Prahaan ja tšekkiläsyyteen keskittyvä blogi ~ Matkavinkkejä & omia kokemuksia meille rakkaasta Prahasta

4. syyskuuta 2018

Žižkov - Muutakin kuin tv-torni tai ratsastajapatsas



Niin kuin monissa muissakin kaupungeissa, entisistä työläisten ja köyhien asuinalueista tulee aikojen kuluessa yhä halutumpia asuinalueita hyvin toimeentulevien ihmisten keskuudessa. Näin on käynyt myös Žižkovissa. Jotakin on kuitenkin vielä jäljellä alueen historiasta, joka tulisi säilyttää ja jota tulisi vaalia, sillä juuri se antaa tälle kaupunginosalle sen ominaisleiman: Žižkovin kaupunginosassa nimittäin aistii yhä raskaiden teollisuuslaitosten ilmapiirin, hikisten työntekijöiden väsyneet työpäivän jälkeiset askeleet kotiin päin, ja lasten leikkien kantamat kirkkaat äänet ahtaiden asuinkasarmien pihoilla.


Noin 140 vuotta sitten Žižkovin aluetta hallitsivat useat viinitarhat, maalaismainen viljelysmaa ja vehreät alueet täynnä kesäasuntoja.Viereisestä kaupunginosasta Vinohradysta, voi vielä tänään löytääkin jonkun talon pihalta viinitarhan, mutta ei varmasti enää täältä Žižkovista, jonka tulevaisuus sinetöitiin ikuisesti teollisen vallankumouksen toimesta 1800-luvun lopulla.

Alue sai nimensä Jan Žižkan mukaan, joka oli yksisilmäinen sotasankari. Hänen joukkonsa eivät hävinneet yhtäkään sotaa. Mies johti erästä hussilaissotaa Vitkovin kukkulalla 1420-luvulla. Hussilaiset hyökkäsivät viinitarhojen läpi kukkulalle, jossa käytiin raaka taistelu ristiretkeläisten ja hussilaisten kesken. Moni ritari hukkui pudottuaan taistelujen tohinoissa alla virtaavaan Vltava-jokeen. Hussilaiset voittivat, mutta ristiretkeläisiltä kuoli  300 miestä. Voiton merkiksi alueelle annettiin nimi Žižkov, hyvän sodanjohtajan mukaan.

Vuonna 1869 silloisella Žižkovin alueella asui 292 ihmistä. Vuoteen 1880 väkeä oli kertynyt 21 000, ja vuoteen 1890 asukkaita oli ehtinyt kertyä 42 000. Teollisuus toi ihmisiä kaupunginosaan asumaan, koska täältä löytyi työtä.


Žižkov oli kauppala vuoteen 1881 asti. Alueella oli tuolloin mm. oma kaasulaitos, raatihuone ja oma kaupunginneuvostonsa vuoteen 1922 asti. Ihmiset olivat perustaneet aikojen saatossa alueelle pientä teollisuutta, kuten Sellier & Bellot, joka tuotti ammuksia silloisen Itävalta-Unkarin keisarikuntaan. Suurin osa tuon ajan rakennuksista olikin rakennettu juuri majoitusta tarvitseville työläisille. Vuoden 1922 jälkeen Žižkovin alue liitettiin Prahan kaupunkiin kuuluvaksi.

Äkillinen 1800-luvun lopun teollisuuden nousu tuotti tälle esikaupunkialueelle ainutlaatuisen arkkitehtuurin. Elinolot olivat kovia noina vuosina eli  Žižkovin teollistumisen alkuaikoina. Tuolloin alueella oli paljon pieniä yrityksiä ja tehtaita, kapeita katuja sekä köyhien taloja, jotka oli koristeltu ulkopuolelta kauniisti, mutta sisäpihan puolelta ne olivat huonokuntoisia. Näitä kutsuttiin nimellä  pavlač, koska rakennusten sisäpihan puolella olivat parvekkeet. Asunnot olivat pieniä, useimmiten huonokuntoisia ja, joissa yleensä oli yksi tai kaksi huonetta ilman kunnon keittiötä. WC-tilat sijaitsivat parvekkeilla.


Aikojen saatossa Prahaan saapui runsaasti erilaisia arkkitehtonisia tyylejä, jotka muuttivat kaupungin ulkonäköä. Esimerkiksi vuonna 1934, kun 13-kerroksinen Ammattiliittojen Rakennus (Dum odborových svazů) valmistui, sitä ylistettiin funktionalismin ihmeeksi ja se oli tuolloin ensimmäinen "pilvenpiirtäjä" Prahassa. Lisäksi rakennuksessa oli uusi amerikkalaistyylinen ilmastointi, joka herätti ihmetystä. Ammattiliittojen Rakennus ja sen rakentaminen oli tuolloin sen päivän arkkitehtien unelmatyö. Useimmat heistä olivat vasemmistolaisia ja kommunisteja, ja he halusivat luoda jotain samanlaista ja loistavaa kuin Le Corbusier teki. 

