Praha, koirien kaupunki & lemmikkikauppavinkki tuliaisia varten omalle lemmikille

Kyllä, voihan sitä omalle lemmikilleenkin tuoda tuliaisia. No, mikä ettei : )

Praha on koirien kaupunki. Lemmikit pääsevät yleensä kaikkialle minne niiden isännätkin, ja jotkin kahvilat, kuten Palác Akropolis, mainostavat koiranherkkuja ruokalistallaan. Hotelleista esimerkiksi Atlantic majoittaa mielellään koiria. (Osoitteet ja kotisivut postauksen lopuksi). Monissa olutkapakoissa, kahviloissa ja ravintoloissa tuodaan koirille automaattisesti vesikulho, kun se omistajansa kanssa saapuu sisään. Koirat ovat osa prahalaista elämää ja matkailijan tulee tämä hyväksyä; maassa maan tavalla.

Kaduilta löytyy tasaisin väliajoin koirien kakkapussiautomaatteja (pussit ovat tosin paperisia, mutta ok) sekä samassa yhteydessä roskalaatikoita näille jätöksille.  Kaduilla kävellessään kannattaa silti olla tarkkana "miinojen" suhteen: niinkuin meillä, myös siellä, kaikki koiranomistajat eivät niin pidä väliä lemmikkiensä jätösten keräämisestä. Pääosin kulkeminen Prahan kaduilla sujuu hyvin ilman, että kengänpohjasta löytyy hotellilla haiseva köntti. Joten ei kun reippaasti menemään vain!

Koirat kulkevat usein vapaina kaduilla omistajansa kanssa ja talutushihna pilkistää isännän taskusta vain muodon  vuoksi. Prahassa ei kuitenkaan tarvitse irrallaan kulkevia koiria pelätä, mikäli omaa lievää tai vahvaa koirapelkoa. Koirat nimittäin eivät välitä hipun vertaa ohi kulkevista ihmisistä. Jostain kumman syystä vapaana kulkevat koirat käyttäytyvät erinomaisesti. Ehkä rousseulainen vapaa kasvatus toimii niihin paremmin kuin ihmisiin.

Prahalainen katti kukkapenkissä

Raitiovaunussa koirat saavat liikkua ilmaiseksi, jos ne ovat isäntänsä sylissä. Muuten niille pitää ostaa lastenlippu.

Eläinkauppavinkki tuliaisia varten omille lemmikeille

Itse ollaan käytetty suuren ostoskeskuksen Nový Smíchov:in, osoitteessa Plzenka 8, Praha 5, eläinkauppaa omille karvakorville tuliaisten tuomiseen. Eläinkaupan nimi on Pet Center. Löytyy valikoimaa kaikenlaista, aivan pienimmistä lemmikeistä kuten akvaariokaloista isommille, eli koirille. Lisäksi eläinkaupassa voi ihastella karvaisen söpöilyn ihanuutta eli myynnissä olevia marsuja, hamstereita ja kääpiökaneja. Olemme saaneet liikkeessä hyvän palvelun ja hinnat ovat hippusen Suomen tasoa halvemmat.

Osoitteita ja kotisivuja:

Palác Acropolis

Osoite: Kubelíkova 1548/27, Praha 3 (Zizkovin kaupunginosaa)

www.palacacropolis.cz > katso kohta Restaurace, se on se ravintola-kahvilapuoli

Hotelli Atlantic

Osoite: Na Porici 9, Prague 1 (Lähellä Tasavallan aukiota, Namesti Rebubliký)

www.hotel-atlantic.cz

Pet Center

Ostoskeskus Nový Smíchov, Plzenka 8, Praha 5 (samalla puolella jokea kuin Malá Strana, mutta kartassa alempana) Ostoskeskuksessa paljon erikoisliikkeitä, myös shoppailijoille vaatteiden merkkiliikkeitä. Mm. raitiovaunut 4 ja 9 menevät ohi, metropysäkki Andel (keltainen linja) on myös lähellä.

Teksti: Omaa tekstiä, hotelli- ja kahvilavinkki Antti Helin (2004) Mondo matkaopas Praha

Pivo, prosím !

Oluen juonti Tšekeissä on yksinkertaista. Siihen ei liity sen kummempia tapoja tai uskomuksia, sen kun nostaa tuopin huulilleen ja nautiskelee. Oikeastaan on mahdollista tehdä vain yksi kardinaalivirhe: vanhan tuopin sisältöä ei saa kaataa uuteen. Oluen on oltava tuoretta.

Ensimmäisen tuopin kanssa skoolataan, toisen kanssa ei (ellei siihen ole jokin erityinen syy). Perinteisimmissä paikoissa tarjoilija kiikuttaa oluen automaattisesti pöytään kun edellinen tuoppi on tyhjä. Ralli jatkuu siihen asti, kunnes asiakas tilaa laskun näyttämällä tarjoilijalle pöydällä olevaa lappua, johon oluet on merkitty tukkimiehen kirjanpidolla.

