisesti. Jugendin mestarinäytteitä on kuitenkin löydettävissä ympäri Prahaa. Prahalaiseen arkkitehtuuriin vaikuttivat wieniläisjugendin suunnannäyttäjän, professori Otto Wagnerin opetukset ja julkaisut. Hänen vaikutuksensa näkyy esimerkiksi vuonna 1904 valmistuneen Evropa-hotellin detaljeissa. Hotellin kahvila on aristokraattisen upea kauniin aikakauden ilmentymä. Prahalaiset arkkitehdit imivät vaikutteita wieniläisen kulttuurikeskuksen lisäksi pariisilais-brysseliläisestä art nouveausta.

Vuoden 1891 juhlanäyttelyn lasi- ja rautarakenteinen teollisuuspalatsi oli jo vahvasti jugendvaikutteinen, vaikka siinä oli edelleen uusbarokkisia piirteitä. 1890-luvun puolivälissä valmistunut Palacký-silta ilmensi onnistuneesti uutta tyyliä. Taideteollisuuskoulun opettajina elämäntyönsä tehneet kuvanveistäjä Celda Kloucek ja arkkitehti Friedrich Ohmann kuuluvat keramiikkaa, lasia, mosaiikkia, rautaa ja messinkiä koristelussa yhdistäneen tšekkijugendin vahvimpiin taustaeminensseihin. Uudessa ajattelussa julkisivua käsiteltiin kokonaisuutena. Kloucekin opettama stukkokoristelu johti nimenomaan Prahalle ominaisen tyyli-ilmiön kehittymiseen.

Wagnerin oppilaan arkkitehti Jan Koteran Václavin aukion laidalle suunnittelemaa Peterkuv dumia (1899) voitaneen pitää jäljellä olevista jugendrakennuksista vanhimpana. Senkin fasadissa on vielä uusgoottilaista vaikutelmaa. Koristeyksityiskohtien tietty epäsymmetrisyys on prahalaisille julkisivuille ominainen ja jokseenkin yleinen jäsentelytapa. Modernin tšekkiläisarkkitehtuurin perustajana Koteraa voidaan pitää 1900-luvun alun merkittävimpänä tšekkiarkkitehtina. Historismin pintakoristelijoista poiketen Kotera pureutui syvällisesti itse rakenteeseen.

Ohmannin oppilaiden suunnitteleman Central-hotellin (1900) julkisivu ilmensi jo hyvin dekoratiivista luontoaiheisuutta. Näiden nuorten arkkitehtien sijaan Osvald Polívka kuului Prahan jugendarkkitehtien vanhaan kaartiin, jonka 1800-luvun lopun töissä näkyy vielä uusbarokin piirteitä. Hänen ensimmäisenä puhtaana jugendrakennuksenaan voidaan pitää Vodickovan varrella sijaitsevaa upeata U Nováku -rakennusta (nro 30), joka valmistui vuonna 1903 ja kerää yhä matkailijoiden ihastuneet katseet. 

 Franz Kafkan entinen vakuutusalan työpaikka,
Na Porici-kadulla, nykyään hotelli, rakennustyyliltään jugend.

Národníkadun varrella on kaksi Osvald Polívkan mestarinäytettä. Silmiä hivelevän kauniin Vakuutuskonttori Prahan talon (1903-07) julkisivu voisi yhtä hyvin olla onnistunut juliste, mikä kuvaavasti ilmentää aikakauden arkkitehtuurin kiinteätä yhteyttä graafiseen suunnitteluun. Nykyään rakennuksessa toimii hotelli . Viereinen Topicin kustannustalo (1906) on edellistä pelkistetympi.

Vanhankaupungin torilta joenrantaan johtavan Kaprovan varrelta voi bongata jugendin useita tyylinäytteitä. Myös Josef Fantan rikasta dekoratiivisuutta yhdistänyt päärautatieasemarakennus (1902-09) edusti kaunista tšekkijugendia. Fantalle tyypillinen prahalaisaihe, kahden pylvään reunustama portti esiintyy rakennuksen sisäänkäynnissä massiivisena. Aseman kookas sisältä lasitettu kupoli ja sen alla lepäävä veistoskoristeinen aula ovat jugendin ilmentymiä. Valitettavasti suljetun asemaravintolan mosaiikkikoristelua ei ole vuosiin päässyt ihailemaan. Fantan onnistuneimmin suunniteltuna jugendtyönä pidetään kuitenkin veistoksin ja mosaiikein koristeltua Hlalolin kuorotaloa (1905) joenrannassa Masarykovo nábrežílla. Rakennuksen sisäänkäynti on eittämättä Prahan kauneimpia.

Monumentaalinen Kunnallistalo Tasavallan aukiolla (Námesti Republiky) on Prahassa huipentuneen jugendin upein edustaja. Varsinkin rakennuksen sisätilat edustavat innovatiivisen rikasta, yhteensointuvaa tyylipuhdasta prahalaisjugendia. Palatsi rakennettiin vuosina 1906-12 ja sen koristeluun osallistui myös Alfons Mucha. Hänen kasviornamentiikkansa kohosi valtavaan suosioon myös arkkitehtuurissa. Muchan tyyli oli omaperäistä, mutta yleensä jugendtyylin kasviornamentiikassa on nähty yhtymäkohtia myös rokokoohon.

