Ilkeä myllärin tyttären haamu

Joulun alla Prahassa, 2010

Olipa kerran hyvin kaunis tyttö, joka oli Malá Stranassa asuvan myllärin tytär. Tuolla tyttärellä oli kaikki ihan hyvin ja elämä myös, mutta tytär ei silti ollut tyytyväinen. Hän nimittäin halusi päästä osalliseksi varakkaampien piireihin ja ylempään sosiaaliluokkaan, mutta myllärin tyttärenä se oli kovin vaikeaa. 

Avioliittoikään tultaessa tytär ymmärsi, että hän ei parempaa sosiaaliluokan asemaa tulisi saavuttamaan kuin mahdollisen avioliiton kautta. Ja kuka nyt köyhän myllärin tyttären haluaisi.  

Isä oli osittain surullinen tyttärensä puolesta, joka halusi enemmän, kuin hän köyhänä myllärinä pystyi antamaan. Siksi hän eräänä päivänä keksi, että yrittäisi saada tyttärelleen kutsun tanssiaisiin, jotka pidettäisiin Lichtenštejnin palatsissa (Lichtenštejnského palác). Siellä tytär voisi edes kerran kokea tuota haluamaansa ihanuutta ja kenties tavatakin jonkun mukavan yläluokkaan kuuluvan pojan.

Mylläri käytti kaikki keinot hyväkseen, mutta kutsua tanssiaisiin hän ei saanut hankituksi. Mies tiesi vielä yhden keinon kutsun hankkimiseksi, ja se oli ottaa yhteys paholaiseen. Mylläri ymmärsi, että palveluksesta hän joutusi karvaasti maksamaan. 

Paholaisen maksu palveluksesta oli isän henki ja mylläri teki lopulta kaupat. Paholainen piti lupauksensa, hankki tyttärelle tämän isän verellä maksetun kutsun, ja niin eräänä iltana tytär seisoikin juhlapuvussaan palatsin tanssiaissalissa. 

Kaikki ei kuitenkaan mennyt hyvin, sillä tanssaisissa olevat miehet kieltäytyivät tanssimasta myllärin tyttären kanssa. Lopulta tilanne kärjistyi siihen, että muu juhlaväki hääti tyttären vihaisten sanojen ja huutojen kera ulos palatsin ovista. Köyhän ei tullut osallistua porvariston ja aateliston tanssiaisiin. Myllärin tytär juoksi häpeän puna poskillaan suoraan kotiinsa, eikä näyttäytynyt kadulla vähään aikaan. 

Tuo ilta johti siihen, että myllärin tytär ei koskaan saanut itselleen parempaa elämää. Hän ei koskaan unohtanut isänsä verellä ja hengellä maksettua tanssiaiskutsua. Häpeä kulki hänen rinnallaan loppuelämänsä ajan, kaduilla ihmiset huutelivat hänelle törkeyksiä ja hänen elämänsä oli kovaa, köyhää, sekä kurjaa. Kukaan ei halunnut olla tekemisissä hänen kanssaan, sillä hänen käytöstään pidettiin erityisen röyhkeänä. Ihmisten mielestä myllärin tytär oli halunnut liikaa, vaikka tiesi oman asemansa ja paikkansa yhteiskunnassa. Lisäksi maksu siitä kokemuksesta oli ollut muiden kansalaisten mielestä liian kova; tytär menetti isänsä.

Vuosia myöhemmin myllärin tytär kuoli surkeissa oloissa. Hänen levoton sielunsa jäi maan päälle kulkemaan, eikä saanut rauhaa.

Lichtenštejnin palatsi sijaitsee Vltava-joen rannalla - kuva täällä

Malá Stranassa ja Lichtenštejnin palatsin läheisyydessä voit jonakin yönä tuon myllärin tyttären haamun tavata. Ja tämä haamu ei olekaan kiltti vaan pahasisuinen varsinkin, jos itse satut olemaan nuori ja kaunis nainen. Myllärin tyttären haamun on kerrottu raapineen ja potkineen kauniita nuoria naisia, sekä raivoavan näille muutenkin. Lisäksi haamulle on jäänyt hampaankoloon kaivelemaan se, että nuoret miehet eivät hakeneet häntä tanssimaan silloin palatsin tanssiaisissa. Tästä johtuen myllärin tyttären haamun on tiedetty jahtaavan kädet ojossa kadulla kulkevia nuoria komeita miehiä ja pyytävän heitä tanssimaan kanssaan. 

Ole siis varovainen tämän haamun kanssa ja näillä kulmin:

Lichtenštejnin palatsi (Lichtenštejnského palác)

U Sovových mlýnů 4, Malá Strana, Praha 1, karttalinkki tässä.

Info: Prague Stay