Kapakoissa on tavallista istua samaan pöytään tuntemattomien kanssa. Silloin tervehditään kohteliaasti: "Dobrý den". Kysymys: "Je tu volno?" tarkoittaa, onko tässä vapaata.

Oluen kanssa tarjoillaan usein perinteisiä olutherkkuja. Utopenci on sipulin ja tulisten paprikoiden kanssa etikassa marinoitua kylmää makkaraa. Hermelin on camembert-juustoa, jota on liotettu pari päivää öljyssä ja pikkelsissä. Pivni sýr on oluessa haudutettua juustoa. Preclíkit ovat kuminalla maustettuja suolaisia rinkeleitä.

Tsekkisanonnan mukaan elämä on kevyttä siellä, missä olut virtaa.

Perinteiset oluttuvat voivat hyvin Prahassa. Niitä löytää käytännössä joka korttelista. Kun olut on sekä hyvää että halpaa, ei ole ihme, että tsekit juovat sitä eniten maailmassa, vuosittain 160 litraa henkeä kohti.

Oluttuvat ovat merkitty monella eri tapaa, mutta rajat eivät ole niin selvät kuin voisi luulla. Pivnice tarkoittaa kapakkaa, jossa myydään pääasiassa olutta. Hospoda on edellistä vähän laadukkaampi paikka, josta saa myös kunnon ruokaa. Restaurace onkin sitten olevinaan oikein kunnon ravintola. Pivovar tarkoittaa panimoravintolaa, joka panee omaa olutta.

Pivo, prosím ! = Olutta, kiitos !

Tekstiote: Antti Helin (2004) Ruoka, juoma ja yöelämä, teoksessa Mondo-matkaopas Praha

Kuvat: Ravintola Lihava Koala (Tlýsta Koala), Tasavallan aukion lähellä (Namesti Republiky, Senovázná 8)

Lentäen Prahaan

Linnun silmin upea Linna-alue ja keskellä Pyhän Vituksen katedraali

Prahaan pääsee useilla eri kulkuneuvoilla ja menopeleillä, mutta tässä jutussa puhutaan nyt lentämisestä.

Omatoimimatkailija varailee lennot ja hotellit netistä, varman päälle pelaaja ottaa valmismatkan eli  matkanjärjestäjän pakettimatkan, johon kuuluvat edellisten lisäksi esim. opaspalvelut ja kuljetukset kentältä hotellille sekä takaisin.

Omatoimimatkailijan sivustoja Prahan lentomatkojen varaamiseen ovat mm. seuraavat:

www.matkaporssi.fi

www.supersaver.fi

www.csa.cz

www.finnair.fi

www.okmatkat.fi

www.kaleva.fi

www.area.fi

.... sekä monia muita. Samojen sivujen kautta löytää myös hotelleja, tai lennot + hotelli.

Itse olemme käyttäneet pelkästään suoria lentoja Helsinki-Praha-Helsinki, koska lentoaika on 1 tunti 50 minuuttia, emmekä ole halunneet "hukata" aikaa vaihtoihin eri kentillä. Prahaan lentäviä lentoyhtiöitä on useita, mm. tšekkien oma CSA, Finnair ja Lufthansa. Itse ollaan tykästytty CSA:n palveluihin. Jotenkin vain tuntuu, että koneissa on hiukan enemmän jalkatilaa, joka taas tekee lentämisen miellyttävämmäksi. Yhtiön lentohenkilökunta on ystävällistä ja palvelu pelaa. Halvimmillaan itse ollaan lennetty em. suorin lennoin CSA:lla Prahaan 180 euroa per hlö ja kalleimmillaan 230 euroa per hlö. Hinta riippuu omasta matka-ajankohdasta.

Hotelleja voi varailla esim. seuraavien sivujen kautta:

www.hotels.com

www.supersaver.fi

www.pragueexperience.com

... ja monien muiden kautta. Suosittelen ensi kertaa Prahaan menevien ottavan hotellin keskustasta, mielellään läheltä Tasavallan aukiota (Námesti Republiky) tai Venceslauksen aukiota (Vaclavske Námesti). Tällöin on lyhyt matka kävellä vanhaan kaupunkiin  (Staré Mesto) ja Kaarle sillalle sekä Malá Stranan puolelle. Esimerkiksi Venceslauksen aukiolla metropysäkki Mustek on lähellä, samoin raitiovaunuliikenne Jindrisška-kadulla. Näillä pääsee liikkumaan hyvin ensialkuun ja tutustumaan kaupungin nähtävyyksiin.