Corbusier oli sveitsiläinen arkkitehti, joka loi super-modernia kaupunkikuvaa Pariisiin. Tätä samaa haavetta tuolloin unelmoivat myös tsekkiläiset arkkitehdit Žižkovissa, jonne he halusivat lisää monumentaalisia rakennuksia ja pilvenpiirtäjiä. Suuri osa Žižkovin rakennuksista oli tuolloin valtion omaisuutta, ja niiden kunto oli todella huono. Rakennukset eivät saaneet osakseen minkäänlaista huoltoa, tai jos saivat, se oli hyvin vähäistä.

Kommunismin aikakautena Žižkoviin rakennettiin valtava tv-torni, josta tulikin alueen paras maamerkki. Tätä tv-tornia kutsutaan usein yhdeksi rumimmaksi mahtavimpien rakennusten maailmassa. Kuten yleensä kun rakennetaan ihmisten mielestä "outoja rakennuksia", myös tämän tv-tornin rakentaminen oli kansalaisten mielestä täysin tarpeeton. Kuitenkin valmistumisensa jälkeen tornista pystyttiin lähttämään parempaa televisiosignaalia kuin koskaan aikaisemmin mistään muualta Prahan alueelta.


Žižkovia kutsutaan usein myös nimellä "Prahan Montmartre"; ei vain kukkuloidensa vuoksi, vaan myös pahamaineisestaan rappiollisesta ja proletariaattisesta miljööstään, joka sai alueelle asettumaan erilaisia taiteilijoita, kirjailijoita, muusikoita ja boheemeita yleensä. Kun Nobel runoilija Jaroslav Seifert kasvoi siellä ennen ensimmäistä maailmansotaa, silloin alueella oli pubeja  joka neljännessä rakennuksessa. Nykyään on olemassa pubi vain yksi jokaista 122 Žižkovilaista kohti.

Paikkaan oli sitoutunut kirjallisesti paitsi Seifert, myös Jaroslav Hašek ja paljon muita. Alueen silloinen pahamaineisuus, lähinnä johtuen rikollisuudesta, synnyttivät useita rikosromaaneja, joissa kuvataan hyvin kauniita vanhoja katuja ja talojen parvekkeita 20-luvun Žižkovissa. Erinomainen kirjallinen esimerkki, jossa kaikki nämä elämän osa-alueisiin kuuluvat asiat  tulevat esiin, on Jaroslav Zakin satiiri "Salaisuuksia Žižkovin alamaailmasta".


Vanhat piirteet kuuluvat edelleen tämän asuinalueen elämään Žižkovissa tänään. Tosin yleisesti näitä pieniä työläisten asuntoja on muunneltu nykypäivän "studioiksi" ja vuokrattu lähinnä opiskelijoille. Joistakin saattaa kuitenkin vielä löytää käytävältä yhteiset WC- ja pesutilat.

Jan Žižkan ratsastajapatsas on muuten melkoisen suuri: se on noin yhdeksän metriä korkea ja se painaa 16,5 tonnia. Patsaan suunnitteli Bohumil Kafka vuonna 1950. Se on varsinainen maamerkki, ja se näkyy kauas. Toisaalta sen voi nähdä joskus jopa leijuvan alueen kattojen yllä; kuin ratsastamassa voitosta voittoon.

Lue myös aikaisempia kirjoituksiani alueesta:



Karttalinkki Vitkovin kukkulalle tässä. Žižkov tunnetaan aluenumerolla Praha 3. Miten viettää päivä alueella, siitä voit lukea Prague City Guiden sivulta.

Ja pelkkä katujen kävely, rakennusten katselu, piipahdus korttelipubissa tai syömässä antavat tuntumaa prahalaiseen elämään eri tavalla kuin turistien täyttämässä keskustassa. Ja onhan se olutkin täällä hieman edullisempaa, pubin tunnelmasta puhumattakaan.


Raitiovaunut: 

Seifertova -kadulla kulkevat ratikat 2, 5, 7, 9 ja 15 - jää pois pysäkillä Lipanská

Metro:

Vihreä linja C - jää pois pysäkillä Jiřího z Poděbrad (tästä kivenheitto tv-tornille) tai seuraavalla pysäkillä Flora.




Info: Wikipedia, Prague Monitor



SHARE:

Ei kommentteja

Lähetä kommentti

© Karhunkadun Kafka
Blog Design by pipdig