Kunnallistalon sisäänkäynti

Kunnallistalon julkisivussa on kaikki koristeet, mitä jugendrakennukselta voi edellyttää: ornamentteja, patsaita ja seinämosaiikki, jonka nimi Kunnianosoitus Prahalle sopisi hyvin koko rakennukselle. Komeuden kruunaa kattokupoli, jonka alle sijoittuu Smetana-konserttisali, joka on talon saleista suurin. Jugend oli tärkeä luku tšekkien kansallisen itsenäistymisen historiaa. Sitä voidaan erityisesti kansallistunteen kehittymisen ja kiteytymisen osalta lukea tästä jugendarkkitehtuurin monumentaalirakennuksesta, sillä Tšekkoslovakian valtio perustettiin tässä rakennuksessa 28.10.1918. 

Talossa toimii upea vanha kahvila, Municipal House Café, sekä ravintola.

Kunnallistalon omat kotisivut: http://www.obceni-dum.cz/ ja kahvilan http://www.kavarnaod.cz/

 

Tekstilainaus : Janne Ahtola, Jugend-Praha, joka löytyy sivuilta: http://www.praha.fi/arkkitehtuuri_taide.htm
SHARE:

26. elokuuta 2010

Zlatá ulička - Kultakuja & Kafkan talo, N 22

Kultakujan sinisessä talossa N 22
Kafka asui muutamia kuukausia

"Sitten, vahvan prahalaisen oluen juovuttamana ja kapakkaväen juttujen kyllästyttämänä, olin valmis näkemään Kafkan talon. Talo oli sellainen kuin pienoismalli, jonka olin saanut elämäni suurelta rakkaudelta. Yksikerroksisessa talossa oli siniset seinät ja punatiilinen katto ja oven yllä N 22.

Kuvittelin Kafkan sen sisälle. 

Illalla työtapaturmavakuutusviraston töiden uuvuttamana hän oli kirjoittanut jälleen yhden itsesäälisen kirjeen Felicialle, ja aamulla todennut muuttuneensa kovakuoriaiseksi.

Käännyin talon edestä, alhaalla lähestyi sihinän ja ujelluksen sekainen ääni. Tummuvaa taivasta vasten kohosi jylhä rakennus, jota vieressäni kadulla kiiltävät raitiovaunukiskot tavoittelivat. Moni on vuosikymmenen mittaan pohtinut, mikä ja missä oli Kafkan Linna? Se oli nyt edessäni.

Etsin kadulta raitiovaunupysäkkiä päästäkseni linnalle. Sitä ei löytynyt. Mutta eihän maanmittari K:kaan ollut ymmärtänyt, mitä Linna oli ja miksi hänet oli pyydetty sen palvelukseen". 

 (Jukka Pakkanen 2004, Kafkan linna)



Kultakujan keskiaikaisia taloja

Linnan yli kolme metriä leveän muurin kylkeen on rakennettu Kultakuja on ehkä joskus ollut Prahan idyllisimpiä kujia, mutta nykyisin kujan täyttävät turistit. Kujalle ostetaan sisäänpääsylippu läheisestä kahvilasta ja sillä pääsee tutustumaan kujan vanhoihin, keskiaikaisiin taloihin.

Yksityiskohta Kultakujalta,
talon kattoikkuna

Kultakuja rakennettiin Rudolf II:n (18.6.1552 - 20.1.1612) aikana linnan piikojen, vartiomiesten ja kultaseppien asuinpaikaksi. Kuja oli ahtaimmillaan metrin levyinen kun sen molemmin puolin oli rakennettu puisia lisärakennuksia, tönöjä ja varastoja. 1800-luvun lopusta toinen puoli kujan rakennuksista purettiin ja kujasta tuli taiteilijoiden suosima asuinpaikka. Kafkan lisäksi (talo nro 22) runoilija Jaroslav Seifert asui numerossa 6 ennen toista maailmansotaa. Seifert on ainoa Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut tšekki. Myöhempien aikojen asukkaita kujalla on ollut mm. kuuluisa selvännäkijä Madame de Thèbes, joka ennusti natsien häviävän toisen maailmansodan. Madamen hengen veivät sodan aikaan hänen ennustuksestaan raivostuneet saksalaiset.

Nykyisin Kultakujalla on matkamuistomyymälöitä, joissa myydään mm. koruja, lasia, kelloja ja soittimia sekä Muchan maalauksilla varustettuja pelikortteja.

Kuja on kyllä omasta mielestäni tunnelmallinen, turistihömpötyksestä huolimatta. Mutta kun sen on kerran nähnyt, ei tarvitse toista kertaa mennä.






Tekstiote: Jukka Pakkanen (2004) Kafkan linna sekä Antti Helin (2004) Mondo matkaopas Praha, sekä oma kommentti.