Prahaan tekevät valmismatkoja (sis. lennot, hotelli ja opaspalvelut sekä kuljetukset) mm. OK-Matkat, Aurinkomatkat ja Tšekkimatkat. Omasta puolestani voin suositella OK-Matkoja.

www.okmatkat.fi
www.aurinkomatkat.fi
www.tsekkimatkat.net

Jos olet varannut valmispakettimatkan oppaineen ja kuljetuksineen, sinua ollaan vastassa lentokentällä matkatoimistovirkailijan puolesta. Mutta jos olet omatoimimatkalla, seuraava on sinua varten: 

Lentokentältä pääsee keskustaan joko bussilla ja metrolla, tai taksilla. Bussi nro 119 lähtee aivan lentokentän edustalta ja sen päätepysäkki on vihreän metrolinjan Dejvická-asema. Tällä metrolla pääset aivan kaupungin keskustaan. Tämä on halvin vaihtoehto. Kertalippu bussiin ja vaihtona metroon maksaa muistaakseni 20 korunaa, aikaa kulkemiseen on reilu tunti. Osta ko. lippu jo lentokentältä, infopisteestä. Bussissa ei myydä lippuja. Lippu leimataan astuessasi bussiin. Pidä lippu tallessasi mahdollisia lipuntarkastajia varten. 

Mikäli käytät taksia, sen voi tilata etukäteen netin kautta. Lentokentän edessä on kyllä tarjolla maahan tuleville matkustajille takseja, mutta kaikkiin prahalaisiin takseihin ei voi luottaa; valitettavasti. Tällä tarkoitetaan matkan rahastusta. Kaikissa takseissa ei ole taksamittaria ja/tai taksikylttiä. Matkan lopussa voi tulla eripuraa matkan hinnasta kuljettajan ja matkustajan kesken. Siksi ehdottomasti suositeltavin prahalainen taksiyhtiö on AAA-taksi. Taksit ovat kokonaan keltaisia ja kolme isoa A:ta sivuovissa; ne tunnistaa kyllä jo kaukaa. Mikäli tällaisen bongaat lentokentän edustalta, voit hyvillä mielin siirtyä taksin kuljetettavaksi.

Prahalainen etana; taksilla olisit jo perillä !

Esimerkiksi www.lentokentta-praha.fi sivuston kautta voit varata taksin lentokentälle valmiiksi sinua odottamaan saapuessasi Prahaan, ja myöhemmin viemään sinut loman päättyessä takaisin lentokentälle. Taksin voi maksaa joko heti varauksen tehtyäsi netissä luottokortilla tai sitten käteisellä itse taksissa. Pidä kuljettajalta saamasi kuitti tallessa myös paluumatkaa varten. Hän tarkistaa sen takaisinmennessä. Ollaan käytetty tätä palvelua ja oltu tyytyväisiä. Suomenkielisiltä sivuilta saat tarkemmat ohjeet. Hinta on 22 euroa meno-paluu per hlö. Kuljettajat ovat lentokentällä sinua vastassa ison kyltin kanssa, jossa lukee nimesi. Kuskit puhuvat englantia. Myös turvallisella AAA-taksiyhtiöllä on diili hakea lentokentältä asiakkaita hotellille. Nämä kaksi vaihtoehtoa ovat turvallisia ja luotettavia, sekä hyviksi koettuja.

www.lentokentta-praha.cz
www.aaataxi.cz

Teksti: Omaa

Co chcete ?

Ihanat apinaveljekset Prahan eläintarhassa

Insinööreille tarkoitetussa toimistossa istui suorakulmaisen pulpetin ääressä vastatusten kaksi herraa, jotka vertailivat edessään olevia suuria luetteloita. Toinen luki ääneen nimiä, ja toinen alleviivasi ne omasta luettelostaan.

Kun Karl tervehti ja astui heidän luokseen, he laskivat heti luettelot käsistään, ottivat esiin suuret kirjat ja avasivat ne. Toinen heistä, ilmeisesti kirjuri, sanoi:

- Saanko nähdä henkilöllisyyspaperinne?

- Minulla ei valitettavasti ole niitä mukanani, sanoi Karl.

- Hänellä ei ole niitä mukanaan, kirjuri sanoi toiselle herralle ja kirjoitti vastauksen saman tien omaan kirjaansa.

- Te olette siis insinööri? kysyi sitten toinen, joka ilmeisesti oli toimiston johtaja.

- En ole vielä, sanoi Karl nopeasti, - mutta ...

- Hyvä on, sanoi samainen herra vielä nopeammin. - Siinä tapauksessa te ette kuulu tänne. Olisitte katsonut kylttiä.

Karl puri hampaansa yhteen, ja virkailija näki varmaankin sen, koskapa sanoi:

- Ei ole syytä huoleen. Meillä on käyttöä kaikille!

Otsikko: Co chcete ? = Mitä haluatte ?

Tekstiote: Franz Kafka (1927, toim. Max Brod) Amerika

Kuva: Prahan eläintarhan apinaveljekset

Vokaalit vähissä

- Kuulkaas herra Hyka, kysyn minä. -Onko tsekinkieli yhtä hullua kuin puolakin, että niin vähän tarvitaan vokaaleja?

