Syömässä ravintolassa nimeltä Restaurace Perpetuum

Restaurace Perpetuum, joulukuu 2010

Olen aikaisemmin kirjoittanut pienen ravintolavinkin Prahassa sijaitsevasta ankkapaikasta nimeltä Perpetuum (juttu tässä). Nyt paikka on tullut itsekin kokeiltua.

Ensin pitänee tässä mainita, että mies & minä olemme molemmat hyvän ruuan ystäviä. Hyvä ruoka ei aina tarvitse olla ns. gourmetta; parhaimmat kokemukset esimerkiksi Prahasta ollaan saatu juuri paikallisten suosimista paikoista. Joskus on kuitenkin hieno piipahtaa kokeilemaan, miltä tuo gourmet-kokkien tekemä ruoka maistuu ja vertailla näitä kokemuksia sitten muihin.

Muistutettakoon vielä, että Prahassa ei gourmet-ravintoloidenkaan hinnat lyö yli Suomen ravintolahintojen, joten kannattaa kokeilla joskus näitä erikoisempiakin paikkoja ihan hyvällä omallatunnolla : )

Ravintolan sisääntuloportaat, joulukuu 2011

Restaurace Perpetuum on siis erikoistunut ankkaruokiin ja niitä heidän listaltaan löytyy. Löytyy sieltä toki muutakin. Me olemme kerran aikasemmin käyneet ravintolan oven takana, jonain muuna Prahan reissuna, mutta tuolloin ovessa oli lappu, joka kertoi paikan olevan buukattu täyteen sinä iltana. 

Tämä on kuitenkin ollut yksi niistä paikoista, joissa ollaan haluttu edes kerran käydä, joten takaisin ajateltiin tulla jonain muuna reissuna.

Kuvaa sisältä, joulukuu 2011

Palasimme ravintolaan takaisin aivan ex-tempore lounasaikaan joulun alla 2011 ja astuimme sisään täysin tyhjään ravintolaan. Tarjoilija kehoitti meitä valitsemaan sen pöydän, jonka itse halusimme. 

Ravintolaa sisältä, joulukuu 2011

Hieman meitä epäilytti tyhjä ravintola. Yleensähän kehoitan niin teitä, kuin mitä itseämme, että valitkaa ruokapaikkanne sillä perusteella, että oven avatessanne kuulette prahalaisten paikallisten puheensorinan ja pöydissä istuu väkeä. Tämä on aina varma merkki siitä, että jos ravintola kelpaa paikallisille, silloin myös ruoka on hyvää ja edullista. 

Halusimme kuitenkin kokeilla paikan, joten ei muuta kuin Menu käteen ja valitsemaan ruokia.

Tarjoilija kiikutti heti juomatilauksemme jälkeen pöytään herkullista valkosipulimaustevoita ja pieniä leipäsiä (kuva alla).

Leipäpallerot ja maustevoi

Alkuruoaksi itse valitsin Feta-pesto -salaatin (kuva alla). Salaatti oli rapea ja oikein hyvä. Feta oli murennettu peston kanssa kastikkeeseen, joka mausti annoksen hyvin. Alkuruokaani olin siis tyytyväinen.

Alkuruokani: feta-pesto -salaatti

Mies valitsi alkuruoakseen kermaisen kastanjakeiton, jossa oli viipaloitua ankanrintaa (kuva alla). Tämäkin oli oikein herkullista ja niin jäimme alkuruokien jälkeen hyvälle mielelle odottamaan seuraavia ruokia.

Miehen herkullisen kermainen keitto alkuruokana

Tässä vaiheessa ravintolaan oli tullut muutama lounasasiakas lisää, emmekä olleet enää ainoita. Tämänkin vuoksi olomme hieman koheni; ehkä tätä ravintolaa ei nyt siis oltukaan aivan unohdettu sittenkään.

Pääruokana itselläni oli grillattua ankanrintaa Tšekin-kastikkeella ja perunamuusia persiljalla ja sitruunalla höystettynä (kuva alla). 

Ruoka oli ok, mutta ei mitenkään saanut itseäni laittamaan sitä omien syötyjeni ruokien listan kärkeen. Jotenkin se ankkakaan ei maistunut niin hyvältä kuin odotin; olihan kyse kuitenkin ankkaan erikoistuneesta ravintolasta. 

Vai, oliko se vika minussa ?

Muusi ja ankka

Mies valitsi pääruuakseen ankanrintaa ja perunaviipaleita (kuva alla). Hänkään ei kokenut ruokaansa erikoisemmin loistavaksi. Perunat olivat kuulemma ala-arvoiset, eikä hän niitä kaikkia syönytkään. Niin huonoa perunaa hän ei kuulemma ollut saanut koskaan ennen Prahassa. Ankkakin jäi mauttomaksi kokemukseksi.

Miehen ankanrinta ja perunat

Jälkiruoka oli espressot molemmilla ja istuimme kahviemme kanssa vielä hetken rauhassa, mietiskellen tätä kokemustamme.

WC naisille, Perpetuum joulukuu 2011

Kokemus ruokailusta jäi tuon alkuruoan varaan, sillä molemmat niistä olivat hyvät verrattuna muihin. 

Harmillista, sillä paikkaan tutustumista olimme haaveilleet jo pari vuotta kun mies löysi kyseisen ravintolan vahingossa internetistä. Ruoka jäi maultaan, ravintola palvelultaan ja sisustukseltaan sinne jonnekin keskiarvoisten ravintoloiden kirjoon, eikä minkäänlaista ahaa-elämystä täällä koettu loppuarvioinneissa.

Me emme tänne enää palaa; ravintola ei ollut huono, mutta se ei jäänyt mieleen. 

Mutta kokeilkaahan te muut paikkaa ihan rennolla otteella ja rohkealla tuntumalla. Toinen saattaa kokea ravintolan erilailla kuin toinen, siksi laittakaahan ihmeessä kommetteja tulemaan tämän linkin alle, mikäli paikassa käytte !

Ravintolan omat kotisivut englanniksi löydät tästä: http://www.restauraceperpetuum.cz/en

Restaurace Perpetuum

Na Hutích 9, Praha 6 (karttalinkki tässä)

Parhaiten pääset sinne metrolla: vihreä linja A ja jää pois päätepysäkillä Devická. Ravintola sijaitsee ison liikenneympyrän ja aukio Vitézné námestin toisella puolella, hiljaisella kadulla.