SHARE:

24. elokuuta 2010

Dobré jitro !

Malá Stranan hämyisen viileä katu
Kesäkuun aamuaurinko on jo aika pitkään valaissut talon pihaa ennen kuin ihmiset heräävät. Huolimatta kadulta porttikäytävän kautta ja katon yli kantautuvasta raskaiden vaunujen melusta kaikuvat ensimmäiset askeleet kovaa kuin holvistossa. Yksitellen, ikään kuin kukin odottaisi, kunnes toinen on mennyt pois, naiset tulevat ulos eri asunnoista joko tukka auki ja vielä kampaamattomana, tai huivi alas otsalle vedettynä suojelemaan unisia silmiä auringolta. Heitä ei ole paljon, mutta kaikki näyttävät huolimattomilta piioilta; heidän vaatteensa eivät ole kunnolla kiinni, he laahaavat linttaan poljettuja kenkiään, käsissään he kantavat joko tyhjiä tai jo maidolla täytettyjä mukeja.

Äkkiä tulee kuitenkin vilkkaampaa. Valkeat verhot katoavat ikkunoista, jokunen ikkuna avautuu ja siihen ilmestyy hahmo, joka katsoo taivaalle ja Petřínin kukkulalle ja sanoo sitten huoneen sisälle muille asukkaille jotain kauniista aamusta. Portaikossa ja luhtikäytävillä toivotellaan vastaantulijoille "Hyvää huomenta!".



Otsikko: Dobré jitro = Hyvää huomenta
Teksti: Jan Neruda (1867) Talo on jo enimmäkseen hereillä, teoksessa Prahalaistarinoita
SHARE:

23. elokuuta 2010

Hotel Sibelius Prague

Hotel Sibelius

Prahasta löytyy satoja hotelleja. Jokainen varmasti löytää tuosta joukosta omat suosikkinsa. Niin mekin olemme löytäneet.

Hotelli Sibelius sijaitsee vanhassa jugendtalossa, osoitteessa Jana Masaryka 39, Vinohradyn kaupunginosa, Praha 2-alueella. Huoneistot ovat reilun kokoisia, oikeita pieniä asuntoja. Siksi olemmekin ihastuneet paikkaan. Tilaa siis on. Huoneistoissa on keittiöt ja yksi tai kaksi makuuhuonetta. Kylpyhuone on tilava. Reception on auki 24 h. Palvelu ystävällistä. Hissi löytyy, kerroksia on muistaakseni neljä. Osassa huoneistoista on myös pieni ranskalainen parveke vehreälle pienelle takapihalle. Huoneistoissa on vanhat parkettilattiat, keittiöstä löytyy kahvinkeitin, jääkaappi ja astioita.


Hotelli Sibelius ja yksi huoneistoista, klikkaa kuvaa suuremmaksi

Huoneistot ovat olleet talvisaikaan lämpimät, vaikka kattokorkeutta vanhassa talossa löytyy reilusti. Huoneistoissa on televisio, joista on näkynyt useita sekä paikallisia, että ulkomaisia kanavia. 

Hotellin läheisyydessä Francouzská-kadulla kulkee raitiovaunulinja 22, jolla pääsee Linna-alueelle ylös asti eli toiselle puolelle jokea. Lisäksi metropysäkki Námesti Miru (vihreä linja) on kivenheiton päässä. Hotellista on siis hyvät julkiset kulkuyhteydet muualle kaupunkiin.

Hinta huoneistolle kahdelta hengeltä vaihtelee sesongin mukaan n. 45 - 70 euroa yhden makuuhuoneen huoneisto. Aamupalan saa erikseen lisämaksusta ja se tarjoillaan läheisessä saman ketjun Orion-hotellissa. Itse emme ole käyttäneet aamiaismahdollisuutta. Aamiaistarvikkeet olemme ostaneet kaupasta tai käyneet aamiaisella jossain Prahan vanhoista jugend-kahviloista.

Hotellin omilla kotisivuilla voit tarkastella huoneistojen hintoja sekä tehdä varauksen. Varausvahvistus tulee sähköpostiisi.

En tiedä, onko suomalainen säveltäjämestari, herra Jean Sibelius, itse yöpynyt joskus ko. talossa. Tuloaulasta löytyy kyllä hänestä valokuvia, joten ehkä hän on Keski-Euroopassa käydessään talossa asunut jonkin aikaa. Ja siitä siis nimi: Hotel Sibelius.

Hotellin (ja hotelliketjun OK-Hotels) löydät osoitteesta: http://www.okhotels.cz/en/hotel-sibelius



Teksti: Omaa
Huoneistokuva tehty Picasa-kuvankäsittelyohjelmalla, kuvat omia

Hotelli Sibeliuksen ulkokuva täältä: http://www.tnetnoc.com/hotelimages/408/89408/12351381/PROP0-20090825-034523-255.jpg


SHARE:
© Karhunkadun Kafka
Blog Design by pipdig