Herra Hyka naurahti:

-Tsekissä tullaan väliin toimeen ilman ainoatakaan vokaalia!

Ja miekkonen päästi kurkustaan neljä sanaa peräkanaa, joissa ei kuulunut ainoatakaan ääntiötä. Minä koetin matkia häntä, mutta sanat tarttuivat kurkuuni kuin kalanruodot.

-Kirjoittakaa ne taskukirjaani.

Ja niinpä hän kirjoitti: Strc prst skrz krk!

Sanat muodostivat järjellisen lauseen, joka suomeksi kuuluu: Pistä sormi läpi kurkun!

Sai todella sorkkia sormensa läpi kurkun, ennen kuin muukalainen tuon osasi oksentaa. Mutta krk ja kurkku siinä taas olivat samat sanat. 

Kumpi on lainannut kurkun toiseltaan: suomalainenko vai tšekki?

Tekstiote: Ilmari Kianto (1946) Poika maailman kylillä

Kuva: Pilailunaamareita eräässä matkamuistomyymälässä, Malá Strana. Keitä tunnistat?

Švejk ja viimeinen ateria

Švejkin kirjoittaminen oli mahdollista Tsekkoslovakian kaltaisessa maassa, kun taas esimerkiksi Suomessa se olisi ollut, jos ei nyt mahdotonta, niin paljon vaikeampaa joka tapauksessa.

Esimerkiksi meillä ei ole vielä kovin kummoista kapakkakulttuuria, joka on Švejkin pohjana. Olenkin joskus miettinyt, että synkkyys sotakirjoissamme voi johtua yksinkertaisesti siitä, että ne ovat joko pappien tai raittiusintoilijoiden kirjoittamia. Ja niin kuin me kaikki tiedämme, raittius tappaa kyllä hymyn tehokkaasti.

Sen sijaan Švejkissä kapakat saavat suorastaan ylimaallisia tehtäviä. Kapakoissa ihmiset viettävät aikaansa, niistä he myös lähtevät kuka minnekin: Švejk sotaan, kapakoitsija jopa linnaan asti. Häntä syytetään majesteettirikoksesta, hän on väittänyt kärpästen sontineen seinällä roikkuvaa keisaria nenälle.

Ja kapakasta lähtee Švejkin viimeiselle tuomiolle. Hasek parodioi mestarillisesti kuolemaantuomitun oikeutta valita mieleisensä viimeinen ateria. Tässä tapauksessa se on perin kostea.

Kohtaus päättyy siihen, että Švejk saattaa saattajiaan.

Tekstiote: Alpo Ruuth (1988) Švejk ja suomalaiset

Kuvat: Malá Strana

Mies nimeltä Franz Kafka

 Franz Kafka (3.7.1883 - 3.6.1924) oli 1900-luvun merkittävimpiä saksankielisiä kirjailijoita. Hän syntyi juutalaiseen kauppiasperheeseen Prahassa. Kauppiasisä oli perheen voimakas patriarkka, jonka vaikutus näkyy Franz Kafkan kirjallisuudessakin: päähenkilöiden voimattomuus ja kykenemättömyys kapinaan on keskeinen teema Kafkan romaaneissa ja novelleissa.

Kafka menestyi opinnoissaan kiitettävästi ja saavutti lakitutkinnon, joka mahdollisti hyvät taloudelliset oltavat. Tulot mahdollistivat kirjailijan toimen harjoittamisen työn ohessa. Kafkan sosiaalinen elämä oli melko vilkasta ja hän piti yhteyksiä Euroopan kirjallisiin piireihin ja älymystöön.

Kafka kärsi tuberkuloosin ohella pitkäaikaisesta masennuksesta, lisäksi päiväkirjamerkinnät viittaavat anoreksiaan; syömishäiriöön. Ennen kuolemaansa tuberkuloosihoitolassa vuonna 1924 Kafka pyysi ystäväänsä Max Brodia tuhoamaan tuotantonsa. Brod ei kuitenkaan halunnut noudattaa ystävänsä pyyntöä ja niin Kafka alkoi kuolemansa jälkeen saavuttaa suosiota. Suuri osa Kafkan merkittävimmästä tuotannosta julkaistiin siis vasta hänen kuolemansa jälkeen.

Kafkan teosten ilmapiiri on synkkä ja teemoina ovat useimmiten käsittämätön ahdistus, vaino ja irrallisuuden tuntu. Päähenkilöt ovat kyvyttömiä toimimaan haluamallaan tavalla.

Kafkamaisuus on siis kuviteltavissa kasvottomaksi byrokratiaksi tai yleiseksi hegeliläiseksi vieraantumiseksi nyky-yhteiskunnasta. Vieraantuminen aiheuttaa sekä valtiollisen koneiston että kansalaisyhteiskunnan näkymisen ylitsepääsemättömänä luonnonlakina, joka asettaa toiminnalle ylitsepääsemättömät reunaehdot kuten fysiikan laitkin. Kafkaa on luokiteltu modernistisen, surrealistisen ja eksistentialisten kirjallisuuden edustajaksi.

