Herra Rysánek ja kevät

Keväinen Praha

Kului päiviä, kului viikkoja.Viileän, sumuisen huhtikuun jälkeen koitti lämmin toukokuu, tuona vuonna oli upea kevät. Kun sattuu kaunis toukokuu, Malá Strana on paratiisi.


Petrinin kukkula verhoutuu valkoisiin kukkiin, kuin siitä pulppuaisi kaikkialta maitoa, ja koko Malá Strana tuoksuu mustaseljalta.


Herra Rysánek oli jo selvinnyt pahimmasta. Kevät vaikutti häneen kuin palsami. Olin jo tavannut hänet kävelyllä puistoissa. Hän asteli hitaasti keppiin nojaten. Hän oli ollut ennenkin laiha, mutta oli nyt vielä paljon laihempi, hänen alaleukansa roikkui vieläkin enemmän.


- Ja te olette tervehtynyt, se on mukavaa, huudahti kapakoitsija, joka vasta nyt tuli keittiöstä tai kellarista. Hän kiiruhti herra Rysánekin luo heti nähtyään hänet.

- Taas olette terveenä ja meillä, Luojan kiitos!
-Luojan kiitos, Luojan kiitos, hymyili herra Rysánek, -vielä pääsin pälkähästä. Vointini on jo kohtalainen.
- Mutta herra Rysánek ei polta .. eikö tupakka vielä maistu?
- Juuri tänään tekisi ensimmaisen kerran mieli, sytytänkin tästä.






Tekstiote: Jan Neruda (1875) Herra Rysánek ja herra Schlegl, teoksessa Prahalaistarinoita
Kuvat: Kevät Petrinin puiston kupeessa, Malá Stranan yläpuolella