Kafkan teoksia mm. novellit: Muodonmuutos, Tuomio, Maalaislääkäri, Aviopari, Hiilihangolla ratsastaja, sekä romaanit: Oikeusjuttu, Linna, Mies joka katosi.

Lähde: Wikipedia


Kuvat:
ylin: Cafe Louvren (Nardoni 29, Nové Mesto) seinältä otettu kuva kahvilan kanta-asiakkaasta, Franz Kafkasta.
muut kuvat: Franz Kafkan hauta Prahan Juutalaisella hautausmaalla (Zidovské hrbitovy) Olsanyn hautausmaan kupeessa

Nerozumím ?

 Seinässä lukee:

Kourení zakázáno

Mutta enhän minä sitä ymmärtänyt,

ennen kuin huivipäinen mummo tuli

ja nappasi tupakan suustani.

Näin opitaan kieliä.

(En ymmärrä ihmisten puhetta alkuunkaan, ja se on suuri helpotus.)

Otsikko: Nerozumín ? = En ymmärrä ?

Tekstiotteet: Pentti Saarikoski (1966) Prahan päiväkirjat.

Kuva: Tyhjä öinen katu Malá Stranassa

Noci

Yöllinen Staré Mesto

Oli jo puoliyö. Taivas sinersi kuin aamulla, kuu loisti kaikkein komeinta ja lumoavinta loistoaan, tähdet tuikkivat kuin valkeat kipinät. Petrin oli hienon hopeisen usvan peitossa, hopeinen hyöky oli peittänyt koko Prahan.

Iloinen valo virtasi herra Rybárin huoneeseen sen molemmista apposen avoimista ikkunoista. Herra Rybár seisoi toisessa ikkunassa. Hän seisoi jähmettyneenä kuin patsas. Etäällä kohisivat Moldaun pohjapadot tasaisesti ja mahtavasti. Kuuliko vanhus sen?

Äkkiä hän hätkähti.

- Meri! Miksi täällä ei ole merta! hän kuiskasi ja hänen huulensa tärisivät.

Ehkä ikävä aaltoili hänessä kuin meren mainingit.

Otsikko: Noci = Yöllä
Tekstiote: Jan Neruda (1876) Vesihiisi, teoksessa Prahalaistarinoita

Modrý

Hän nojaa kasvojaan selkääni,

takanamme Dvorak värjää Kaarlen sillan ja meidät osaksi konserttoa,

hän puhuu tosia sanoja lapaluitani vasten,ei totta,

minä odotan askelia,

lunta, jotta herättyäni voisin nähdä:

Tästä hän on kulkenut!

Yhdestäkin asiasta, jonka hän kertoisi itsestään,

suutelisin saman tien.

Mutta hänellä on kiire puhua,

kunnes hän ei ole enää sama,

kunnes me emme enää ole.

Silta, musiikki, uni.

Otsikko: Modrý = Sininen
Runo: Vilja-Tuulia Huotarinen (2002) Sininen, teoksessa Värisikermä
Kuva: Vltava-joki

Antikvariát

Se oli kuin sähköhäiriö, kun kaikki valot sammuvat yhtaikaa ja raitiovaunut pysähtyvät siihen paikkaan. Hetkeen ei tuntunut tapahtuvan mitään.

Seisoin kadunkulmassa. Antikvariaatissa ihmiset olivat kumartuneet tutkimaan kirjoja. Rakastavaiset tulivat kahvilasta, jossa he olivat olleet yhdessä ruokatunnin ajan, ja erosivat. Katsoin heitä niin kauan kuin saatoin nähdä kummankin samanaikaisesti, ja päässäni oli tunne, kuin siellä olisi satanut, ja se nyt olisi sateen jälkeen.

Menin sisään antikvariaattiin ja kumarruin muiden tavoin tutkimaan kirjoja. Selailin, kirjat olivat monen jo lukemia. Kaikki mikä liikkui, ihmiset kadulla ja autot, oli samalla liikkumatonta. Läksin pois antikvariaatista ostamatta mitään ja tulin tähän paikkaan, jossa olen ennenkin ollut. 




Otsikko: Antikvariát = Antikvariaatti
Tekstiote: Pentti Saarikoski (1967) Aika Prahassa
Kuva: Yksityiskohta öiseltä Malá Stranan kadulta

Herra Rysánek ja kevät

Keväinen Praha

Kului päiviä, kului viikkoja.Viileän, sumuisen huhtikuun jälkeen koitti lämmin toukokuu, tuona vuonna oli upea kevät. Kun sattuu kaunis toukokuu, Malá Strana on paratiisi.


Petrinin kukkula verhoutuu valkoisiin kukkiin, kuin siitä pulppuaisi kaikkialta maitoa, ja koko Malá Strana tuoksuu mustaseljalta.


Herra Rysánek oli jo selvinnyt pahimmasta. Kevät vaikutti häneen kuin palsami. Olin jo tavannut hänet kävelyllä puistoissa. Hän asteli hitaasti keppiin nojaten. Hän oli ollut ennenkin laiha, mutta oli nyt vielä paljon laihempi, hänen alaleukansa roikkui vieläkin enemmän.


- Ja te olette tervehtynyt, se on mukavaa, huudahti kapakoitsija, joka vasta nyt tuli keittiöstä tai kellarista. Hän kiiruhti herra Rysánekin luo heti nähtyään hänet.

- Taas olette terveenä ja meillä, Luojan kiitos!
-Luojan kiitos, Luojan kiitos, hymyili herra Rysánek, -vielä pääsin pälkähästä. Vointini on jo kohtalainen.
- Mutta herra Rysánek ei polta .. eikö tupakka vielä maistu?
- Juuri tänään tekisi ensimmaisen kerran mieli, sytytänkin tästä.






Tekstiote: Jan Neruda (1875) Herra Rysánek ja herra Schlegl, teoksessa Prahalaistarinoita
Kuvat: Kevät Petrinin puiston kupeessa, Malá Stranan yläpuolella

Oi, makkaran ja oluen maa!

Nälkään et pääse kuolemaan.

Mutta Prahassa ja yleensä Tsekkoslovakiassa saat unohtaa kaikki Sydäntautiliiton ja Pohjois-Karjala-projektin suositukset terveellisestä ruokavaliosta. Mikäli et aio muuttaa Tsekkoslovakiaan, saatat selvitä. Siitä on todisteena paikallisväestö, joka tosin on tottunut kokemaan monenlaista.

Kun maistat kioskilla paistettua makkaraa lämpimän oluen kanssa, voit muuttaa käsitystäsi elämästä. Se rouskuu, haisee, kun puraiset, siitä roiskuu rasvaa, viimeinen myyntipäivä on ilmeisesti jo mennyt, myyjä on pessyt kätensä viimeksi toissapäivänä, sanalla sanoen: siinä on jotain! 

Todella unohtumaton elämys.

Tekstiote: Eero Balk & Vladimír Piskor (1990) Ei ainoastaan Prahasta.

Kuvat: Kevään pääsiäisen viettoa Prahassa:

ylin kuva: kadulla grillataan lihaa, 

alin kuva: Vanhan kaupungin tori. Pääsiäismarkkinoiden telttoja, joissa grillataan lihaa, makkaraa. Olutta ja viiniä tarjolla kyytipojaksi.

Absintti

Kaikkein parasta oli kuitenkin myrkynvihreä absintti, lukuisia kirjailijoita ja taiteilijoita innoittanut 70 prosenttinen taikajuoma, joka kiellettiin monissa Euroopan maissa jo vuosisadan vaihteessa hallusinogeenisten vaikutustensa takia.

Ehkä se johtui absintista, ehkä joka paikassa vastaantulevasta Franz Kafkan hahmosta, että prahalaisuneni olivat levottomia, täynnä metamorfooseja ja mahdottomuuksia. Valvetilan harhoja en  vielä kokenut. Prahan linnan luona näkemäni kummituskin oli vain joku turisteille tarkoitettu pelottelija, eikä oikea Bedrich Smetanan haamu.

Tekstiote: Leena Lehtolainen (1996) Aika Prahassa.

Kuva: Nové Mesto eli Uuden kaupungin puolelta eräs lukuisista absinttishopeista.

Cerné Divadlo, Musta Teatteri

Musta teatteri (tsekiksi černé divadlo, englanniksi black image theatre, black light theatre, black light image theatre) on Kiinassa syntynyt taidemuoto. Musta teatteri saapui aikoinaan Eurooppaan, jossa se nykypäivänä kukoistaa erityisesti Tsekin pääkaupungissa Prahassa. 
 Kaupunki on tunnettu teatteristaan, joka yhdistää nykytanssin, musiikin, improvisaation, fantasian sekä pantomiimin. Teatteriesityksen ymmärtämiseen ei tarvitse kielitaitoa.
Mustan teatterin luonteenomaiset piirteet ovat mustien verhojen käyttö, pimennetty näyttämö sekä 'mustan valaistuksen' (UV-valon) ja fluorenssentoitujen pukujen yhdistelmä, jolla pyritään synnyttämään monimutkaisia visuaalisia illuusiota. (Lähde: Wikipedia.)


Suosittelen itse yhtä Mustaa teatteria eli Black Light Image Theatre -paikkaa osoitteessa Pariziska 4, lähellä Vanhan kaupungin toria. Hyvä tunnelma!
Ihana pieni näyttämö, ihmisiä mahtuu katsomoon jonkin verran. Katsomo nousee ylöspäin, mutta ajoissa kannattaa olla! Paikkoja ei ole numeroitu vaan sinne mennään istumaan saapumisjärjestyksessä. Parhaimmat paikat viedään siis hyvin ajoissa. Ilma katsomossa voi sinne mentäessä tuntua  hieman raskaalta, mutta esityksen alettua ilmastointi toimii erinomaisesti.


Black Light -teatterin perusjuju on, että mustaa taustaa vasten esiintyvät mustiin puetut näyttelijät voivat liikuttaa tavaroita niin, että ne näyttävät liikkuvan itsestään ilmassa. Peileillä ja valkokankaalle heijastettavalla kuvalla sekoitetaan katsojan todellisuuden tajua entisestään. Parhaillaan musta teatteri lumoaa erikoisuudellaan, pahimmillaan tylsistyttää vanhojen trikkien kierrättämisellä.


Kursiivit lähteet: ylin Wikipedia ja alin: Antti Helin (2004) Prahan musiikki, teatteri ja elokuvat, teoksessa Mondo matkaopas
Kuvat: Ylin: Black Light Teathre,Vanha kaupunki, Staré Mesto, eräs monista mustista teattereista
Alimmat kuvat: Black Light Image Theatre, osoitteessa Pariziska 4, Vanha kaupunki (esitys piti sisällään myös muuta teatteria kuin Black Light-teatteria)

"Tungos kuin Prahan sillalla"

Kaarlensilta, Charles Bridge, valmistumisvuosi 1407. Suunnitellut keisarin hoviarkkitehti Peter Parler. Alkuperäinen nimi Kivisilta.

Vanhojen veikkojen Bridge Band svengaa iloisen dixieland-jatsin tahtiin ristiinnaulitun kärsivän jeesuksen edessä. Paikka ei ole ehkä kaikkein onnistunein, mutta biisivalinta "When the saints go marching in" on. 

Silta on ollut kautta aikain tsekkiläisten kauppapaikka. Sillan väentungoksessa ei ole mitään uutta. Tsekkisananlasku sanookin: "Tungos kuin Prahan sillalla." 

Tavalliset tsekit välttelevätkin siltaa, turistit sen sijaan eivät. Neljänsadan vuoden ajan sillan valmistumisesta Kaarlensilta oli Prahan ainoa silta. Sillan perustukset ovat niin vankat, että sitä on voitu korjata aina sotien tuhojen ja tulvien jäljiltä.

Alun perin sillalla oli vain yksi patsas; puinen krusifiksi. Suurin osa katolisia pyhimyksiä esittävistä patsaista nousi sillalle 1700-luvun vaihteessa, vasta uskonpuhdistuksen aikana. Vielä 1900-luvun alussa hurskaiden ihmisten on sanottu nostaneen hattuaan 30 kertaa päästään -kerran jokaiselle pyhimykselle- sillan yli kulkiessaan.

Alkuperäisiä patsaita on vaihdettu jäljennöksiin, orginaaleja on viety saasteilta ja ilkivallalta turvaan Vysehradyn linnaan ja Výstaviste-näyttelyalueen Lapidáriumiin.

Jos sillalle saapuu aikaisin aamulla, vaikkapa kahdeksalta, yllättyy iloisesti: aamuauringossa kylpevä silta näyttää uskomattoman kauniilta - eikä tungoksesta ole tietoakaan. Vielä parempi jos jaksaa tulla sillalle auringonnousun aikaan kun patsaat ilmestyvät esiin aamu-usvasta.

Tekstiote: Antti Helin (2004) Viisi näkökulmaa Kaarlensiltaan, teoksessa Mondo-matkaopas Praha

Kuva: Kaarlensilta, Vanhasta kaupungista Vltava-joen yli Malá Stranan puolelle.

Prvním zákazníkem

Malá Strana ja syksy 2009

Herra Vorel siis avasi puotinsa Vihreän Enkelin Talossa aamukuudelta helmikuun 16. päivänä. Jo edellisenä päivänä oli kaikki lopullisesti valmiina, puoti loisti uutuuttaan ja valkoisuuttaan. 

Laareissa ja avoimissa säkeissä kuumottivat jauhot valkoisempina kuin vasta valkaistu seinä ja herneet kiiltelivät keltaisempina kuin appelsiininväriseksi maalatut kalusteet. 

Naapuruston miehet ja naiset vilkaisivat ohi kulkiessaan sisälle, joku jopa otti askeleen taaksepäin katsoakseen uudelleen.

Mutta sisälle puotiin ei tullut kukaan.

- Kyllä he tulevat, pohti herra Vorel seitsemän aikaan lyhyessä harmaassa myllärintakissaan ja valkeissa verkahousuissaan.

- Tulisi jo ensimmäinen asiakas, hän sanoi kahdeksalta, sytytti uuden merenvahapiippunsa ja tuprautti savua.

Yhdeksältä hän tuli melkein ovelle ja vilkuili kärsimättömänä kadulle, eikö ensimmäinen asiakas vihoviimein tulisi.

Silloin käveli katua ylös kapteenin Poldýnka-tytär.

Neiti tuli puodin eteen kori kädessään.

Prvním zákazníkem = Ensimmäinen asiakas.

Tekstiote: Jan Neruda (1876) Kuinka herra Vorel patinoi merenvahapiippunsa. Teoksessa Prahalaistarinoita.

Knöödeleitä lounaaksi

- Mitä meillä on tänään lounaaksi? hän  virkkaa aivan kuin ei olisi aamiaista kaivannutkaan.
- Knöödeleitä ja valkoista piparjuurikastiketta, kuuluu terävästi.

Knöödeleitä ja valkoista piparjuurikastiketta hän ei voi sietää. Hän huomaa tarkoituksellisuuden ja muuttuu happamaksi.
- Ja miksi juuri tänään tuota kaameaa ruokaa, mikäli saan arvon rouvalta kysyä, hän saa vaivoin sanotuksi.
- Siksi! Tänään siivotaan koko päivä ja kun siivotaan, en laita mitään muuta!

(Knöödeli on perinteinen keskieurooppalainen ruoka, jota syödään muun muassa Saksassa, Itävallassa, Tsekissä ja Puolassa. Sen saksalaiset nimet ovat Knödel (Etelä-Saksassa ja Itävallassa) tai Klöße (Keski- ja Pohjois-Saksassa), puolaksi muun muassa knedel, kluski, kopytka. Perusaineksina voi olla perunoita, kuivuneita sämpylöitä, mannaryynejä, jauhoja, rahkaa tai lihaa. Näistä aineksista tehdään taikina, josta muodostetaan halkaisijaltaan noin 7-senttimetrisiä palloja, jotka keitetään kuumassa vedessä. Joskus ne ovat myös täytettyjä. Pyöryköitä voidaan syödä sekä perusruokana että keitossa, ja myös jälkiruokana. Pyöryköitä on yli 39 eri laatua. Lähde: Wikipedia)

Kursivoitu tekstiote: Jan Neruda (1867) Sopuisa perhe, teoksessa Prahalaistarinoita
Kuva: Vanhan kaupungin aukio, Týnin kirkko, Praha

Muodonmuutos

Kun Gregor Samsa eräänä aamuna heräsi levottomista unista, huomasi hän muuttuneensa vuoteessa suunnattomaksi syöpäläiseksi. Hän makasi panssarimaisen kovalla selällään ja näki, jos hieman kohotti päätään, kuperan ruskean, kaarimaisiin kovettumiin jakaantuneen vatsansa, jolta sängynpeite oli valumaisillaan alas. Hänen lukuisat, muuhun kokoon nähden surkean ohuet jalkansa sätkyttelivät avuttomina silmien edessä.
- Mitä minulle on tapahtunut? ajatteli Gregor.
Se ei ollut unta. 




Tekstiote: Franz Kafka (1946) novelli Muodonmuutos, teoksessa Nälkätaiteilija
Kuva: Franz Kafkan katu, Vanha kaupunki eli Staré Mesto, Praha

Kesäyö

Oli lämmin, mutta pimeä kesäyö. 

Viime päivien kuollut painostava ilma oli vihdoin tiivistynyt mustiksi pilviksi. Puuskainen tuuli oli ruoskinut niitä illasta lähtien, sitten puhkesi ankara ukonilma ja kaatosade, ja sitä jatkui myöhään yöhön.

 Istuskelin Kolmen Liljan edustalla puisten holvien suojassa lähellä Strahovin luostarin porttia. Ukkonen julmisteli tavan takaa, rankkasade pieksi tiilikattoa pääni päällä ja salin pianolle suotiin vain lyhyitä lepohetkiä tanssikappaleiden lomassa.

 Hän oikoi märkää leninkiään ja kuivaili kosteita hiuksiaan jonkun vanhemman naisen avustuksella. 
- Miksi läksit tällaisella ilmalla?, tämä kysyi.
- Sisareni tuli hakemaan.

Kuulin nyt ensi kertaa hänen äänensä. Se oli sametinpehmeä ja sointuva.
- Onko kotona sattunut jotain?

- Äiti kuoli äsken.

Vavahdin.






Tekstiote: Jan Neruda (1876) Kolmen Liljan kapakka, teoksessa Prahalaistarinoita


Kuvat: Olsanyn hautausmaa, Praha, Zizkovin kaupunginosa

Ensimmäinen

Prahan kaupunki on saanut minusta ikuisen ystävän. 

Tämä blogi kertoo ensisijaisesti kuvina ja tarinoina Prahasta, sen tunnelmista, tuoksuista, ihmisistä ja elämästä. 

Mutta mukaan mahtuu muutakin. 

Tervetuloa !